WWF: Itämeren kaasuputken YVA-selostusta on täydennettävä ennen kuin rakentaminen voisi alkaa

WWF:n mielestä Nord Streamin esittämä ympäristövaikutusten arviointiselostus Viipurinlahdelta Saksan Greisfwaldiin suunnitellusta kaasuputkesta on vielä monilta osin puutteellinen. WWF vaatiikin siihen täydennyksiä.

Itämeren WWF-verkosto on jättänyt tänään yli 4 000 sivua käsittävästä Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta yhteisen lausuntonsa kansallisille viranomaisille. Lausunnon takana ovat kaikki Itämeren alueen WWF-toimistot (Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska) ja WWF:n yhteistyöjärjestöt Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Virossa.

WWF edellyttää yli 1200 kilometriä pitkän kaasuputken rakentamiselta kattavaa ja asianmukaista ympäristövaikutusten arviointia. Perehdyttyään arviointiselostukseen WWF toteaa pettyneenä, että siinä on useita puutteita. Erityisenä puutteena WWF pitää sitä, että arviointiselostus ei sisällä arviota maitse kulkevasta reittivaihtoehdosta.

Lisäksi WWF katsoo, että YVA-selostus aliarvioi putken rakentamisen ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi haitallisten aineiden liukenemista koskevat päätelmät perustuvat ainoastaan mallinnuksen tuloksiin, joita ei ole kokeellisesti varmennettu. Tämä on johtanut johtopäätöksiin, joiden mukaan sedimentistä vapautuvat haitalliset aineet tai ravinteet eivät aiheuta ympäristölle merkittävää haittaa. Näihin johtopäätöksiin WWF ei varovaisuusperiaatetta noudattaen voi yhtyä.

Rehevöityminen on Itämeren pahin ongelma, joten putken rakentamisen aiheuttamaan ravinnekuormitukseen tulee suhtautua vakavasti. Ravinnekuormitusta syntyy, kun pohjasedimenttiin sitoutuneet ravinteet vapautuvat hapettomia pohjia pöllytettäessä ja ammusten raivauksen yhteydessä. Samasta syystä vapautuu myös sedimenttiin sitoutuneita haitallisia aineita.

”WWF esittää, että Itämeren valtioiden tulisi Nord Streamin tukemana kompensoida putken rakentamisesta aiheutuva ravinnekuormitus ja haitallisten aineiden kuormitus”, toteaa FT Anita Mäkinen, WWF:n meriohjelman päällikkö.

”Nord Streamin pitäisi antaa myös kirjallinen sitoumus putken jälkihoidosta ja seurannasta käytöstä poiston jälkeen, putken rakentamisen aikana käytettävien alusten jätevesien asianmukaisesta puhdistuksesta tai purkamisesta satamiin sekä kattavasta seurantaohjelmasta, joka pitää sisällään haitallisten aineiden kertymisen ravintoverkkoon, laji- ja suojelualueseurannat. Nord Streamin olisi kustannettava myös nämä”, jatkaa Mäkinen.

Suomi on täydentämässä Natura-suojelualueverkostoaan ja esittää neljää uutta riuttojen suojelualuetta talousvyöhykkeelle Suomenlahdella. WWF:n mielestä myös uusista suojelualueista pitää tehdä YVA-selvitys ja toteuttaa luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-selvitys ennen hankkeen toteuttamista.

Ympäristövaikutuksen arviointiselosteessa todetaan, että mikäli kaasu kuljettaisiin putkien sijasta laivoilla, sen kuljettamiseen tarvittaisiin 600–700 tankkeria, mikä merkitsisi 1200–1400:n tankkerin lisäystä Suomenlahdelle vuosittain. WWF ei pidä tämänkaltaista kehitystä suotavana.

Lisätietoja: FT Anita Mäkinen, WWF:n meriohjelman päällikkö, p. 040 52714 25

WWF:n lausunto kaasuputken rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnista Suomen aluevesillä (pdf)

WWF:n lausunto Espoon sopimuksen mukaisesta koko putken ympäristövaikutusten arvioinnista (pdf)