© naturepl.com  / Anup Shah / WWF
Julkaistu

WWF:n raportti: Kulutuksemme jäljet näkyvät kehitysmaissa

WWF:n tänään julkaistun Living Planet -raportin mukaan maapallon elinympäristöt köyhtyvät ja katoavat hälyttävällä vauhdilla. Elinympäristöjen katoaminen on suurin syy myös eläinten määrän vähenemiselle. Suurin syy luonnon ahdingolle on kasvava kulutus. Länsimaiden kulutuksen kasvun vaikutukset näkyvät etenkin kehitysmaissa. Joka toinen vuosi julkaistava maailman ympäristön tilaa selvittävä raportti esittää ratkaisut maapallon isoimpiin ympäristöongelmiin.

Raportin mukaan maapallon luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt 1970-luvulta lähtien. Monien lajien tulevaisuus on epävarma. Esimerkiksi selkärankaisten eläinten määrä on pienentynyt 58 prosentilla vuodesta 1970 vuoteen 2012.

”Luonnonvarojen kiihtyvällä kulutuksella on suora yhteys elinympäristöjen köyhtymiseen ja katoamiseen. Kun raivaamme metsää karjan laitumiksi tai viljelysmaaksi, tuhoamme samalla monien eliöiden ainoita elinympäristöjä”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Tällä hetkellä globaalisti kulutamme tahtia, johon vastaamaan tarvitsisimme 1,6 maapallon luonnonvarat. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa tyydyttämään kulutuksemme.

”Voidaan sanoa, että me suomalaiset ulkoistamme suuren osan kulutuksemme negatiivisista vaikutuksista ulkomaille. Olen myös omin silmin nähnyt, miten kestämätön kulutus ja luonnonvarojen käyttö näkyvät esimerkiksi Indonesian Borneolla ihan kylätasolla asti”, Rohweder kertoo.

Elinympäristöjen muutokset vaarantavat myös ihmiset

Ihmisen vaikutukset maapallon ekosysteemien muutoksiin ovat olleet nopeita.

”Muutokset voidaan havaita yhden ihmiselämän aikana. Tämä on valtava muutos. Esimerkiksi lajien katoaminen ja sukupuuttoaalto ovat selvästi nähtävissä”, Rohweder kertoo.

Elinympäristöjen katoaminen vaarantaa kasvien ja eläinten lisäksi myös ihmiset, sillä ekosysteemit tuottavat meille ruokaa, juomavettä, puhdasta ilmaa, energiaa, lääkkeitä ja virkistysmahdollisuuksia. Lisäksi olemme riippuvaisia terveistä luonnon järjestelmistä, koska ne säätelevät ja puhdistavat vettä ja ilmaa, luovat suotuisat ilmasto-olosuhteet, takaavat pölytyksen ja siementen leviämisen sekä säätelevät tuholaisten ja tautien leviämistä.

Maailmassa on syntymässä yhteisymmärrys ratkaisuista

Vaikka olemme kulutuksellamme vaikuttaneet ekosysteemien muutoksiin enemmän kuin koskaan, voimme edelleen vaikuttaa kehitykseen.

”Yksi tärkeimmistä puolellamme olevista eduista on tutkimustieto. Sen avulla tunnistamme tapahtuvat muutokset ja uhat sekä niiden syyt. Näin ollen pystymme myös vaikuttamaan toimintatapoihimme. Viimeaikaiset uutiset esimerkiksi ilmastosopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksymisestä ovat selvä viesti, että maailmassa on syntymässä vahva yhteisymmärrys siitä, minkälaisilla ratkaisuilla estämme ympäristömme köyhtymistä jatkossa ”, Rohweder sanoo.

Ratkaisut voidaan jakaa viiteen eri ryhmään: luonnon pääoman suojeluun, rahavirtojen uudelleenohjaukseen, kestävämpään tuotantoon, järkevämpään kuluttamiseen ja oikeudenmukaisempaan luonnonvarojen jakamiseen.

Kattavien luonnonsuojelualueiden perustaminen ja ylläpito on tärkeää, mutta ei yksin riitä. Tärkeässä asemassa ovat valtiot ja yritykset, joiden toimet vaikuttavat suoraan ympäristöön. Vastuullinen hyödykkeiden tuotanto ja kulutus hillitsee ilmastonmuutosta, estää metsäkatoa ja torjuu liikakalastusta. Fossiilisten polttoaineiden ja teollisuuden energiatukien lopettaminen sekä kestävästi tuotettu uusiutuva energia ja energiatehokkuuden parantaminen ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kehitysyhteistyövaroilla varmistetaan oikeudenmukaisuus ja ympäristön säilyminen

Erilaisten hyödykkeiden, kuten palmuöljyn, soijan ja puun globaali kysyntä kasvaa jatkuvasti. Myös kyseisten hyödykkeiden vastuullisen tuotannon osuus kasvaa jatkuvasti. Vastuullisessa tuotannossa huomioidaan sekä ympäristö että paikalliset ihmiset. WWF tukee esimerkiksi vastuullista palmuöljytuotantoa Indonesiassa Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.  Vastuullinen palmuöljytuotanto takaa muun muassa sen, että työntekijät saavat kohtuullisen korvauksen, luonnonsademetsiä ei hakata viljelysmaaksi eikä tulta käytetä plantaasien raivaukseen.

”Olen todella iloinen, että esimerkiksi suomalaisten elintarvikeyhtiöiden palmuöljyn hankinnasta yhä suurempi osuus on vastuullisesti tuotettua. Koska kulutamme joka päivä tuotteita, joissa on hyödynnetty kehitysmaiden luonnonvaroja, on tärkeää, että teemme kaikkemme, jotta ne olisi tuotettu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja ympäristöystävällisesti”, Rohweder kertoo.

Kehitysyhteistyöllä voimme vaikuttaa siihen, että elinkeinot ja oikeudet niihin säilyvät paikallisilla. Lisäksi varmistamme, että meille kaikille tärkeitä luonnonvaroja hyödynnetään kestävällä tavalla.

"Kehitysmaissa on vielä paljon tehtävää, jotta kestävästi tuotettua ruokaa, puhdasta vettä ja energiaa on kaikkien saatavilla. Suomen kehitysyhteistyöllä haluamme osaltamme varmistaa, että kaikilla on käytössään edullista ja puhdasta energiaa. Toimimme myös kiireellisesti ilmastonmuutosta vastaan. Kehitysyhteistyöllämme pyrimme suojelemaan ja palauttamaan ennalleen maaekosysteemejä ja edistämään niiden kestävää käyttöä.  On tärkeää pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen. Teemme tätä työtä yhteistyössä myös Suomen WWF:n kanssa, iloitsemme tähän mennessä saavutetuista tuloksista ja toivomme hyvän yhteistyön jatkuvan", sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

WWF:n Living Planet 2016 -raportti (pdf)
Raportin suomenkielinen tiivistelmä (pdf)

Verkkosivut

Lisätiedot:

pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461

 

WWF
© WWF
Sulaa hulluutta!
Ihmisten ahneus ajaa eläimet ahtaalle. Osallistu nyt kampanjaamme arktisen luonnon puolesta.