Data kuuluu kaikille © Pepita Kautto
Julkaistu

Tulevaisuuden datakeskus voisi lämmittää naapurustonsa

Suomeen kaivataan niin elinkeinoelämän kuin valtionkin mielestä lisää datakeskusinvestointeja, mutta kun datakeskuksia tulee lisää, myös sähkönkulutus kasvaa. Datakeskuksista ei kuitenkaan tarvitse tehdä sähkösyöppöjä vaan ne voidaan rakentaa energiatehokkaiksi ilman suuria kustannuksia, jos vain tahtoa riittää.

Schneider Electricin ja WWF:n järjestämässä Data kuuluu kaikille -seminaarissa Aalto-yliopistolla pohdittiin eilen, miten Suomeen saataisiin houkuteltua lisää datakeskusinvestointeja. Tilaisuudessa puntaroitiin myös datakeskusten ja tiedonhaun vaikeasti mitattavia ympäristövaikutuksia.

“Energiansäästö on meidän kaikkien yhteinen asiamme, siksi vietämme tällä viikolla Energiansäästöviikkoa. Energian kulutuksen pienentäminen ei ainoastaan suojele luonnon monimuotoisuutta, vaan se liittyy myös kansantalouden kehittymiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Olemme täällä ratkaisemassa isoja asioita”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoi.

Seminaarissa käsiteltiin muun muassa datakeskusten asemaa osana tulevaisuuden älykaupunkeja, datakeskusten energiatehokkuutta ja tiedonhaun hiilijalanjälkeä. Lavalla nähtiin muun muassa Tekesin toimialajohtaja Reijo Kangas, VTT:n erikoistutkija Maija Federley, kirjailija Risto Isomäki sekä Yandexin Data Center Manager Ari Kurvi.

Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että datakeskusten tuottama hukkalämpö pitäisi saada paremmin hyötykäyttöön, mutta totesivat, että sen hyödyntäminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua myös kaavoittajilta. Datakeskusten tuottamaa lämpöä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi lähialueen toimistorakennusten tai teollisuuden lämmittämiseen, mutta myös kaukolämmöksi, jos kunnat ja energiayhtiöt saadaan mukaan infrastruktuuria kehittämään.

Yandexin Data Center Manager Ari Kurvi otti vahvasti kantaa energiatehokkuuden puolesta ja perusteli energiansäästöä puhtaasti liiketaloudellisilla näkökohdilla. “Meillä Yandexilla on tulossa kymmenen megawatin laitos, jonka hukkalämmöstä pyritään ottamaan talteen kaikki mahdollinen. Energiatehokkuusinvestoinnin takaisinmaksuaika on niin lyhyt, että tämä on liiketaloudellisesti kannattavaa”, Kurvi totesi.

Tulevaisuuden älykaupunkeja pohtiva paneeli innostui visioimaan uusia integroituja ratkaisuja. Aalto-yliopiston erikoistutkija, laboratorioinsinööri Markus Peuhkuri ehdotti kotien lämmittämistä tietokoneilla eli nanodatakeskuksilla lämpöpattereiden sijaan, kun taas kirjailija Risto Isomäki toi esiin erityistehokkaat eristeet ratkaisuna lämmön varastointiin.

Seminaarin päätteeksi Tampere, Oulu ja Kajaani kilpailivat kuvitteellisesta datakeskuksesta. Kunkin kaupungin edustaja sai perustella kolmen minuutin ajan oman kaupunkinsa sopivuutta datakeskuksen sijoituspaikaksi, minkä jälkeen yleisö äänesti voittajan. Voiton vei Oulu, jonka myyntipuheen pitänyt Proceed Consulting Oy:n toimitusjohtaja Petri Hyyppä ehti vakuuttaa yleisön seudun erinomaisuudesta niin sähkö- ja dataverkkojen, uusiutuvan energian, tonttitilan, lämmön talteenoton kuin osaavan työvoimankin kannalta.

Lisätietoja: Hanna-Liisa Kangas, ilmastovastaava, WWF Suomi, 045 631 8353

[Muokattu 28.8.2015. Poistettu virheellinen lause: Tuoreimpien tilastojen perusteella teknologiajättien datakeskukset kuluttavat jo 10 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta.]