WWF:n tutkimus osoittaa: Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon hätkähdyttävät
Ilmastonmuutos vaarantaa kolmasosan luontotyypeistä tämän vuosisadan loppuun mennessä ja aiheuttaa tiettyjen kasvi- ja eläinlajien sukupuuton, WWF:n uusi tutkimus osoittaa. Selvityksen mukaan Suomi on ilmastonmuutoksen keskeisessä vaikutusvyöhykkeessä. Suomen alkuperäisistä luontotyypeistä häviää jopa 68%. Lajeistamme yli 2% kuolee sukupuuttoon elinympäristön muutoksen ja siirtymistarpeen nopeuden takia. WWF:n teettämä Global Warming and Terrestrial Bidiversity Decline -tutkimus julkaistaan tänään Lontoossa ja yhtä aikaa eri puolilla maailmaa, mm. Suomessa.
Tutkimuksen matemaattisten mallien perusteella Islanti, Viro, Kirgistan ja Suomi näyttävät menettävän yli 60% nykyisistä luontotyypeistään. Myös monet rannikoiden ja saarien lajit ovat vaarassa lämpenevien valtamerien, merenpinnan nousun ja levinneisyysaluemuutosten aiheuttaman yhteisvaikutuksen takia.
Raportin ennustukset pohjautuvat arvioon, jonka mukaan hiilidioksidin pitoisuudet ilmakehässä kaksinkertaistuvat tämän vuosisadan aikana esiteollisen ajan pitoisuuksiin verrattuna. Eräät tutkimukset kuitenkin ennustavat hiilidioksidipitoisuuksien kolminkertaistumista vuoteen 2100 mennessä. Tässä tapauksessa vaikutukset olisivat vielä dramaattisemmat. Oletettujen muutosten ajankohtaa on vaikea ennustaa: tutkijoiden mukaan lajien häviäminen saattaa tapahtua nopeastikin, mutta sen sijaan on vaikea ennustaa, mitä “tyhjille” alueille tulee tilalle, ja kuinka nopeasti.
”Kun ilmastonmuutos etenee, kasveihin ja eläimiin kohdistuu paine siirtyä suotuisille elinalueille. Jotkut lajit eivät pysty siirtymään tarpeeksi nopeasti. Vaikutukset Suomessa ovat erityisesti tuntuvat, sillä ilmaston lämmetessä vesistömme ja rakennettu ympäristö vaikeuttavat lajien ja elintyyppien siirtymistä pohjoisemmaksi. Suomessa vaaravyöhykkeessä ovat ensimmäisiksi tunturi-Lapin ja Kuusamon rotkolaaksojen kasvilajit.”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo. Suurimmassa vaarassa ovat lajit, jotka ovat harvinaisia tai elävät eristäytyneillä tai sirpaloituneilla alueilla. Suomen eläinlajeista ilmastonmuutoksesta kärsivät mm. naali, tunturikiuru ja herhiläinen ja kasvilajeista mm. jääleinikki, kurjentatar ja napahärkki. Perhoset siirtyvät pohjoisemmille alueille koko Euroopassa, ja arktisten alueiden nisäkkäät, kuten jääkarhut, kärsivät vähentyneen jään ja lämmenneen tundran vaikutuksista.
Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa ovat tutkimuksen mukaan näin huomattavat, WWF:n mukaan asiaa on tutkittava Suomessa. WWF pitää myös raporttia jälleen yhtenä osoituksena siitä, että ilmastosopimusta koskevissa neuvotteluissa on aika siirtyä keplottelusta tositoimiin. WWF muistuttaa, että Kioton sopimus on vain ensi askel kohti YK:n ilmastosopimuksen päämäärää, jonka mukaan on kyettävä pysäyttämään “ihmisen vaarallinen vaikutus” ilmastoon. Jos huippukokouksessa Haagissa 13.-24.11. kansainvälinen yhteisö ei kykene tukkimaan Kioton pöytäkirjan porsaanreikiä ja päättämään sopimuksen voimaantulon aikataulusta, pohja on pudonnut koko YK:n ilmastosopimukselta.
Sopimuksen ongelmallisin porsaanreikä on nielut. “Mikäli normaalista tai metsätalouden sivutuotoksena tapahtuvasta metsän uudistumisesta saa hyvitystä, esimerkiksi USA ja Kanada voivat unohtaa toimet todellisiksi päästövähennyksiksi. WWF vastustaa myös ehdottomasti nielujen liittämistä puhtaan kehityksen mekanismeihin, koska tämä voi vaikuttaa kielteisesti luonnon monimuotoisuuteen”, WWF:n viestintäpäällikkö ja ilmastokoordinaattori Päivi Rosqvist sanoo. “Puhtaan kehityksen mekanismeista on tehtävä täydellinen poissulkeva “positiivinen lista” eli on lueteltava hyväksyttävät mekanismit. Tähän listaan tulee kuulua uusiutuva energia sekä energiatehokkuutta edistävä teknologia. Positiivisen listan hankkeita tulee alkaa edistää jo nyt ennen sopimuksen varsinaista voimaantuloa.”
Lisätietoja:
suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666
Saatavilla: raportti (engl.), lyhennelmä (engl.&su), WWF:n vaatimukset Kioton sopimuksen osalta.