Julkaistu

WWF Itämeren suojelusta: Uusia sitoumuksia tehtäessä vanhoja ei saa unohtaa

WWF:n kansainvälinen Itämeriohjelma lähetti tänään kaikkien Itämeren valtioiden pääministereille kirjeen, jossa ehdotetaan useita yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka toteuttamalla hallitukset voivat nopeasti ja pysyvästi parantaa Itämeren ympäristön tilaa. Kirjeen lähettäminen liittyy Baltic Sea Action Summitiin, johon Itämeren maiden pääministerit ja valtionpäämiehet kokoontuvat “tarjotakseen puitteet konkreettisten sitoumusten antamiselle Itämeren pelastamiseksi”.

”Kiitämme Tasavallan presidentti Tarja Halosta Baltic Sea Action Summitin koolle kutsumisesta. Uskomme, että lupauksilla ja sitoumuksilla on merkitystä Itämeren suojelussa”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. ”Lupausten pitää kuitenkin muuttua teoiksi huomattavasti useammin kuin tähän mennessä on tapahtunut, jotta Itämeren tila todella kohenisi.”

Itämeren maiden hallitusten lupauksilla meren tilan parantamisesta on pitkät perinteet. Hallitusten aloitteita ovat Helsingin sopimus 1977, Itämeren ympäristöjulistus 9.4.1992, Itämeren alueen kestävän kehityksen ohjelma (Baltic 21 Agenda) joka luotiin Itämeren valtioiden pääministerien aloitteesta 1996, Itämeren suojelukomission Itämeren suojeluohjelma marraskuussa 2008 ja uusimpana Eurooppa-neuvoston viime vuonna hyväksymä EU:n Itämeri-strategia.

WWF on vaatinut, että Itämeren suojelua koskevat kysymykset käsiteltäisiin virkamiestason lisäksi aika-ajoin myös korkeimman valtiojohdon kesken. Presidentti Halosen isännöimä Baltic Sea Action Summit on vastaus tähän vaatimukseen. Presidentti Halonen palkittiin WWF:n Baltic Leadership -palkinnolla vuonna 2008.

Baltic Sea Action Summitiin kokoontuneilta valtionpäämiehiltä WWF odottaa lähinnä sitoutumista jo tehtyihin sopimuksiin ja asetettuihin tavoitteisiin.

”Meillä on jo muun muassa Itämeren ravinnekuormitukselle olemassa selkeät valtioiden tavoitteet, jotka on kytketty positiivisiin muutoksiin meriympäristössä. Tavoitteena on muun muassa saavuttaa Suomenlahdelle kuuden metrin näkösyvyys”, toteaa WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.

WWF:n Itämeriohjelma tekee laajaa yhteistyötä hallitusten, liike-elämän, tiedeyhteisön ja muiden organisaatioiden kanssa Itämeren alueella. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Itämeren ja sen luonnonvarojen käyttöä suunniteltaisiin ekosysteemilähtöisesti merialueiden kaavoituksen kautta. Näin voidaan sovittaa yhteen Itämeren eri käyttömuodot, kuten tuulivoimarakentaminen, kalastus, satamatoiminta ja alusliikenne, öljy- ja kaasuputket, meren virkistyskäyttö sekä eliölajien ja luontotyyppien suojelun tarpeet.

"Samaan aikaan näiden pitkäjänteisten muutosprosessien kanssa on kuitenkin mahdollista varsin nopeasti tehdä monia asioita Itämeren tilan kohentamiseksi. Useat näistä asioista kuuluvat Itämeren hallitusten jo aiemmin antamien lupausten joukkoon”, tähdentää Liisa Rohweder.

WWF:n kansainvälisen Itämeriohjelman esittämät seitsemän helppoa toimenpidettä ovat:

1. Fosfaattien käytön kieltäminen pesuaineissa

2. Typpi- ja fosforiveron asettaminen keinolannoitteille

3. Ankeriaan kalastuskielto siihen asti, kunnes kanta on jälleen elpynyt sekä ankeriaan sisävesien vaellusreittien ennallistaminen

4. Painolastivesiä koskevan sopimuksen ratifiointi

5. Jäljellä olevien Helcomin ”hot spottien” puhdistaminen

6. Satamien varustaminen asianmukaisilla alusjätevesien vastaanottopisteillä

7. Merellisten suojelualueiden verkoston perustaminen

”Näiden seitsemän helpon asian toteuttaminen ei vaadi Itämeren maiden hallituksilta merkittäviä muutoksia nykyisiin lakeihin tai budjetteihin. Niiden toteuttaminen ei tietenkään täydellisesti riitä palauttamaan Itämeren ympäristön hyvää tilaa, mutta mielestämme ne ovat hyvä alku. Kun uusia sitoumuksia tehdään, ei vanhojen sitoumusten toteuttamista saisi unohtaa”, Liisa Rohweder muistuttaa.

Lisätietoja:

Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, +358 (0) 40 550 3854

Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, + 358 (0) 40 840 7461

Liite: Kirje pääministerille/WWF Baltic Programme

WWF:n kansainvälisessä Itämeri-ohjelmassa ovat mukana seuraavat kansalliset WWF-toimistot ja sisarjärjestöt: WWF Puola, WWF Ruotsi, WWF Saksa, WWF Suomi, WWF Tanska, Baltic Fund for Nature (Pietari, Venäjä), Estonian Fund for Nature (Viro), Lithuanian Fund for Nature ja Pasaules Dabas Fonds (Latvia).