Mediatiedotteet | 19/07/2013

Valkoselkätikan pesintä viime vuosien lukemissa

Joonas Asukas

Metsähallituksen, WWF Suomen, lintutieteellisten yhdistysten ja alueellisten ELY-keskusten valkoselkätikkaseurannoissa löytyi noin 165 parireviiriä, joilta varmistui 101 pesintää. Seurannoissa löydettiin lisäksi kymmeniä yksittäisiä havaintopaikkoja, joista monet voivat muodostua erittäin uhanalaisen lajin pesimäreviireiksi.

“Pesimäkausi venyi toisen kerran peräkkäin pitkälle kesäkuuhun, parisen viikkoa tavanomaista myöhäisemmäksi. Kylmyys ja pitkään viipynyt lumi viivästyttivät pesinnän aloittamista ja saattoivat myös olla syynä keskeytymisiin ja tuhoutumisiin. Huonosta alusta riippumatta pesintä onnistui kohtuullisen hyvin”, toteaa suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista.

Valkoselkätikkojen pesimäalueet painottuivat vahvasti maan itä- ja kaakkoisosiin. Varmistettuja pesintöjä löytyi eniten Etelä-Karjalasta (36). Muut löytyivät Pohjois-Karjalasta (19, Etelä-Savosta (18), Keski-Suomesta (8), Päijät-Hämeestä (4), Pohjois-Savosta (3), Kymenlaaksosta (3), Uudeltamaalta (3) , Kanta-Hämeestä (2), Pirkanmaalta (2), Pohjanmaalta (2) ja Pohjois-Pohjanmaalta 1.

“Monet vakioreviirit jäivät tänä keväänä tyhjiksi, ja useilla reviireillä kylmyys oli epäilemättä lisäämässä luontaista karsiutumista ja tikkojen sukupolvenvaihdosta. Myöhään aloitetut pesinnät ja löydetyt uudisreviirit kuitenkin paransivat tilannetta”, kertoo Laine.

Valkoselkätikka tarvitsee lehti- ja lahopuustoista metsää sopivan hyönteisravinnon löytämiseksi. Parhaimmat elinympäristöt vähenivät merkittävästi tehokkaan metsätalouden seurauksena viimeisten viiden- kuuden vuosikymmenen aikana. Suomen valkoselkätikkakanta on elpymässä ja vahvistumassa aktiivisen suojelun, elinympäristöjen hoidon ja idästä muuttaneiden tikkojen ansiosta.

“Suomen kanta on kuitenkin edelleen erittäin uhanalainen ja vaatii aktiivista seurantaa ja suojelutoimia selviytyäkseen”, Laine muistuttaa.

Valkoselkätikkaseurannoissa tarkastetaan lajin tunnettuja esiintymisalueita ja kartoitetaan uusia elinympäristöjä. Suomen lintuharrastajat ansaitsevat suuren kiitoksen, sillä monet uudet elinpiirit löydetään harrastajilta satujen tietojen ja vihjeiden perusteella.

Lisätiedot:

Suunnittelija Timo Laine, Etelä-Suomen luontopalvelut, puhelin 040 588 1766

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 26/04/2024

Öl­jy­on­net­to­muu­den riski on kasvanut Suo­men­lah­del­la entisestään – näin WWF:n öl­jyn­tor­jun­ta­jou­kot ja yri­tys­kump­pa­ni Lamor ovat valmiina auttamaan

WWF:n ja Lamorin yhteinen koulutus keräsi vapaaehtoiset Kotkaan harjoittelemaan öljyntorjuntaa käytännössä. Harjoituksissa moni osallistuja pääsi ensimmäistä kertaa tekemisiin aidon öljyn kanssa ja näkemään meritorjunnan laitteistoa.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää