Mediatiedotteet | 10/07/2001

WWF:n työryhmä: Merikotkakanta Suomessa alkaa olla vakaa

Linko CMS

Kuluvan kesän merikotkien pesintätulos alkaa olla selvillä. WWF:n merikotkatyöryhmän kokoamien tietojen mukaan ainakin 165 poikasta on tavattu ja niistä suurin osa rengastettu. Edelleen on osa merikotkapareista kateissa, ja tarkistusten myötä poikasmäärä saattaa hieman kohota. Vuoden 2000 poikasmäärä oli noin 172.

Merikotkiemme (Haliaeetus albicilla) menestys alkaa olla vakaata, vaikka viime talvena vähennettiin keinoruokintaa merkittävästi. Uusia reviirejä on löytynyt lähes 20 ja uusia pesiä yli 20.

Muutamilla merialueella ovat linnut yrittäneet pesintää maassakin, vaikka edelleenkin risupesä puussa on tavallisin pesintätapa. WWF:n merikotkatyöryhmä on edelleen hoitanut projektiaan pääasiassa vapaaehtoisin voimin, joskin merkittävää apua on saatu monilta viranomaisilta ja yksityisiltä tahoilta.

Aiemman merikotkiin kohdistuneen vainon sijasta pahempi ongelma lajille on tällä hetkellä elinpaikkojen katoaminen. Kotkien kotimetsiä hakataan ja rannoille rakennetaan kesämökkejä ja teitä. Merikotka ei tarvitse suurta ”tonttia” pesänsä ympärille, kunhan se saa muuten olla rauhassa. Merikotka on suuresta koostaan huolimatta arka lintu, joka ei siedä häiriötä elinpaikallaan. Vaasan saaristossa on yritetty useaan otteeseen saada vireille tiehanke, jossa tie kulkisi aktiivisen merikotka-alueen läpi. Eräässä lausunnossa katsottiin jopa hanketta haittaava merikotkan pesäpuu voitavan kaataa. Tämä olisi tietenkin lainvastaista.

1970-luvulla sukupuuton partaalla horjunut maamme merikotkakanta on WWF:n suojeluprojektin käynnistyttyä lähes 30 vuotta sitten hiljalleen elpynyt. Pesivien merikotkaparien määrä on kasvanut ja lisääntymistulos parantunut merkittävästi erityisesti 1990-luvun kuluessa. Monet vanhojen pesimäalueiden kauan sitten autioituneet reviirit Ahvenanmaalla, Lounaissaaristossa ja Merenkurkussa ovat saaneet uudisasukkaat ja viime vuosina merikotka on vähitellen alkanut levittäytyä näiden tukialueidensa ulkopuolellekin niin Suomenlahden, Selkämeren kuin Perämerenkin rannikoille sekä jopa aivan uloimpaan, lähes puuttomaan karuun saaristoon. Useita pareja pesii jo mantereenkin puolella.

Lisätietoja:

Merenkurkku, Juhani Koivusaari, puh. 0400 881 349
Lappi, Tuomo Ollila, puh. (016) 329 4610 tai Seppo Ojala, puh. 0400 342 711
Turun saaristo, Jouko Högmander, puh. 0400 826 440
Läntinen Uusimaa, Hannu Ekblom, puh. 040 7653 602, puh. 050 565 8758
Työryhmän sihteeri Ismo Nuuja, puh. 0400 876 469

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 26/04/2024

Öl­jy­on­net­to­muu­den riski on kasvanut Suo­men­lah­del­la entisestään – näin WWF:n öl­jyn­tor­jun­ta­jou­kot ja yri­tys­kump­pa­ni Lamor ovat valmiina auttamaan

WWF:n ja Lamorin yhteinen koulutus keräsi vapaaehtoiset Kotkaan harjoittelemaan öljyntorjuntaa käytännössä. Harjoituksissa moni osallistuja pääsi ensimmäistä kertaa tekemisiin aidon öljyn kanssa ja näkemään meritorjunnan laitteistoa.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää