© Pauliina Perttuli / WWF
Julkaistu

Valtioille taas heikko arvosana Itämeren suojelussa

Ympäristöjärjestö WWF julkaisi tänään tulokset selvityksestä, joka arvioi sitä, miten Itämeren valtiot ovat toteuttaneet Itämeren suojeluun liittyvien sopimusten sisältöä.  Valtioiden yhteisarvosana oli neliportaisen luokittelun alin arvosana eli välttävä, mikä kertoo epäonnistumisesta täytäntöönpanossa. Vain Ruotsi ja Saksa pärjäsivät hieman muita paremmin. Huonoiten valtiot olivat onnistuneet rehevöitymisen vähentämisessä ja monimuotoisuuden suojelemisessa.  

”Baltic Sea Scorecard 2011” –selvityksen tulokset esiteltiin tänään vuotuisessa WWF:n Itämeri-seminaarissa Suomen suurlähetystössä Tukholmassa, jossa oli läsnä myös WWF Ruotsin hallintoneuvoston puheenjohtaja, kuningas Kaarle XVI Kustaa. Seminaari on osa kapellimestari Esa-Pekka Salosen johtamaa Itämeri-festivaalia. 

 ”Tulos muistuttaa ikävällä tavalla meitä siitä, että sanat ja sopimukset eivät voi pelastaa huonosti voivaa Itämerta. Yhteisistä lupauksista on pidettävä kiinni”, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo. 

Saksa ja Ruotsi saivat Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta parhaat tulokset. Ne saivat molemmat 36 pistettä, alle puolet täydestä 79 pisteestä.  Suomi sijoittui selvityksessä kolmanneksi 29 pisteellä.

Suomi sai huonoimmat pisteensä monimuotoisuuden suojelussa ja rehevöitymisen estämisessä. ”Suomi ei esimerkiksi ole pysynyt HELCOMin Itämeren suojelun toimenpideohjelman mukaisissa fosforin ja typen vähentämistavoitteissa eikä myöskään tarttunut tarpeeksi vahvasti kalalajien suojeluun”, Sampsa Vilhunen toteaa. 

Toisaalta selvitys näyttää, että edistyminen on mahdollista. ”Suomi on esimerkiksi tehokkaasti pystynyt vähentämään dioksiini- ja furaanipäästöjä. Alusjätevesien vastaanottokyvyn arvioinnissa Suomi sai täydet pisteet. Suomella olisi monella alalla mahdollisuus näyttää vahvaa johtajuutta”, Vilhunen painottaa. 

Saksa on edistynyt työssään ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja pärjäsi melko hyvin myös muilla alueilla. Ruotsi taas on edistynyt erityisesti merenkulkuun liittyvässä toiminnassa ja meren aluekäytössä. Sillä on keskiarvoa korkeammat arvosanat kaikissa kategorioissa lukuun ottamatta monimuotoisuuden suojelua, jossa sen pisteet ovat Itämeren maiden matalimpia.

Tanska sai 28  ja Viro 26 pistettä. Liettua ja Puola keräsivät kumpikin 25 pistettä. Latvian ja Venäjän huonoin sijoittuminen osoittaa, että niiden on nopeutettava työtään Itämeren suojelemiseksi ja sen ekosysteemin tervehdyttämiseksi.   

”Itämeri olisi huomattavasti paremmassa kunnossa, jos kaikista tehdyistä suojelusopimuksista ja - lupauksista pidettäisiin kiinni ja ne toteutettaisiin täysimääräisesti”, Sampsa Vilhunen painottaa. 

WWF:n Itämeri-verkoston ”Baltic Sea Scorecard” -selvitys on aiemmin toteutettu vuosina 2007, 2008 ja 2009. Se mittaa tänä vuonna Itämeren ympärysvaltioiden ympäristötoimia viidellä aihealueella, joita ovat rehevöityminen, haitalliset aineet, luonnon monimuotoisuus, merenkulkuun liittyvä toiminta ja merien aluekäyttö.  

WWF:n Itämeri-verkosto ( Baltic Ecoregion Programme) työskentelee Itämeren suojelemiseksi ja kestävän käytön edistämiseksi tehokkaasti ja tuloksellisesti kahdeksassa Itämeren maassa. 

Lisätiedot:

Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, puh. +358 40 550 3854, etunumi.sukunimi@wwf.fi@wwf.fi 

Lisää tietoa:

Baltic Sea Scorecard 2011 – raportti (englanniksi)

Baltic Sea Scorecard 2011 – technical reference document (englanniksi)

Sampsa Vilhusen Villi Planeetta-blogi: Julkisen vallan Itämeri-viestintä kaipaa läpinäkyvyyttä

WWF palkitsi merialueiden suunnittelijan

*****

Staterna får igen dåligt betyg för Östersjöns skydd 

Miljöorganisationen WWF publicerade idag resultaten av en utredning där man bedömer hur Östersjöstaterna har genomfört innehållet i avtal om skyddet av Östersjön.  Det gemensamma betyget för staterna var det lägsta på en skala på fyra steg, dvs. försvarligt, vilket tyder på ett misslyckat genomförande. Endast Sverige och Tyskland klarade sig något bättre än de övriga staterna. Staterna klarade sig sämst i att minska på övergödningen och i att bevara mångfalden i Östersjön.  

Resultaten i barometern Baltic Sea Scorecard 2011 presenterades idag på WWF:s årliga Östersjöseminarium på Finlands ambassad i Stockholm, där även kung Carl XVI Gustav, ordförande för WWF Sveriges förtroenderåd, samt kronprinsessan Victoria, medlem i förtroenderådet, deltog. Seminariet är en del i Östersjöfestivalen som leds av dirigent Esa-Pekka Salonen

  – Resultatet påminner oss på ett otrevligt sätt om att ord och överenskommelser inte kan rädda Östersjön. Man måste hålla fast vid gemensamma löften, säger Sampsa Vilhunen, chef för WWF Finlands havsprogram. 

Tyskland och Sverige uppnådde de bästa resultaten bland de nio Östersjöstaterna. De fick båda 36 poäng, mindre än hälften av fulla 79 poäng.  Finland placerade sig på tredje plats med 29 poäng.

Finland fick sina lägsta poäng i att bevara mångfalden och i att förebygga övergödningen.

  – Finland har till exempel inte följt målen för att minska på mängden fosfor och kväve enligt HELCOMs program för skyddet av Östersjön, och inte heller vidtagit tillräckligt starka åtgärder för att skydda fiskarter, konstaterar Sampsa Vilhunen.

Samtidigt visar utredningen på möjligheter för avancemang.

 – Finland har till exempel kunnat minska effektivt på dioxin- och furanutsläppen. I utvärderingen av möjligheter att ta emot avloppsvatten från fartyg fick Finland högsta poäng.  Finland har möjlighet att påvisa ett starkt ledarskap på många områden, framhäver Vilhunen.

Tyskland har avancerat i sitt arbete för att minska på näringsämnesutsläpp och klarade sig ganska bra också inom andra områden. Sverige har gjort framsteg särskilt inom sjöfartsverksamhet och integrerad havsförvaltning. Sverige har också högre vitsord än genomsnittet i alla kategorier förutom i att bevara mångfalden, där poängen är bland de lägsta i Östersjöstaterna.

Danmark fick 28 och Estland 26 poäng. Litauen och Polen fick båda 25 poäng. Lettlands och Rysslands sämsta placering visar att de måste påskynda sitt arbete för att skydda Östersjön och för att bota dess ekosystem.  

 – Östersjön skulle vara i betydligt bättre skick om man höll fast vid alla avtal och löften om skydd och genomförde dem fullständigt, betonar Sampsa Vilhunen. 

Baltic Sea Scorecard-barometern, som genomförs av WWFs internationella Östersjöprogram, har tidigare genomförts under 2007, 2008 och 2009. I år mäter barometern Östersjöstaternas miljöinsatser på fem olika områden: övergödning, miljögifter, sjöfart, integrerad havsförvaltning och bevarande av biologisk mångfald.

WWFs internationella Östersjöprogram (Baltic Ecoregion Programme) arbetar effektivt och resultatinriktat för att skydda Östersjön och för att främja en hållbar användning av den i åtta Östersjöländer.

Mer information: 

Sampsa Vilhunen, chef för havsprogrammet, WWF Finland, tfn +358 40 550 3854, fornamn.efternamn@wwf.fi 

Tilläggsinformation:

Baltic Sea Scorecard 2011-rapporten (på engelska)

Baltic Sea Scorecard 2011 – technical reference document (på engelska)