Julkaistu

WWF:n talkooleiri kunnostaa perinnemaisemaa Hattulassa

WWF:n talkooleiriläiset kunnostavat valtakunnallisesti tärkeitä perinnemaisemia Tenholan tilalla ja Retulansaaressa Hattulassa. Talkooleiri alkoi lauantaina 1.7. ja päättyy sunnuntaina 9.7. Leiri toteutetaan yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen ja Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön kanssa.

Yksityisomistuksessa olevan Tenholan tilan katajakedoilla ja Hevoshaan luonnonsuojelualueella niitetään ja raivataan umpeenkasvaneita ketoja ja niittyjä sekä rakennetaan laidunaitoja. Lisäksi Hevoshaassa tehdään tilaa muutamille vanhoille visakoivuille sekä arvokkaille kynäjalaville, joita luonnonsuojelualueella on jäljellä vain muutamia yksilöitä.

Retulansaari on WWF:n uusi talkookohde. Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö on saanut lahjoituksena Retulansaaresta vanhan tilan, jonka perinnearvoja on tarkoitus vaalia ja elvyttää. Saaressa kunnostetaan vanhoja laidunalueita raivaamalla ja niittämällä. Retulansaari on kokonaisuudessaan arvokas perinnemaisema- ja kulttuurisaari: siellä on vanhoja tiloja, laidunniittyjä, katajaketoja, rautakautisia hautoja ja uhrikiviä, arvokkaita lehtoja ja kynäjalavia.

Tenholan tilalla laiduntamisesta luovuttiin 1960-luvun lopulla. Omistajat halusivat kuitenkin säilyttää laidunalueet avonaisina katajikkoina kukkineen ja hyönteislajeineen. Alueella olikin ensimmäinen WWF:n talkooleiri jo vuonna 1983. Lisäksi 1990-luvun alussa osalla ketoa ja rantametsää alkoivat myös lampaat palauttaa takaisin entistä perinnemaisemaa. Alueella onkin mielenkiintoista verrata ihmiskäden, niiton vaikutusta lampaan syönti- ja sorkanjälkien vaikutuksiin. Asiaa myös seurataan alueella kasviselvitysten avulla.

Tenholan katajakedoilla kasvaa suuria, monimuotoisia ja näyttäviä katajia, koko kirjo kapeista sypressimäisistä laakeihin pensasmaisiin asti. Muista puuvartisista kedon lajeista alueella esiintyy mm. taikinamarjaa, lehtokuusamaa, koiranheisiä, punaherukkaa ja kulttuurin seuralaislajina terttuseljaa. Kukkaloistoa tuovat ketoneilikka, mäkitervakko, aho- ja niittyleinikki, monet kellokasvit ja aho- ja paimenmatara. Alueen kasvierikoisuuksia ovat hoikkaängelmä ja mäkikaura.

Hoitotoimenpiteet näkyvät alueella selvästi. Korkeakasvuiset lajit kuten pelto-ohdake, koiranputki, vadelma, nokkonen ja sananjalka sekä eräät heinät, ovat väistymässä. Ilahduttavasti kasvualaa ovat vallanneet todelliset niittylajit mäkikaura, aho- ja paimenmatarat, nurmitädyke, metsäkurjenpolvi ja alueen leinikit.

WWF on järjestänyt talkooleirejä vuodesta 1977 lähtien. Tänä vuonna ovat jäljellä leirit Saaristomerellä Nauvossa (14. - 22.7.), Oulangan kansallispuistossa (29.7. – 6.8.) sekä Urho Kekkosen kansallispuistossa (12. – 20.8.). Lisäksi kunnostetaan tikkametsää Luhangassa 15. – 17.9. Leireillä tehdään ruokapalkalla töitä kahdeksasta viiteen. Huippukuntoa ei vaadita, mutta kestävyyttä ja maastokelpoisuutta täytyy leiriläisissä olla. Alaikäraja on 18 vuotta.

Lisätietoja:

Leirin johtaja Risto Murto, puh. (019) 369 4476 tai 050 567 5911
Ari Lehtinen / Hämeen ympäristökeskus, puh. (03) 242 0045 tai 0500 132 083
Antti Haapanen / Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö, puh. 040 595 3313
Tuuli Äikäs / WWF, puh. 040 592 6532 tai (09) 7740 1051