WWF:n suositus: Punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa

Ilmastoystävällisessä ja luonnon kannalta kestävässä ruokavaliossa syödään punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa. WWF:n uusi ruokasuositus perustuu arvostetun tiedejulkaisun Eat-Lancetin planetaariseen ruokavalioon. Suositus takaisi terveellisen ruokavalion maapallon kasvavalle väestölle, hillitsisi ilmastonmuutosta ja turvaisi luonnon monimuotoisuuden.

Ruuantuotanto on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti yksi suurimmista yksittäisistä kasvihuonekaasujen aiheuttajista. Ruoka muodostaa viidenneksen hiilijalanjäljestämme. Ruuantuotanto on myös suurimpia syitä maailman villieläinten määrän romahtamiseen, sillä luonnontilaisten alueiden, kuten metsien, raivaaminen eläinperäisen ruuan tuotantoon ajaa villieläimet ahtaalle.

WWF:n suosittelema ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää:

“Jotta maapallon keskilämpötilan nousu voidaan rajata 1,5 asteeseen, ruokavaliomme on muututtava pääosin kasvisperäiseksi”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta 40 prosenttia on Suomen rajojen ulkopuolella. Ruuan monimuotoisuusvaikutuksista yli 90 prosenttia kohdistuu muualle maailmaan. Maatalousmaasta 83 prosenttia on eläinperäisen ruuan tuotannon käytössä. Proteiineista eläinperäinen ruoka vastaa kuitenkin vain 37:ää prosenttia.

“Eläinperäisen ruuan tuotanto on lisääntynyt niin paljon, että se itsessään uhkaa ruokaturvaa. Liharuuan tuottamiseen tarvitaan noin nelinkertainen maa-ala verrattuna kasvisravinnon tuottamiseen”, sanoo WWF:n johtava ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.

Vaikka kasvisruoka on ollut viime aikoina paljon esillä, suomalaisten lihankulutus on lisääntynyt lähes 20 prosenttia 2000-luvulla. Lihan määrää suomalaisten lautasilla pitäisikin vähentää merkittävästi. Suomalaisten lihankulutuksen vähentämiseksi tarvitaan kuluttajavalintojen lisäksi yritysten, teollisuuden ja poliitikkojen päätöksiä.

“Lihankulutuksemme taustalla on yhteiskunnallisia päätöksiä, kuten maatalouden tukipolitiikka. Tukipolitiikan takia esimerkiksi lehmänmaito maksaa vähemmän kuin kasviperäinen maito, vaikka lehmänmaidon tuottaminen vaatii paljon enemmän resursseja ja sen ympäristövaikutukset ovat moninkertaiset verrattuna kasviperäisiin maitoihin. Jotta kasvisperäinen ruokavalio lisääntyy, sen pitää olla suomalaisille halpaa, helppoa, herkullista ja hyväksyttävää”, Valkeapää sanoo.

Poliitikot voivat vaikuttaa kasvisperäisen ruuan hintaan, yritykset ruuan helppouteen ja herkullisuuteen. Suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta puolestaan tekee kasvispainotteisesta ruokavaliosta yhteiskunnallisesti yhä hyväksyttävämpää.