WWF:n raportti: Uhanalaisten lajien suojelu auttaa vähentämään köyhyyttä

Species and People: Linked Futures -raportti esittelee kuusi tapaustutkimusta eri puolilta maailmaa. Ne osoittavat, että WWF:n työ uhanalaisten lajien parissa auttaa poistamaan köyhyyttä ja nälänhätää. Lisäksi suojelutyö edistää maaseutualueiden kestävää ja oikeudenmukaista kehitystä muun muassa Nepalissa, Ugandassa, Intiassa, Namibiassa, Costa Ricassa ja Kiinassa.

Tapaustutkimukset todistavat, että uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelu ja kestävä hoito merkitsee metsien sekä makeanveden ja mereisten alueiden parempaa suojelua, minkä seurauksena näistä alueista riippuvaiset maaseudun vähävaraiset pääsevät helpommin käsiksi niiden tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin. Tämä paitsi lisää tuloja, usein myös edistää makea veden saatavuutta, terveyttä, koulutusta ja naisten oikeuksien toteutumista.

Raportin mukaan eräät luonnonvaraisten lajien – kuten merikilpikonnien, pandojen ja vuorigorillojen – tarkkailuun perustuvat ekomatkailuhankkeet tuovat yhteisöille merkittäviä tuloja. Soveltamalla tietoa lajien liikkumisesta elinympäristöissään voidaan myös edistää kestävää maankäytön suunnittelua.

“Hyvin usein lajeja uhkaavat tekijät ovat samoja, jotka lisäävät köyhyyttä. Tällaisia ovat esimerkiksi elinympäristöjen ja luonnonvarojen häviäminen”, toteaa tohtori Susan Lieberman, WWF:n Global Species -ohjelman johtaja. “Tämä raportti osoittaa, että kun uhanalaiset lajit hyötyvät suojelutoimista, hyötyvät myös ihmiset.”

Esimerkiksi Tortugurossa Costa Ricassa elävien kilpikonnien arvo paikallistaloudelle on suurempi kuin kilpikonnan lihan ja munien arvo on koskaan ollut. Paikallinen yhteisö tukee ekomatkailua edistäviä suojelutoimia aktiivisesti, ja sekä kilpikonnien että matkailijoiden määrä on noussut viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana.

Yhteisömetsien perustaminen osissa Nepalia on johtanut maan tiikeripopulaatioille elintärkeiden ekologisten käytävien ennallistamiseen. WWF auttaa paikallisia ihmisiä hoitamaan metsiä sekä hyötymään niiden tarjoamista voimavaroista. Raportin mukaan yhteisömetsien käyttäjäryhmät voivat tienata vuosittain lähes 3900 euroa vuosittain.

WWF Suomi aloitti vuonna 2002 Nepalissa hankkeen, jossa kehitetään yhteisöperustaisia tiikerinsuojelumenetelmiä ja ehkäistään tiikerien salametsästystä, joka uhkaa aiheuttaa lajin sukupuuton. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisen yhteisön, WWF Nepalin ja maan viranomaisten kanssa, ja sillä muun muassa työllistetään paikallisia asukkaita tiikeripartioiden jäseniksi. Hankkeeseen on saatu tukea WWF:n tukijoiden lisäksi Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

Intialaisessa Faridan kylässä harvinaisen gangesindelfiinin suojeluun tähtäävä WWF:n tiedotuskampanja auttoi yhteisöä tärkeimpien perustarpeidensa tunnistamisessa. Viisi vuotta myöhemmin köyhyysrajan alapuolella elävien perheiden lukumäärä oli laskenut merkittävästi.

Raportti kertoo myös, että Ugandan uhanalaisten vuorigorillojen elinympäristöä suojelevan Bwindi Impenetrable -kansallispuiston ympärillä elävistä ihmisistä yli 60 % tuntee hyötyvänsä metsistä taloudellisesti ja sosiaalisesti. Lisäksi laiton ja haitallinen toiminta väheni Kiinan metsänsuojelualueilla, kun yhteisöille tarjottiin vaihtoehtoisia tulonlähteitä kuten WWF:n pandojensuojeluhankkeiden tukemaa maanviljelyä ja karjanhoitoa. Namibiassa sellaisten luonnonsuojelualueiden luominen, joilla yhteisöt hallinnoivat omia luonnonvarojaan, on johtanut parempaan riistanhoitoon, villieläinpopulaatioiden kasvuun, ekomatkailun kehittämiseen sekä lisätuloihin yhteisön omistuksessa oleville yrityksille.

Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen kahdeksannen osapuolikokouksen (CBD COP8) tänään alkaessa Brasilian Curitibassa WWF toivoo, että sopimus ja sen allekirjoittaneet jäsenhallitukset yhdistäisivät lajiensuojelutyön ponnisteluihin köyhyyden vähentämiseksi.

“On epäloogista, että valtavia rahamääriä käytetään köyhyyden vähentämiseen ja kestävän talouskasvun edistämiseen etsimättä yhteyksiä kestävän kehityksen, terveen ympäristön ja lajiensuojelun välillä,” sanoo Lieberman. “On aika luoda tuo yhteys ja toimia sen mukaisesti.”

WWF Suomen työtä uhanalaisten lajien suojelemiseksi kehitysmaissa voi tukea WWF:n verkkosivujen kautta.
Lisätietoja:

Amanda Nickson, varajohtaja, WWF Global Species Programme, +39 348 726 7724
Joanna Benn, viestintäpäällikkö, WWF Global Species Programme, +39 06 84 497 212
Olivier van Bogaert, tiedottaja, WWF International, +41 79 477 35 72

Taustatietoa toimittajille:

1. Species and People: Linked Futures -raportin voi ladata WWF:n Internet-sivuilta englanninkielisenä pdf-tiedostona (4,1 Mt).

2. Raportti osoittaa, että WWF:n lajiensuojelun kenttähankkeet täyttävät kahdeksasta YK:n vuosituhannen kehitystavoitteesta neljä:
Tavoite 1: Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä
Tavoite 3: Edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa
Tavoite 7: Taata ympäristön kestävä kehitys
Tavoite 8: Luoda globaali kumppanuus kehitykseen

3. Raporttiin sisältyvät kuusi tapaustutkimusta ovat peräisin eri puolilta maailmaa. Ne esittelevät WWF:n maailmanlaajuista lajiensuojelutyötä ja aloittavat lajiensuojelun YK:n tavoitteita edistävien vaikutusten määrällisen ilmaisemisen. Raportti pohjautuu tuoreeseen tutkimukseen ja analyysiin, joka käyttää kestävän toimeentulon perustan luomiseen tähtääviä kehitysyhteistyömenetelmiä kentältä kerättyjen tietojen arviointiin.

Tapaustutkimukset ovat:

– Kestävän toimeentulon yhdistäminen tiikerin suojeluun Terai Arcin alueella, Nepalissa
– Luonnonvaraisten eläinten suojelu – toteuttamiskelpoinen strategia Namibian maaseudun kehitysohjelmassa
– Namibian Kansallinen yhteisöperustainen luonnonresurssien hallintaohjelma (The National Community Based Natural Resource Management, CBNRM) on hallituksen, kansalaisjärjestöjen ja paikallisten yhteisöjen yhteinen hanke
– Vuorigorillojen suojelun vaikutus paikallisten asukkaiden toimeentuloon Bwindi Impenetrable -kansallispuiston ympärillä Ugandassa. Kansainvälinen gorillojen suojeluohjelma (The International Gorilla Conservation Programme, IGCP) on WWF:n, African Wildlife Foundationin ja Fauna and Flora Internationalin yhteistyöhanke.
– Kumppanuushankkeet ihmisten ja pandojen tulevaisuuden turvaamiseksi Minshanin ja Qinlingin vuorilla Kiinassa
– Merikilpikonnien suojelu Tortugerossa, Costa Ricassa. WWF:n yhteistyökumppani Carribean Conservation Corporation (CCC) on tutkinut ja suojellut Tortugeron kilpikonnia vuodesta 1959 alkaen. Lisätietoa merikilpikonnien suojelusta Costa Ricassa on CCC:n verkkosivuilla.
– Gangesindelfiinin suojelu ja elinolojen parantaminen Uttar Pradeshissa, Intiassa

4. Lisätietoa WWF Suomen hankkeesta Nepalissa . Kansainvälisen WWF:n verkkosivuilla on laaja englanninkielinen kuvaus WWF Suomen Nepal-hankkeesta.

5. Lisätietoa biodiversiteettisopimuksen kahdeksannesta osapuolikokouksesta kansainvälisen WWF:n verkkosivuilla.