Vain reilu rahoituspaketti seuraavassa hallitusohjelmassa tuo katetta puolueiden Itämeren suojelulupauksille
Kosteikot ovat tehokkain keino vähentää maatalouden päästöjä, jotka aiheuttavat Itämeren rehevöitymistä. Silti niitä on perustettu vain promille tavoitemäärästä. Siksi seuraavaan hallitusohjelmaan on saatava vahvoja kansallisia toimia ja riittävästi rahoitusta Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi. Muutoin puolueiden Itämeren suojelua koskevat vaalilupaukset jäävät katteettomiksi.
EU-komission käsittelyssä oleva Suomen ehdotus uudeksi unionin maatalouspolitiikaksi ei sisällä riittävästi toimenpiteitä maatalouden rehevöittävien päästöjen vähentämiseksi. Itämeren rehevöitymistä ei myöskään saada kuriin vain puhdistamalla Pietarin jätevedet. Siksi WWF muistuttaa, että Suomen hallituksen vuonna 2002 asettaman Itämeri-ohjelman hyvät tavoitteet rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseksi saadaan täytettyä vain voimakkailla kansallisilla toimilla ja niiden rahoituksella.
Erityisesti maatalouden rehevöitymistä aiheuttavia päästöjä ei ole saatu tavoitteiden mukaiseen laskuun. Maatalouden päästöt ovat edelleen suurin Suomen rannikkovesien tilaa heikentävä tekijä.
”Hallitusohjelma on kirjoitettu ennen ensi kesää, josta ennustetaan pahinta leväkesää vuosiin. Toivottavasti rehevöitymisen kukistamien ja sen rahoitus on silloin kirjattu hallitusohjelmaan, jotta ministerien ei tarvitse sinilevien keskellä uidessaan katua vaalilupausten syömistään. On tärkeää, että hallitus on kyennyt sopimaan esimerkiksi ympäristötukien ympäristöohjaavuuden merkittävästä parantamisesta”, sanoo WWF:n meriasiantuntija, FT Sampsa Vilhunen.
Ympäristötukia on huomattavasti lisättävä ja ohjattava kosteikkojen perustamiseen. Kosteikot ovat tehokkain tapa vähentää rehevöittävää maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Kosteikkojen perustamiseen sai pientä tukea vuosina 1995-1999, jolloin kosteikkoja perustettiin 70 kpl (yhteispinta-ala noin 20 hehtaaria). Rahoituksen loppumisen jälkeen kosteikkoja ei ole perustettu ollenkaan, vaikka hallituksen Itämeren suojeluohjelman tavoite on ollut 20 000 hehtaaria. Tuki aiotaan ottaa uudelleen käyttöön vuonna 2008, mutta se ei edelleenkään kata kaikkia kustannuksia. Tukea on nostettava niin, että se kattaa kosteikkojen perustamisen kustannukset. Myös kosteikkojen perustamista ja hoitoa koskeva neuvontatyö on resurssoitava kunnolla.
Myös suojakaistojen perustamisessa on jääty tavoitteista: Esimerkiksi Uudellamaalla on perustettu vain alle neljäsosa suojakaistojen tavoitemäärästä.
Rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen alentaminen on entistäkin tärkeämpää siksi, että myös ilmastonmuutos voi kiihdyttää rehevöitymistä.
WWF julkistaa toukokuussa arvionsa Suomen Itämeri-ohjelman toteutumisesta. Edellinen arvio tehtiin keväällä 2004. Jo silloin todettiin, ettei maatalouden rehevöitymistä aiheuttavien päästöjen alentaminen ole edennyt ohjelman mukaisella tavalla.
Lisätietoa:
WWF / meriasiantuntija Sampsa Vilhunen, gsm 040 550 3854; meribiologi Samuli Korpinen (erityisesti kosteikot), gsm 050 521 1300. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@wwf.fi.
Lue myös WWF:n esitys tulevan hallituskauden ympäristötavoitteista.
Taustatietoa toimittajille:
1) Puolueiden vaaliohjelmien Itämeren suojelutavoitteista
Puolueet ovat esittäneet seuraavia tavoitteita Itämeren tilan parantamiseksi. Yhdenkään puolueen ehdotukset eivät yksinään riitä Itämeren pelastamiseen, vaan tavoitteet pitäisi yhdistää.
Keskusta keskittyy ohjelmassaan ravinnekuormituksen pienentämiseen. Puolue haluaisi tuoda maatiloille ravinnetasemittaukset, viljelijöiden palkitsemisen ja biokaasutuotannon.
SDP ei mainitse maatalouden päästöjen konkreettisista vähentämistoimista, mutta vaatii laivojen jätevesipäästöjen lopettamista.
RKP haluaa jatkaa taistelua Itämeren pelastamiseksi.
Kokoomus ehdottaa Itämeren valuma-alueen yhdyskuntajätevesien puhdistuksen nopeaa parantamista ja peltoviljelyn suojavyöhykkeiden perustamista.
Vihreät vaatii maatalouden, kalankasvatuksen ja liikenteen päästöjen vähentämistä, Venäjän jätevesien käsittelyn tukemista sekä maatalouden ympäristötuen parempaa ympäristöohjaavuutta.
Kristillisdemokraatit esittää kiireisimpänä hankkeena uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista Pietariin.
Vasemmistoliitto esittää, että suojellaan tehokkaasti luontoa ja vesistöjä, muun muassa vähennetään Itämeren rehevöitymistä ja parannetaan sen tilaa.
2) Hallituksen Itämeren suojeluohjelmasta
Kansainvälinen WWF palkitsi Suomen hallituksen vuonna 2002 Itämeren-suojeluohjelmastaan. WWF on seurannut tiiviisti ohjelman toteuttamista ja julkisti arvionsa siitä viimeksi vuonna 2004. Keskiarvoltaan ohjelman toteutus sai tuolloin kouluarvosanan 7. Rehevöitymisen vähentäminen oli edennyt erityisen heikosti. Tavoitteeksi asetetusta ravinnekuormituksen 50 prosentin vähenemästä ollaan maataloudessa selvästi jäljessä. Myöskään haja- ja loma-asutukselle asetetut vesiensuojelun tavoitteet eivät ole toteutuneet.