Julkaistu

WWF:n uusi selvitys: Ilmastonmuutos on jo vaikuttanut Suomen kasvi- ja eläinlajistoon

Ilmaston lämpeneminen näkyy jo suomalaisessa luonnossa. WWF:n tänään julkaiseman "Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa" -selvityksen mukaan viime vuosikymmenien nopea lämpeneminen on pidentänyt kasvukautta, aikaistanut lintujen kevätmuuttoa sekä laajentanut perhosten levinneisyyttä pohjoiseen. Tulevaisuudessa suomalainen luonto muuttuu merkittävästi.

Suurimpaan vaaraan joutuvat uhanalaiset, sirpaleisissa elinympäristöissä elävät sekä arktiset lajit. Muutos on liian nopea erityisesti näille lajeille.

"Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa" -selvitys julkaistiin 100 päivää ennen Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokousta, johon mennessä WWF haluaa, että Kioton pöytäkirja ratifioidaan. Selvitys on yhteenveto tutkimuksista, joita ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisilla alueilla on tehty. Sitä varten on myös haastateltu monien alojen asiantuntijoita.

Selvä merkki lämpenemisestä on pidentynyt kasvukausi. Viimeisten 30 vuoden aikana se on pidentynyt voimakkaasti: kasvukausi alkaa tavanomaista aikaisemmin ja päättyy tavanomaista myöhemmin. Monilla paikkakunnilla kasvukausi on pidentynyt yli 10 päivää. Euroopasta Suomeen muuttavat linnut ovat aikaistaneet kevätmuuttoaan. Viimeisten 30 vuoden aikana muutto on aikaistunut on 10 päivää esimerkiksi peipolla (Fringilla coelebs), kiurulla (Alauda arvensis), västäräkillä (Motacilla alba) ja tervapääskyllä (Apus apus). Suomeen on myös levinnyt ennätysmäärä eteläisiä perhoslajeja. Useat perhoslajit, kuten keisarinviitta (Argynnis paphia) ja häiveperhonen (Apatura iris) ovat laajentaneet levinneisyyttään satoja kilometrejä pohjoiseen. Perhosten viimeaikainen leviäminen on ollut ennätyksellisen nopeaa.

Ilmasto lämpeni Suomessa 1900-luvulla noin 0,8 ° C. Ilmaston lämpeneminen on ollut nopeaa etenkin viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin talvi- ja kevätlämpötilat ovat nousseet usealla asteella. Kesät eivät ole lämmenneet yhtä voimakkaasti. Suomessa oli lämmin kausi myös vuosina 1930-1945, minkä johdosta lämpöennätyksiä ei vielä ole rikottu kaikilla paikkakunnilla. Pitkän ajan keskilämpötilat ovat kuitenkin ylittäneet tai ylittämässä tämän ajanjakson keskilämpötilat.

Uhanalaiset ja arktiset lajit vaarassa 2000-luvulla

Tuoreimmat ilmastomallit ennakoivat Suomen talvien lämpenevän jopa 4-5 ja kesien 2-3 astetta vuoteen 2100 mennessä. Sademäärän arvioidaan kasvavan noin 10-20 % talvisateiden lisääntymisen seurauksena. On odotettavissa, että Suomelle tyypilliset havumetsät, varsinkin kuusimetsät menettävät asemiaan lehtipuiden menestyessä aikaisempaa paremmin. Myös tundravyöhyke kaventuu puurajan noustessa.

Monet uhanalaiset, sirpaleisissa elinympäristöissä elävät sekä arktiset kasvi- ja eläinlajit vaarantuvat, kun ilmastonmuutos siirtää lajiston suotuisia elinympäristöjä pohjoiseen ja etelästä leviävät lajit syrjäyttävät pohjoisia kilpailijoitaan. Esimerkiksi saimaannorppa (Phoca hispida saimensis)saattaa kärsiä lumipeitteen ohenemisesta. Tehokkaimmin leviävät eteläiset lajit hyötyvät ilmaston lämpenemisestä, ja Suomeen saapuu etelästä monia uusia lajeja. Eteläisten lajien leviäminen voi aiheuttaa myös haitallisia seurauksia. Esimerkiksi Keski-Euroopassa suuria metsätuhoja aiheuttanut havununna (Lymantria monacha) saattaa yleistyä Suomessa.

"Ilmastonmuutoksen voimistuminen on haaste uhanalaisten lajien suojelulle. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen muuttuvassa ilmastossa vaatii suojelualueiden kuormituksen pienentämistä sekä ekologisten käytävien ja suojelualueverkoston kehittämistä. Ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää myös kestäviä energiaratkaisuja, joihin ydinvoima ei kuulu", suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.

Lisätietoja:
projektisihteeri Petteri Huuska, 041 532 0101, petteri.huuska@wwf.fi
suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi
ilmastokoordinaattori Sami Wilkman, 0400 849 477, sami.wilkman@wwf.fi

"Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa" -selvitys pdf-tiedostona tästä