WWF: Tuhoisat tulokaslajit jatkavat leviämistään laivojen painolastivesien mukana

WWF:n tuoreen raportin mukaan jopa 24 lajia on vuoden 2004 jälkeen siirtynyt todennäköisesti alusten painolastivesien mukana merialueilta toiselle; lajeista 16 on varmuudella painolastivesien mukana siirtyneitä. Kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa (International Maritime Organization) hyväksyttiin vuonna 2004 alusten painolastivesiä koskeva sopimus (Convention on the Control and Management of Ship’s Ballast Water and Sediments), jonka tarkoituksena on estää haitallisten tulokaslajien kulkeutuminen uusiin elinympäristöihin. Vain yksi maailman kymmenestä suurimmasta merenkulkuvaltiosta, Liberia, on ratifioinut sopimuksen. Asia on jälleen ajankohtainen, kun IMO:n ympäristökomitea (MEPC59) aloittaa kokouksensa tänään Lontoossa.

WWF:n raportin mukaan painolastivesien haitallisista tulokaslajeista aiheutuu suoria kustannuksia 0,7 dollaria jokaista käsittelemätöntä vesitonnia kohden. Kustannukset ovat 7 miljardia dollaria vuodessa, sillä joka vuosi maailmassa kuljetetaan meriteitse kymmenen miljardia tonnia vettä.

Itämeressä on tavattu yli 100 tulokaslajia, joista noin 70 on onnistunut asettumaan pysyvästi ainakin johonkin osaan Itämerta. Luku on suuri suhteutettuna Itämeren pieneen lajimäärään. Tulokaslajit myös pienentävät Itämeren muutoinkin alhaista biodiversiteettiä, sillä ne hävittävät paikallisia lajeja. Esimerkiksi kaakosta tullut mustakitatokko (Neogobius melanostomus) nähtiin Itämerellä ensimmäistä kertaa Puolan edustalla vuonna 1990. Nyt niitä on miljoonia, ja ne ovat levittäytyneet jo Viroon asti ja syrjäyttäneet paikallisia lajeja. Myös vaeltajasimpukka on nykyään yleinen itäisellä Suomenlahdella ja Riianlahdella. Venäjän kasvavat öljykuljetukset Suomenlahden itäosan satamista kasvattavat painolastivesiongelmaa pohjoisella Itämerellä.

Tulokaslajit ovat aiheuttaneet haittaa myös esimerkiksi Mustallamerellä, jossa amerikan kampamaneetti (Mnemiopsis leidyi) romahdutti sardelli- ja kilohailikannat 1990-luvulla. Laji on sittemmin levinnyt myös Kaspianmerelle, Pohjanmerelle ja Itämerelle. Villasaksirapu (Eriocheir sinensis) puolestaan on levinnyt laajalti Pohjois-Atlantille ja sen arvioidaan tuottaneen pelkästään Saksassa 80 miljoonan euron kustannukset.

”IMO:n painolastivesisopimus antaa raamit yhdessä sovituille toimenpiteille ja standardit tehokkaaseen kansainväliseen kontrolliin. Sopimus minimoi haitallisten tulokaslajien leviämisen mutta pitää samalla merikuljetuksille ja kaupankäynnille aiheutuvat kustannukset pieninä”, sanoo WWF Suomen meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen, WWF:n valtuuskunnan johtaja IMO:ssa.

Maiden, joilla on suuri kauppalaivasto, tulisi tuntea vastuunsa asiassa. “Valtioiden täytyy pikaisesti ratifioida sopimus ja panna se täytäntöön, jotta painolastivesien mukana kulkeutuvien lajien leviäminen saadaan pysäytetyksi. Tämä olisi palvelus myös veronmaksajille, jotka säästyisivät vahingoittuneiden ekosysteemien, teollisuuden ja infrastruktuurin puhdistamisen kustannuksilta. Vanha argumentti, että tarvittavaa teknologiaa tai käsittelytapoja ei ole olemassa, on nyt historiaa”, toteaa Mäkinen. ”Panaman tulisi maailman johtavana laivastovaltiona näyttää esimerkkiä ja ratifioida ja panna sopimus täytäntöön.”

Myös kansainväliset varustamot vaativat sopimuksen täytäntöönpanoa. Eri valtioiden tilapäiset ja toisistaan poikkeavat käytännöt aiheuttavat varustamoille lisäkustannuksia, ja ne ovat riski sekä miehistön että alusten turvallisuudelle.

“Teollisuuden täytyy toimia pikaisesti vastatakseen tähän uhkaan”, sanoo Wallenius Wilhelmsen Logistics -yrityksen toimitusjohtaja Arild Iversen. ”Tarvitaan puitteet, jotka tukevat omistajia ja toimijoita kansainvälisellä pelikentällä, jotta he ottaisivat käyttöön suurimmaksi osin jo saatavilla olevat teknologiat. IMO:n painolastivesiä koskeva sopimus on tämän toteutumiseen tarkoituksenmukainen keino.”

Lisätietoja:
FT Anita Mäkinen, meriohjelman päällikkö, WWF Suomi, +358 40 52714 25 (Tavoitettavissa klo 14.30 jälkeen.)

Materiaalia painolastivedestä ja tulokaslajeista (englanniksi):

• WWF:n Silent Invasion -raportti (pdf-tiedosto)
• WWF:n kirje IMO:on painolastivedestä (pdf-tiedosto)
• Videokuvaa
• Valokuvia
• Lisätietoa tulokaslajeista
• Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN:n tulokaslajitietokanta

Painolastivesisopimuksen ratifiointi:

– Maailman 40 suurimmasta kauppalaivastovaltiosta (joilla on 92,5 prosenttia maailman rekisteröidyistä kauppalaivatonnistosta) vain viisi (Liberia, Norja, Antigua ja Barbuda, Ranska ja Espanja) on ratifioinut sopimuksen 30.5.2009 alkaen.
– Muut sopimuksen ratifioineet maat ovat Albania, Barbados, Egypti, Kenia, Kiribati, Malediivit, Meksiko, Nigeria, Saint Kitts ja Nevis, Sierra Leone, Etelä-Afrikka, Syyria ja Tuvalu.
– Kymmenestä suurimmasta kauppalaivastovaltiosta vain Liberia on ratifioinut sopimuksen. Panama, Bahama, Kreikka, Singapore, Hong Kong, Marshallinsaaret, Malta, Kypros ja Kiina eivät ole ratifioineet sopimusta.
– Sopimuksen voimaantulo vaatii ratifioinnin 30 valtiolta, jotka edustavat 35 prosenttia maailman kauppalaivatonnistosta. Tällä hetkellä sopimuksen on ratifioinut vasta 18 valtioita (15,4 prosenttia), joista Liberia on ainoa suuri laivastovaltio. Sopimus saataisiin lainvoimaiseksi, jos maailman suurin laivastovaltio, Panama (22,6 prosenttia), allekirjoittaa sopimuksen yhdessä 11 laivastovaltion kanssa.

WWF
WWF on yksi maailman suurimmista ja arvostetuimmista luonnonsuojelujärjestöistä. WWF:llä on viisi miljoonaa tukijaa ja toimistoja yli sadassa maassa. WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tähän pitkän ajan tavoitteeseen WWF pyrkii suojelemalla luonnonvaraisia eliölajeja ja niiden luontaisia elinympäristöjä, edistämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja saastuttamisen ja tuhlaavan kulutuksen vähentämistä. WWF:n pääkonttori sijaitsee Glandissa, Sveitsissä.
www.wwf.fi

WWL
Wallenius Wilhelmsen Logistics (WWL) on maailman johtava kuljetus- ja logistiikkaratkaisuja auto-, maatalous- ja rakennustarviketeollisuudelle tuottava yritys. WWL on WWF:n High Seas Conservation -ohjelman tukija.
www.2wglobal.com