Julkaistu

WWF Itämeren suojelusta: Itämeren luonto kaipaa Selkämeren kansallispuistoa

Selkämeren kansallispuiston perustaminen hallituksen esittämässä laajuudessa on WWF:n mukaan konkreettisimpia ja kiireellisimpiä asioita, joita Suomi juuri nyt voi tehdä Itämeren luonnon suojelemiseksi. Jo alkuperäisestä huomattavasti pienennetty esitys on kuitenkin joutunut vastatuuleen eduskunnassa, jossa maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö esittää muun muassa Vakka-Suomen alueiden lohkomista puiston ulkopuolelle.

Itämeren suojelu on tänään esillä Helsingissä kansainvälisessä kokouksessa, jossa tarkastellaan vuosi sitten Baltic Sea Action Summitissa annettuja Itämeren suojelusitoumuksia.

”Uskomme, että annetuilla lupauksilla ja sitoumuksilla on pitkällä aikavälillä merkitystä Itämeren suojelussa ja kiitämme Tasavallan presidentti Tarja Halosta tästä aloitteesta”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. ”Toivomme kuitenkin, että samalla kun suomalaiset päättäjät ovat mukana juhlimassa sitoumusten täyttymistä, yksi akuutti, juuri nyt päätösvaiheessa oleva Itämeren luonnon monimuotoisuudelle merkittävä suojeluhanke ei juuttuisi paikoilleen.”

WWF:n mukaan Selkämeren kansallispuiston perustaminen kokonaisuudessaan toisi merkittävän lisän Itämeren meriluonnon suojeluun paitsi Suomessa myös Itämerenlaajuisesti lisäämällä suojeluverkostoon ulkomerellä sijaitsevia alueita. Selkämeri on myös toistaiseksi puhtaimpia vesialueita rannikoillamme.

Kansallispuiston avulla suojeltaisiin tärkeitä kalalajien kutualueita muun muassa soranotolta ja tuulivoimarakentamiselta, sekä hiekkasärkkiä ja riuttoja, jotka ovat EU:n luontodirektiiviin mukaisia suojeltavia luontotyyppejä.

Tärkeitä kalojen ja vesilintujen ruokailupaikkoja jäisi pois

Vakka-Suomen alueiden jättäminen puiston ulkopuolelle kutistaisi kansallispuiston jopa lähes puolella. Pois jäisi muun muassa laajoja tuottavia matalikkoja, jotka ovat tärkeitä kalojen ja vesilintujen ruokailupaikkoja. Puiston kokoa on jo nyt huomattavasti pienennetty Metsähallituksen alkuperäisestä kansallispuistoselvityksestä kalastuksen ja kalankasvatuksen tarpeiden tyydyttämiseksi sekä tuulivoimarakentamisen huomioimiseksi.

”Ihmettelen kovasti kalastajien kielteistä suhtautumista kansallispuistoon. Puistohan toisi kalastajille mukanaan vain myönteisiä asioita: kalastusta ei esitetä kiellettäväksi ja kalojen ruokailu- ja kutualueet saisivat suojan”, pääsihteeri Liisa Rohweder hämmästelee.

WWF Suomi vetoaakin eduskuntaan, jotta suunnitellun kansallispuiston typistäminen torjuttaisiin ja Itämeren ulkomerialueiden luonnon monimuotoisuus saisi kipeästi kaivattua lisäsuojelua.

”Ei vain veteen piirrettyjä viivoja”

Vaikka Itämerellä kokonaisuudessaan on jo saavutettu luonnon monimuotoisuussopimuksen (CBD) alueellisesti edellyttämä kymmenen prosentin suojelutavoite, erityisesti Pohjanlahden alueella on puutteita suojelualueista. Puutteita on myös suojelualueverkoston kytkeytyneisyydessä sekä erillisten luontotyyppien suojelutasossa.

”Haluaisimme myös selvityksen suojelualueverkoston todellisesta merkityksestä Itämeren suojelussa, eli tiedon niiden tämänhetkisestä ja tavoitellusta suojeluarvosta; suojelualueet eivät voi olla vain veteen piirrettyjä viivoja”, pääsihteeri Rohweder summaa.

Lisätietoja:

Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, puh. 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi
Meriasiantuntija Vanessa Klötzer, WWF Suomi, puh. 040 763 0000, vanessa.klotzer@wwf.fi

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.

***Se hela pressmeddelandet på svenska nedan

 

 

WWF om Östersjöskydd:
Östersjöns natur behöver Bottenhavets nationalpark

 

WWF anser att grundandet av Bottenhavets nationalpark i den utsträckning regeringen föreslår är ett av de mest konkreta och brådskande ärenden som Finland just nu kan driva för att skydda Östersjöns natur. Det redan märkbart nerbantade förslaget har dessvärre mött motstånd i riksdagen, där majoriteten av jord- och skogsbruksutskottets medlemmar bland annat föreslår att nationalparken inte skulle sträcka sig till Nystadsregionen.

 

Skyddsåtgärderna för Östersjön diskuteras idag vid ett internationellt möte i Helsingfors. Syftet med mötet är att utvärdera de skyddsåtaganden som gjorts efter Baltic Sea Action Summit för ett år sedan.

 

”Vi vill tro att dessa löften och åtaganden visar resultat för Östersjöskyddet i det långa loppet och vi tackar president Tarja Halonen för initiativet”, säger WWF Finlands generalsekreterare Liisa Rohweder. ”Vi hoppas dock att ett akut och för naturens mångfald betydande skyddsprojekt som just nu är i slutskedet av beslutsprocessen inte skall fastna i maskineriet samtidigt som finska beslutsfattare är med och firar förverkligandet av andra skyddsåtaganden”.

 

Enligt WWF skulle grundandet av Bottenhavets nationalpark i sin helhet vara betydelsefullt både för skyddet av havsnaturen i Finland och i hela Östersjöområdet genom en utökning av skyddsnätverket i ytterhavet. Bottenhavet har hittills varit ett av de renaste havsområdena vid vår kust.

 

Inom nationalparken kunde fiskarters viktiga lekområden samt sandbankar och rev som enligt EU:s habitatdirektiv är skyddade naturtyper, skyddas bland annat från grustäkt och vindkraftsutbyggnad.

 

Viktiga områden för fiskar och sjöfåglar skulle uteslutas

 

Om Nystadsregionens område utesluts från nationalparken krymper nationalparksområdet nästan till hälften. Bland annat vidsträckta produktiva grunda områden som är viktiga födoplatser för fiskar och sjöfåglar faller bort. Nationalparken har redan märkbart krympt från Forststyrelsens ursprungliga utredning för att beakta behoven för fiske och fiskodling samt områden för vindkraftsutbygge.

 

”Jag förundrar mig över fiskarenas negativa inställning till nationalparken. Parken skulle ju medföra positiva effekter för fiskare: man föreslår inte att förbjuda fisket, och fiskarternas födo- och lekområden skulle skyddas”, säger generalsekreterare Liisa Rohweder.

 

WWF Finland vädjar till riksdagen att förkasta det nerbantade förslaget och att i stället kräva att den biologiska mångfalden i ytterskärgården skyddas ytterligare.

 

”Inte bara linjer dragna i vatten”

 

Trots att man i Östersjöområdet redan har uppnått det regionala skyddsmål på 10 % som förutsätts enligt konventionen om naturens mångfald (CBD), fattas fortfarande skyddsområden speciellt i Bottniska viken. Vidare borde skyddsnätverket vara mera sammanhängande, och det finns brister i skyddsnivån för olika naturtyper.

 

”Vi skulle gärna se en utredning över skyddsnätverkets verkliga betydelse för Östersjöns skydd, d.v.s. information om deras nuvarande och önskade skyddsvärde; skyddsområden kan inte bara vara linjer dragna i vatten”, summerar generalsekreterare Liisa Rohweder.

 

Tilläggsinformation:

Generalsekreterare Liisa Rohweder, WWF Finland, tfn 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi
Havsexpert Vanessa Klötzer, WWF Finland, tfn 040 763 0000, vanessa.klotzer@wwf.fi

WWF Finland är en del av det internationella WWF-nätverket, som arbetar för att bevara världens mest unika naturhelheter och rädda de mest utrotningshotade arterna. WWF:s målsättning är en värld där mänskligheten lever i samklang med naturen. Donationer från vanliga människor möjliggör  WWF:s arbete. Olika stödformer på internet:  www.wwf.fi/donera.