Julkaistu

Satelliittiseurannalla tietoa uhanalaisista borneonnorsuista

WWF on saanut satelliittiseurannalla tärkeää tietoa uhanalaisista borneonnorsuista. WWF:n tutkimus on ensimmäinen pitkäaikaistutkimus borneonnorsuista. Se on myös suurin satelliittipannoilla toteutettu tutkimus aasiannorsuista. Borneon saarella eläviä, viimeisiä jäljellä olevia laumoja uhkaa metsäisten elinalueiden pirstoutuminen ja elinympäristöjen häviäminen.

WWF:n tutkimuksessa selvisi, että borneonnorsujen (elephas maximus borneensis) selviytyminen riippuu niiden elinalueiden – tasamaiden metsien, alankomaiden ja jokilaaksojen – säilymisestä. Valitettavasti samanlaista maastoa suosivat myös plantaasiviljelijät.

Suurin osa borneonnorsuista elää Malesialle kuuluvan Sabahin alueella Borneon koillisosassa. Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana 40 prosenttia Sabahin alueen metsistä on tuhoutunut metsien hakkuun, plantaasien perustamisen ja ihmisasutuksen leviämisen seurauksena.

Tutkimuksessa selvisi, että borneonnorsut suosivat elinympäristöinään tasa- ja alankomaiden metsiä, koska hedelmällisten alamaiden maaperällä kasvaa paljon hyvänlaatuista ruokaa. Tutkimus osoittaa, että ihmisten toiminta ja metsien häiriötekijät vaikuttavat merkittävästi norsujen liikkeisiin. Tähän mennessä kerätty aineisto paljastaa, että Sabahissa ei todennäköisesti ole jäljellä kuin noin 1000 norsua, kun aiemmin niitä arvioitiin olevan noin 1600.

”Norsujen elinalueilla hakataan eniten metsiä koko Sabahissa. Alankomailta ja laaksoista puutavaran hakkaaminen on taloudellisesti kannattavaa, sillä siellä kulut ovat matalimmat,” sanoo johtaja Raymond Alfred WWF Malesiasta.

”Malesian hallitus on sitoutunut suojelemaan Borneon sydämen, ja sen pitäisi turvata koti suurimmalle osalle laumoista pitkällä aikavälillä,” Alfred lisää. Sitoumuksen mukaan laaja metsäelinympäristö säilytetään kaikkialla Keski-Sabahissa.

Tutkimuksella saavutettu tieto voi myös auttaa ennustamaan seutuja, joilla norsut ja ihmiset saattavat tulevaisuudessa törmätä ja ajautua keskenään konflikteihin.

WWF:n tuella SWD (the Sabah Wildlife Department) laittoi satelliittipannan viidelle borneonnorsulle kaksi vuotta sitten, koska pitkäjaksoinen seuranta jalkaisin läpi tiheän viidakon koettiin liian hankalaksi. Pannat lähettivät GPS-paikannuksia WWF:n tietokoneelle satelliitin välityksellä kerran päivässä.

“Satelliittiseuranta on selvästi yksi tehokkaimmista tavoista saada tietoa Sabahin villinorsuista, koska ne viettävät paljon aikaa metsissä,” sanoo Mahedi Andau, SWD:n johtaja. ”Meillä on nyt hyvä käsitys muutamien yksittäisten laumojen koosta, elinpiiristä ja sijainnista.”

Vaikka borneonnorsut pystyvät elämään hakatuissa metsissä, on tärkeää, että niiden jäljellä olevia elinalueita hoidetaan ympäristöä säästävästi, WWF korostaa. Metsien hakkaaminen norsujen elinympäristöissä saa tapahtua vain, jos alueelle on olemassa pitkäaikainen metsänhoitosuunnitelma. Lisäksi on huolehdittava, että öljypalmuplantaaseja perustetaan vain alueille, jotka eivät ole metsittyneet ja joilla ei elä norsuja ja orankeja.

Taustatietoa:

  • “Satellite Tracking of Borneo’s Pygmy Elephants” -raporttiin voi tutustua osoitteessa www.panda.org/species
  • WWF ja Sabahin ympäristöviranomaiset aikovat laittaa satelliittipannan vielä neljälle norsuryhmälle tänä vuonna. Satelliittiseurannasta saatuja tietoja käytetään norsujen suojelutyöhön.
  • Vuonna 2003 WWF määritteli borneonnorsujen olevan todennäköisesti uusi aasiannorsun alalaji. Borneonnorsuista tiedetään kuitenkin vielä hyvin vähän, esimerkiksi niiden lukumäärästä ei ole varmuutta. Borneonnorsut ovat pienempiä, pulleampia ja lempeäluontoisempia kuin muut aasiannorsut. Borneonnorsuista on havaintoja vain Borneon koilliskärjestä, pääosin Sabahin alueelta.
  • Sabahin ja Borneon sydämen alankometsien alueilla on säilynyt laajoja yhtenäisiä sademetsäsaarekkeita, joissa elää monia ainutlaatuisia eläin- ja kasvilajeja. Alue onkin yksi maapallon monimuotoisimmista elinympäristöistä. Indonesian Sumatran lisäksi ainoastaan tällä alueella orangit, norsut ja sarvikuonot elävät yhä rinta rinnan ja metsät ovat tarpeeksi isoja säilyttääkseen populaatiot elinvoimaisina.
  • Suuria osia Borneon sademetsistä on hävitetty nopeasti ja korvattu öljypalmu-, kumi ja puuviljelmillä. Myös eksoottisten eläinten laiton kauppa on nousussa, kun puunhakkuuta varten tehdyt tiet ja hävitetyt metsät helpottavat pääsyä syrjäisille seuduille.
  • Borneon sydän -suojelualoite on luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on suojella 220000 neliökilometrin suuruinen yhtenäinen sademetsäalue. 240000 neliökilometrin suuruinen Borneon sydämen alue ulottuu Brunein, Indonesian ja Malesian valtioihin. Helmikuussa 2007 näiden kolmen valtion hallitukset allekirjoittivat historiallisen Borneon sydän -suojelualoitteen. WWF on pitkään ajanut suojelualoitetta ja aikoo olla mukana sen toteutuksessa.

Lisätietoja:

Angela Lim, viestintäpäällikkö, Borneo Programme, t +60 88 262 420, Mobile : 60 12 833 2868 alim@wwf.org.my

Jan Vertefeuille, viestintäpäällikkö, Asian Elephant, Rhino and Tigers phone: +1 202 861-8362 mobile: +1 202 492-0597 janv@wwfus.org