© Kalle Erkkilä/WWF
Julkaistu

WWF: Itämeren villin lohen ostamista tulee välttää

Ympäristöjärjestö WWF Suomi kehottaa tänään julkistetussa, päivitetyssä Kuluttajan kalaoppaassaan kuluttajia välttämään Itämeren villin lohen ostamista. WWF suosittaa myös, että kaupat ja ravintolat eivät ostaisi Itämeren lohta myyntiin. Kalaoppaassa on lisäksi arvioitu neljä uutta, aiemmin oppaasta puuttunutta kalalajia ja usean lajin suositukset ovat tarkentuneet.

WWF:n kalaoppaassa kalat on luokiteltu liikennevalojen värein ympäristöperusteilla, eli niiden pyynnin ja kalakantojen kestävyyden mukaan. Kuluttaja voi poimia vihreällä merkittyjä kaloja lautaselleen tai ostoskoriinsa hyvällä omallatunnolla, keltaisen värin kohdalla tulee harkita kestävämpää vaihtoehtoa ja punaisella merkittyjä välttää kokonaan. 

”Itämeren lohi vaihtoi oppaassa sijaintiaan keltaiselta listalta punaiselle, koska sen tämän vuoden kalastuskiintiöt ovat kaukana kestäväksi määritellystä”, kertoo WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.

Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella villiä lohta saa Euroopan Unionin Maatalous- ja kalastusneuvoston myöntämän kiintiön mukaan kalastaa 122 553 kappaletta, kun alkuperäinen tutkijoiden kannattama kestävään kalastukseen perustuva ehdotus oli alle puolet tästä eli 52 974. Suomenlahdella lohia saa tänä vuonna pyytää 15 419, kun kestävään kalastukseen perustuva ehdotus oli 10 884. Suomi vaati vieläkin suurempia lohikiintiöitä.

”Lisäksi muita kuin ammattikalastajien lohisaaliita ei edelleenkään raportoida ja lohen laittoman kalastuksen on todettu rehottavan Itämerellä”, Vilhunen huomauttaa.

Itse pyydetty kala tuontikalaa parempi

Kalaoppaan uusia vihreän listan lajeja ovat harjus, salakka ja hopearuutana. Ne eivät ole kaupan olevia lajeja, mutta virkistyskalastajan saaliita ne voivat olla.

”Itse pyydetty ja valmistettu vihreän listan kala vähentää tuontikalan menekkiä. Ulkomaisen kalan alkuperästä tai kalastusmenetelmistä kuluttajalla ei usein ole tarkkaa tietoa”, Vilhunen sanoo.

Monen lajin suositukset ovat tarkentuneet. Tämä voi osaltaan tehdä ostopäätökset haastavimmiksi, mutta toisaalta ohjaa kulutusta entistä tarkemmin kaikkein kestävimpiin vaihtoehtoihin.

”On selvää, että ihmiset haluavat syödä esimerkiksi siikaa, joka oli aikaisemmassa kalaoppaan painoksessa keltaisella listalla monisyisen tilanteensa vuoksi. Nyt oppaassa on kuitenkin vihreä, keltainen ja punainen siikalistaus. Toivomme ympäristöystävällisemmän, kiertovesikasvatetun siian ja villin järvisiian kysynnän kasvavan suhteessa muihin vaihtoehtoihin”, Vilhunen selittää.

Suomesta kestävän kalankulutuksen mallimaa?

WWF Suomen tavoitteena on saada Suomesta ensimmäinen maa maailmassa jossa on ainoastaan kestävästi pyydettyä ja tuotettua kalaa kaupan vuoden 2015 loppuun mennessä. Monet kaupat ja ravintolat ovat jo ilmoittaneet pyrkivänsä noudattamaan WWF:n kalaopasta.

Esimerkiksi Fazer on osana laajaa vastuullisuusohjelmaansa noudattanut ravintoloissaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa WWF:n kalaoppaan suosituksia luopumalla kokonaan punaisen listan kaloista ja äyriäisistä jo keväällä 2010. Muutokset kalaoppaan suosituksissa näkyvät myös ravintoloiden ruokalistoilla.

Jatkossa tavoitteena on lisäksi kasvattaa vihreän listan kalojen osuutta entisestään.

”Haluamme lisätä kotimaisen ja lähialueilta pyydetyn kalan käyttöä ja tarjota samalla asiakkaillemme uudenlaisia makuelämyksiä. Esimerkiksi silakkaa käytämme jo yli 100 tonnia vuodessa. Amica-ravintoloissa Suomessa on suositun lohen lisäksi tarjolla myös muun muassa kotimaista särkeä ja haukea. Tavoitteemme on lisätä näiden osuutta vuoden 2012 aikana, sillä esimerkiksi ahven- ja siikafileiden hinta on yleensä liian korkea ”, Fazer Food Servicesin hankintapäällikkö Jiri Luoto kertoo.

Lisätiedot:

Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, puh 040 550 3854 sampsa.vilhunen@wwf.fi (WWF:n kalaopas) 

Hankintapäällikkö Jiri Luoto, Fazer Food Services, puh. 040 751 0067, jiri.luoto@fazer.com (Fazerin kalanhankinnat)

Lisää tietoa:

wwf.fi/kalaopas

 

WWF: Undvik köpa vildlax från Östersjön 

Miljöorganisationen WWF Finland uppmanar i sin uppdaterade version av Konsumentens fiskguide, som utgavs idag, till att undvika köpa vildlax från Östersjön.WWF rekommenderar också att affärer och restauranger inte ska köpa in Östersjölax för försäljning.I fiskguiden har man dessutom utvärderat fyra nya fiskarter som inte tidigare varit med i guiden och preciserat rekommendationerna för flera arter.

I WWF:s fiskguide har fiskarterna har klassificerats i trafikljusfärger på miljömässiga grunder, dvs. enligt hur hållbar fångsten och fiskstammarna är. Konsumenter kan välja fiskar märkta med grön färg med gott samvete till sin tallrik eller inköpskorg, vid gul färg bör man överväga ett mer hållbart alternativ och fiskar märkta med röd färg ska man undvika helt och hållet.

”Östersjölaxens klassificering ändrades från den gula listan till den röda, eftersom dess fiskekvot för i år ligger långt ifrån vad som definierats som hållbart”, berättar Sampsa Vilhunen, chef för havsprogrammet i WWF Finland.

I Östersjön och i Bottniska viken får man enligt kvoten som beviljats av Europeiska unionens jordbruks- och fiskeråd fånga 122 553 stycken laxar. Det ursprungliga förslaget, som baserar sig på hållbart fiske och som understöds av forskare, var mindre än hälften av detta, dvs. 52 974. I Finska viken får man fånga 15 419 laxar, medan förslaget som baseras på hållbart fiske var 10 884. Finland kräver ännu större laxkvoter än detta.

”Utöver detta rapporteras inte andra laxfångster än de som fångas av yrkesfiskare och man har konstaterat att det illegala laxfisket frodas i Östersjön”, anmärker Vilhunen.

Självfångad fisk är bättre än importerad 

Nya grönlistade arter i fiskguiden är harr, löja och silverruda. Dessa arter saluförs inte, men de kan ingå i fritidsfiskares fångst.

”En grönlistad fisk som man fångar och tillreder själv minskar på åtgången av importerad fisk. Det finns ofta ingen exakt information för konsumenter om ursprung eller fångstmetod av utländsk fisk”, säger Vilhunen.

Rekommendationerna för flera arter har preciserats. Detta kan å ena sidan leda till att inköpsbesluten blir mer utmanande, men å andra sidan styr de konsumtionen allt mer mot de mest hållbara alternativen.

”Det är klart att människor vill äta till exempel sik, som i den tidigare upplagan av fiskguiden var gullistad på grund av dess komplicerade situation. Nu är siken såväl grön-, gul- som rödlistad i guiden. Vi hoppas att efterfrågan på miljövänligare sik som odlats med recirkulation och vild insjösik ska växa i förhållande till de övriga alternativen”, förklarar Vilhunen.

Kan Finland bli ett mönsterland för hållbar fiskkonsumtion?

Målet för WWF Finland är att göra Finland till det första landet i världen där man endast saluför fisk som fångats och producerats på ett hållbart sätt till slutet av 2015. Flera affärer och restauranger har redan anmält att de försöker följa WWF:s fiskguide.

Till exempel Fazer har som en del i sitt omfattande ansvarsprogram följt rekommendationerna i WWF:s fiskguide genom att sluta servera rödlistade fiskar och skaldjur i sina restauranger i Finland, Sverige och Danmark redan på våren 2010. Förändringarna i guidens rekommendationer kommer också att synas i restaurangmenyerna.

I fortsättningen är målet att dessutom öka andelen grönlistade fiskar.

”Vi vill öka användningen av inhemsk fisk och fisk som fångats i närområden och samtidigt erbjuda våra kunder nya smakupplevelser. Vi använder till exempel redan nu över 100 ton strömming om året. I Amicarestaurangerna i Finland erbjuder vi förutom den populära laxen också bland annat inhemsk mört och gädda. Vårt mål är att öka andelen av dessa fiskar under 2012, eftersom priset på till exempel abborr- och sikfiléer ofta är för högt”, säger Jiri Luoto, inköpschef vid Fazer Food Services.

Ytterligare information:

Sampsa Vilhunen, chef för havsprogrammet, WWF Finland, tfn

sampsa.vilhunen@wwf.fi (WWF:s fiskguide), tfn 040 550 3854
Inköpschef Jiri Luoto, Fazer Food Services, tfn 040 751 0067, jiri.luoto@fazer.com (fiskanskaffning i Fazer)

Mer information:

wwf.fi/kalaopas