Uusi raportti: Päästökauppa on paras vaihtoehto EU:n taloudelle täyttää Kioton velvoitteet
WWF:n tilaaman tuoreen raportin mukaan päästökauppajärjestelmä ei ole vastuussa EU:n kilpailukyvyn heikkenemisestä. Päinvastoin: Muihin ohjauskeinoihin verrattuna päästökauppa, joka on EU:n avaininstrumentti taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, on kustannustehokkain vaihtoehto täyttää Kioton velvoitteet. Lisäksi sillä voi olla positiivisia vaikutuksia Euroopan kilpailukykyyn. Raportin WWF:lle tuotti Euroopan taloustutkimuskeskus ZEW.
Selvittääkseen eri päästövähennyskeinojen kustannustehokkuutta WWF antoi toimeksiannon Euroopan taloustutkimuskeskukselle (ZEW) analysoida kaikki olemassa olevat tieteelliset tutkimukset ja mallit päästökaupan vaikutuksista kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Päästökaupan ja muiden ohjauskeinojen taloudellisia vaikutuksia verrattaessa tutkimuskeskus ZEW luokittelee päästökauppajärjestelmän parhaiden vaihtoehtojen joukkoon. Se on kustannustehokkain ohjauskeino verrattuna muihin instrumentteihin kuten ympäristöverotukseen.
Esimerkiksi erään raportissa analysoidun tutkimuksen mukaan päästökaupan pois jättäminen tulisi EU:n jäsenvaltioille 79 miljardia euroa kalliimmaksi kuin kaupankäynti*. Jo ainoastaan Saksassa päästökaupasta oletetaan koituvan kustannushyötyjä 230 – 545 miljoonaa euroa**.
Raportista ilmenee myös, että päästökaupan vaikutukset työpaikkojen vähenemiseen ovat tuskin havaittavia, jopa verrattaessa skenaarioihin joissa EU:n säätelyä päästöjen vähentämiseksi ei ole.
Osoittaessaan päästökaupan kustannustehokkuuden se osoittaa samalla, että lukuisten yritysten ja teollisuusjärjestöjen uhkavaroitukset päästökaupan tuhoisista vaikutuksista ovat perusteettomia. ”Suurin osa teollisuuden kielteisestä päästökauppapropagandasta perustuu väärinkäsityksiin ja väärään tietoon. Esimerkiksi teräs-, kemikaali- ja hiiliteollisuus maalailevat jatkuvasti tuomiopäivän talousskenaarioita. Tiedossa on kuitenkin, etteivät päästörajoitukset ja päästökaupankäyntijärjestelmä vahingoita Euroopan kilpailukykyä. Pahimmillaankin päästökaupan vaikutukset työllisyyteen ja kilpailukykyyn ovat vähäisempiä kuin vaihtoehtoisten sääntelytapojen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi”, sanoo WWF:n Euroopan ilmasto- ja energiaohjelman johtaja Stephan Singer.
EU:lla on laillinen velvollisuus vähentää päästöjä Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Siksi WWF haluaa muistuttaa Suomen EU-puheenjohtajuuden alla, että valittavissa ei ole vaihtoehtoa olla tekemättä mitään. WWF muistuttaa myös, että päästökauppa sisältää valtavaa innovaatiopotentiaalia. Siksi sillä voidaan saavuttaa kaksi positiivista vaikutusta suhteellisen pienillä kustannuksilla: se edesauttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä helpottaa useiden sektorien rakennemuutosta, kun EU valmistautuu vähähiiliseen tulevaisuuteen.
”Suomen tulisi EU-puheenjohtajakaudellaan toimia niin, että EU keskittyy tiukempien päästörajoitusten asettamiseen ja päästökauppajärjestelmän rakenteen muuttamiseen sen tehokkuuden parantamiseksi. EU:n päästökauppa on taloudellisin käytettävissä oleva työkalu, jolla teollisuuden hiilidioksidipäästöjä voidaan leikata merkittävästi ja samalla parantaa EU:n kilpailukykyä tulevaisuudessa”, korostaa projektipäällikkö Karoliina Auvinen WWF Suomesta.
Lisätietoa toimittajille:
- Raportti “The Impacts of the European Emission Trading Scheme on Competitiveness and Employment in Europe” ja sen tiivistelmäovat ladattavissaWWF:n verkkosivuilta.
- Euroopan päästökauppajärjestelmä (The European Emission Trading Scheme, EU ETS) tuli voimaan vuonna 2005. Päästökauppa on tärkeä kulmakivi Euroopan unionin jäsenvaltioiden pyrkimyksissä Kioton pöytäkirjan asettamien oikeudellisten velvoitteiden täyttämiseksi. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 8 % vuoden 1990 tasosta vuosina 2008 – 2012. EU:n päästökauppajärjestelmä koskee neljän teollisuussektorin kasvihuonekaasupäästöjä: energia (esimerkiksi sähkövoima, öljynjalostamoiden suorat päästöt), rautapitoisten metallien tuotanto ja jalostaminen, mineraalit (sementti, lasi) sekä paperi- ja selluloosateollisuus. Päästökauppa käsittää teollisuuden kaikki suuren luokan ilmansaastuttajat EU:n sisällä, noin 12 000 teollisuuslaitosta ja melkein puolet EU:n kaikista päästöistä. Uudet kansalliset taakanjakosuunnitelmat (NAP), jotka määrittävät hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet vuosille 2008 -2012, ovat näinä päivinä Euroopan komission hyväksyttävinä. Monet teollisuuden alat yrittävät vaikuttaa päättäjiin löyhempien päästörajoitusten puolesta käyttäen yleensä perusteenaan taloudellisia argumentteja. Kuitenkin löyhemmät päästörajoitukset riskeeraisivat EU:n mahdollisuudet noudattaa Kioton sopimuksen velvoitteita pitkällä aikavälillä.
- Tiedotteen laskelmaesimerkit perustuivat seuraaviin raportissa mainittuisiin tutkimuksiin:
* Lähde: GETS 3 energy market model (ERM/Eurelectric 2002)
** Lähde: SIMET energy system model (Matthes et al. 2003)
Lisätietoja:
Karoliina Auvinen, WWF Suomi, projektipäällikkö, p. 050 3305418, sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi(at)wwf.fi
Stephan Singer, WWF European Policy Office, Euroopan ilmasto- ja energiaohjelman johtaja, p. +32 2 743 88 17, sähköposti on muotoa EtunimenEnsimmäinenKirjainSukunimi(at)wwfepo.org