Meriajokkaat, Itämeri Score Card © Christoffer Boström/ WWF
Julkaistu

WWF:n raportti: Suomella on parantamisen varaa vedenalaisen luonnon suojelussa

Suomen ja muiden Itämeren rantavaltioiden täytyy parantaa vedenalaisen luonnon suojelua. Tämä ilmenee WWF:n tuoreesta raportista, jossa arvioitiin Itämeren merellistä suojelualueverkostoa.

WWF:n raportissa arvioitiin, miten hyvin Itämeren maat ovat onnistuneet ekologisesti yhteneväisen suojelualueverkoston perustamisessa Itämerelle. Arvioinnissa käytettiin maiden Itämeren suojelukomissio Helcomille raportoimaa tietoa.

Maat pisteytettiin raportissa muun muassa suojelualueiden pinta-alan, hoidon ja käytön suunnittelun ja seurannan sekä alueellisten suojeluvelvoitteiden toteuttamisen perusteella. Itämeren maiden keskiarvo jäi epätyydyttävään 62 prosenttiin kokonaispisteistä. Parhaiten arvioinnissa pärjäsi Tanska, joka ylsi liki 75 prosentin tulokseen. Suomi ylsi Saksan kanssa jaetulle kolmannella sijalle 68 prosentilla. Huonoiten pärjäsivät Liettua ja Puola 47 prosentin tuloksella.

”Raporttimme osoittaa, että tekemistä riittää vielä niin Suomessa kuin muissakin Itämeren rantavaltioissa, jotta suojelualueverkosto antaisi riittävän turvan vedenalaiselle luonnolle”, WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan sanoo.

Kansainvälisesti sovittujen tavoitteiden mukaan yli 10 prosenttia rannikon ja meren pinta-alasta tulee olla suojelun piirissä vuoteen 2020 mennessä. Vaikka Itämeri on yksi harvoista merialueista, jolla 10 prosentin tavoite on saavutettu, kolme maata – Suomi, Ruotsi, Venäjä – ei ole tähän vielä yltänyt.

”Suojelualueverkoston kattavuus vaihtelee suuresti Itämeren eri osa-alueilla, ja suuria puutteita löytyy muun muassa Selkämereltä sekä Perämereltä. Suomen heikkouksiin luetaan se, etteivät suojelualueemme ulotu talousvyöhykkeelle, josta alle prosentti on tällä hetkellä suojeltu. Lisäksi puutteet suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa, alueiden seurannassa ja käyttörajoituksissa ovat ongelma”, Ryan sanoo.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n mukaan edes 10 prosentin suojelutavoite ei ole riittävä, vaan vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia kaikkien eri vedenalaisten luontotyyppien esiintymistä tulisi olla suojeltuina merten monimuotoisuuden ja tuottavuuden turvaamiseksi.

Suojelualueiden tärkeys nousee tulevaisuudessa

Meriin kohdistuvat paineet lisääntyvät jatkuvasti, jolloin suojelualueiden merkitys vedenalaisen monimuotoisuuden vaalijoina korostuu entisestään.

”Suomessa on tehty viime vuosikymmenen aikana arvokasta työtä vedenalaisen luonnon kartoittamiseksi, ja tieto vedenalaisesta luonnosta ja merenpohjaltaan monimuotoisista alueista on kasvanut huimasti. Tätä tietopohjaa tulee nyt käyttää hyväksi Suomen merellisten suojelualueiden laajentamiseksi ja niiden hoidon ja käytön kehittämiseksi”, Ryan sanoo.

WWF laati jo vuonna 2014 konkreettisia esityksiä Suomenlahden suojelualueverkoston laadun parantamiseksi. Esimerkiksi vesialueiden liittäminen Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon ja Saaristomeren kansallispuiston laajentaminen sisällyttämällä siihen monimuotoisia ja arvokkaita Salpausselän vedenalaisia jatkeita olisivat tärkeitä seuraavia askelia.

”Mertensuojelualueet ovat äärimmäisen tärkeä työkalu luonnon monimuotoisuuden ennallistamisessa ja suojelemisessa. Riittävän kattavat ja tiukasti ihmistoimintaa rajoittavat suojelualueverkostot antavat lajeille ja populaatioille mahdollisuuden lisääntyä ja levittäytyä, jolloin ne myös auttavat luontoa mukautumaan ilmastonmuutoksen kaltaisiin uhkiin. Esimerkiksi kalastuskieltoalueet tuottavat usein myös suoraa taloudellista hyötyä lisäämällä tuntuvasti kalasaaliita suojelualueiden ulkopuolella”, Ryan sanoo.

Lisätietoja:
Meriasiantuntija Vanessa Ryan, 040 763 0000, vanessa.ryan@wwf.fi

MPA scorecard

SOS-raportti

MPAs – smart investments in ocean health