Julkaistu

Suomalaisten ruokakori uhkaa hupenevia sademetsiä

Elintarvikesektori on piittaamaton palmuöljyn alkuperästä

WWF Suomi selvitti kyselytutkimuksella Suomen johtavien elintarviketuottajien tietoja ja näkemyksiä niiden käyttämän palmuöljyn alkuperästä ja palmuöljytuotannon vaikutuksista sademetsiin. Tänään julkaistu raportti "Syökö suomalainen elintarviketeollisuus viimeisiä sademetsiä?" osoittaa, että suomalainen elintarviketeollisuus on pääosin piittaamaton asiasta. Kuitenkin öljypalmuplantaasit ovat suurin syy Malesian ja Indonesian sademetsien hävittämiseen ja orankikannan sukupuuton uhkaan.

WWF Suomen tavoitteena on lisätä suomalaisen elinkeinoelämän tietoisuutta palmuöljyn aiheuttamista ympäristöongelmista ja kannustaa heitä yritysvastuuseen vaatimalla tuotteisiinsa vain vastuullisesti tuotettua palmuöljyä. Osana tätä tavoitetta WWF Suomi lähetti 28 johtavalle suomalaiselle tai Suomessa toimivalle elintarvikesektorin yritykselle kyselyn, jolla kartoitettiin yhtiöiden käyttämän palmuöljyn käytön laajuutta, ja sitä ovatko yhtiöt tietoisia käyttämänsä palmuöljyn alkuperästä. Kyselyllä kartoitettiin lisäksi, kuinka yhtiöt takaavat sen, että esimerkiksi sademetsiä ei hakata heidän ostamansa palmuöljyn takia.

Kyselyyn vastasi vain seitsemän yhtiötä kahdestakymmenestäkahdeksasta. Vastauksista kävi ilmi, miten kaukana yritysten ympäristöpolitiikka on käytännöstä: ympäristöpolitiikassa raaka-aineen hankinnan vastuullisuus huomioidaan, mutta vain kaksi yhtiötä on tiedustellut palmuöljyn toimittajaltaan öljyn tuotannon ympäristövaikutuksia tai plantaasityöntekijöiden työolosuhteita. Kyselyyn vastanneista yhtiöistä kaksi on jo lähtenyt kehittämään toimintansa vastuullisuutta, mutta neljä vastaajaa ei nähnyt syytä, miksi juuri heidän tulisi osallistua alan ympäristövastuun kehittämiseen.

"Kuluttajan on lähes mahdotonta tuoteselosteiden perusteella tietää tuotteiden palmuöljysisällöstä – siksi vastuu palmuöljyn vastuullisesta alkuperästä on yrityksillä. On hälyttävää, että 21 yritystä ei edes vastannut kyselyyn, vaikka emme julkista yritysten yksityiskohtaisia vastauksia, ja vain kaksi on ilmaissut tuottajalle kiinnostuksensa tuotantotapojen vaikutuksiin", sanoo metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa WWF Suomesta. "Palmuöljyn tuotanto saadaan vastuulliseksi vain, jos ostajamaat ja -yritykset vaativat sitä."

Palmuöljyn tuotannolle on kehitetty vastuullisen tuotannon mahdollistavat standardit (RSPO eli Roundtable for Sustainable Palm Oil). WWF vetoaakin suomalaisyrityksiin, että ne liittyisivät RSPO-järjestelmään ja siirtyisivät RSPO-kriteerein tuotetun palmuöljyn käyttöön. 15.11. WWF julkaisee myös asiaa koskevan kuluttajan oppaan, josta kuluttajat saavat vinkkejä siitä, miten he voivat vaikuttaa asiaan.

Raportti Syökö suomalainen elintarviketeollisuus viimeisiä sademetsiä? on ladattavana netistä pdf-tiedostona (1 Mt).

Lisätietoja:

WWF Suomi, metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa, 050 542 7017

Taustatietoa toimittajille:

  • Nopein palmuöljyn tuotannon ja käytön kasvu johtuu tällä hetkellä biopolttoaineista. Maailman palmuöljytuotannosta 80% käytetään kuitenkin elintarviketeollisuudessa.
  • Palmuöljyä löytyy yhä useammasta elintarvikkeesta perunalastuista kekseihin ja einesruoista jäätelöön. Euroopassa palmuöljyä käytetään eniten paistetuissa eineksissä (mm. ranskanperunat).
  • Palmuöljyä saadaan öljypalmusta, jota viljellään plantaaseilla samalla ilmastovyöhykkeellä päiväntasaajan tuntumassa, kuin missä trooppiset sademetsät kasvavat. Suurin osa 11 miljoonasta plantaasihehtaarista sijaitsee hakatuilla entisillä sademetsäalueilla Indonesiassa ja Malesiassa.
  • Palmuöljyn kokonaiskysynnän on ennustettu kasvavan vuoteen 2016 - 2017 mennessä noin 35 prosenttia reiluun 38,5 miljoonaan tonniin. Elintarviketeollisuuden käyttöön tarkoitetun palmuöljyn tuotanto kasvaa 1,5 prosentin vuosivauhtia.
  • Kaakkois-Aasiassa öljypalmuplantaasien pinta-ala on kolmin - nelinkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana. Plantaaseja on Malesiassa ja Indonesiassa noin 11 miljoonaa hehtaaria, mikä on noin 1/3 Suomen pinta-alasta.
  • Samalla kun plantaasit uhkaavat sademetsiä, uhkaavat ne valtavaa osaa koko maailman lajistosta, sillä kaksi kolmasosaa maailman eliölajeista elää sademetsissä. Orankien elinympäristö on jo vähentynyt 80 prosentilla kahden vuosikymmenen aikana, ja YK ennustaa että laji on vaarassa kuolla viiden vuoden sisällä sukupuuttoon, ellei sademetsien hakkuita saada Indonesiassa ja Malesiassa kuriin.
  • Palmuöljyn tuotanto pahentaa nykymuodossaan myös ilmastonmuutosta: Tulen käyttö on yleinen keino raivata metsää öljypalmuplantaaseiksi. Kasvihuonekaasuja syntyy myös soita kuivattaessa ja raakapalmuöljyn puristuksen yhteydessä.
  • Palmuöljyn maahantuonti Euroopan Unioniin kaksinkertaistui vuosien 2000–2006 välillä, ja pääasialliset viejämaat ovat Malesia, Indonesia ja Papua-Uusi-Guinea. Suurimpina maahantuojina EU:ssa toimivat Alankomaat, Saksa, Iso-Britannia ja Espanja.
  • Vuonna 2005 Suomeen tuotiin hieman yli 14 000 tonnia kemiallisesti muuntamatonta palmuöljyä ja sen jakeita sekä 7 tonnia raakapalmunydinöljyä. Elintarviketeollisuuden käyttöön tuodusta kemiallisesti muuntamattomasta palmuöljystä tuotiin yli puolet Ruotsista, ja raakapalmunöljy puolestaan Ruotsista ja Malesiasta. Lisäksi elintarviketeollisuus tuo jatkojalostettua palmuöljyä tai kemiallisesti eroteltua öljyä kasvirasvaseosten osana ja lukuisten yhdisteiden muodossa pääosin Ruotsista, Alankomaista, Indonesiasta, Malesiasta, Tanskasta ja Saksasta.
  • RSPO-kriteerit edellyttävät muun muassa, ettei palmuöljyplantaasin tieltä ole hakattu arvokkaita sademetsiä. WWF muistuttaa, että jos plantaasit perustettaisiin joutomaille, silloin paitsi säästyy sademetsää, myös kasvihuonekaasutase on luonnonmetsien tilalla viljelyä parempi. Lisätietoa RSPO:sta netissä.
  • WWF pyrki kannustamaan yrityksiä vastaamaan kyselyyn avoimesti, mistä syystä WWF on sitoutunut siihen, ettei se anna yrityskohtaisia vastauksia julkisuuteen.
    Kysely tehtiin syksyllä 2007 (viimeinen vastauspäivä 8.10.) ja se lähti alla oleville konserneille/yrityksille (28 kpl) sekä ao. konsernien tytäryrityksille: Raisio, Fazer Group, Lännen Tehtaat Group, Valio, Vaasan & Vaasan, Kesko, Atria Yhtymä, Unilever Finland, Ingman, Chips Food/Oolannin, Findus Foodservices, Eho-yhtiöt, Felix Abba, Inex Partners, Heinon tukku, Hansel, Suomen Nestle, Nutricia Baby, Semper, Brunberg, LU Suomi, Panda, HK Scan, Myllyn Paras, Saarioinen, Atria Suomi, Järvi-Suomen Portti Osuuskunta, Stockmann
  • WWF toimii palmuöljyn tuotannon vastuullisuuden edistämiseksi sekä tuottaja- että tuojamaissa, ja niin konkreettisesti kentällä, poliittisella tasolla kuin yritystenkin suuntaan.
  • Elintarvikesektorin lisäksi WWF toimii aktiivisesti, jotta palmuöljyn tuotanto biopolttoaineiden raaka-aineeksi ei tuhoa hupenevia sademetsiä. WWF julkaisi palmuöljyä ja biopolttoaineita koskevan raportin viimeksi keväällä.