WWF:n uusi tieteellinen raportti: Viimeaikaiset sään aiheuttamat tuhot johtuvat ainakin osittain ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta

Viimeaikaisten äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat tuhot johtuvat ainakin osittain ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Rajujen sääilmiöiden odotetaan myös lisääntyvän, sillä kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä kasvavat. Muun muassa sademyrskyjen uskotaan lisääntyvän, meren pinnan nousevan ja jokien tulvivan. Tämä käy ilmi WWF:n tänään julkaisemasta raportista Ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt (Climate Change and Extreme Weather Events). Raportti on yhteenveto tuoreimmista ilmastonmuutosta ja sääilmiöitä koskevista tutkimuksia. Sen pääkirjoittajat ovat professori Pier Vellinga ja tutkija Willem van Verseveld Vrijen yliopiston ympäristötieteiden instituutista Hollannista (ks. viite 1).

WWF korostaa, että raportti antaa lisävahvistusta sille, että marraskuisessa YK:n ilmastosopimuksen kokouksessa valtioiden täytyy sitoutua ilmastonmuutosta hidastaviin toimiin. “WWF:n raportinkaan perusteella emme voi aukottomasti sanoa, mikä yksittäinen luonnonkatastrofi johtuu ilmastonmuutoksesta tai täysin varmasti ennustaa, miten sää kehittyy maapallon eri osissa tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen kielteiset vaikutukset säähän ja sitä kautta ihmisiin ovat kuitenkin niin todennäköisiä, että päättäjien on uskallettava vetää poliittiset johtopäätökset”, sanoo WWF:n viestintäpäällikkö ja ilmastokoordinaattori Päivi Rosqvist.

WWF:n julkaisema raportti analysoi viimeaikaisten sääilmiöiden syitä sekä arvioi mallien pohjalta lämpenevän ilmaston vaikutuksia säähän eri puolilla maailmaa. Muun muassa sinänsä luonnollisen El Niño –ilmiön viimeaikainen rajuus johtunee raportin mukaan ainakin osittain ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Tulevaisuudessa El Niñon kaltaisia ilmiöitä voi olla normaalia useammin ja ne voivat olla rajumpia. Sateita ei ole välttämättä odotettavissa aiempaa useammin ilmaston lämpenemisen takia, mutta niiden voimakkuus ja sademäärä kasvavat. Eräät alueet maapallolla tulevat kärsimään kuivuudesta toisten kärsiessä rajummista sadejaksoista.

Raportissa myös varoitetaan eräistä epätodennäköisistä, mutta vaikutuksiltaan huomattavista ilmastonmuutoksen seurauksista. Näistä yksi liittyy Pohjois-Euroopan ja Aasian havumetsiin: boreaalisen vyöhykkeen maaperä varastoi ilmakehästä tehokkaasti hiilidioksidia, mutta ilmakehän lämpeneminen voi aiheuttaa sen, että varastoitunut hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään. Boreaalisen vyöhykkeen maaperän hiilidioksidivarasto on 1,2 – 1,5 kertaa suurempi kuin ilmakehän.

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ovat suuret

Raportti pureutuu myös ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. “Ilmastonmuutostutkijat ovat yhdistäneet ilmatieteellisiä havaintoja vakuutusyhtiöiden tietoihin luonnonkatastrofien aiheuttamista taloudellisista haitoista. Voimme sanoa, että ilmastonmuutos jo nyt voimistaa ja tihentää luonnonkatastrofeja, erityisesti tulvia. Länsi-Bengalin tämän hetkiset tulvat, jotka ovat surmanneet ainakin 500 ihmistä, ovat esimerkki siitä, mitä tulevaisuudessa joudumme kokemaan yhä enemmän”, sanoo professori Vellinga.

Professori Vellinga toteaa, että viimeisen 30 vuoden aikana säähän liittyvien luonnonkatastrofien vahingot ovat kasvaneet kymmenestä viiteenkymmeneen miljardiin dollariin joka vuosi: “Suurta osaa vuosittaisesta vahingosta – noin 10-20 miljardia dollaria – ei voida selittää muilla tekijöillä, esimerkiksi väestönkasvulla. Mielestämme ilmastonmuutos ja kasvavat säävaihtelut on suurin vaikuttava tekijä tähän selittämättömään kasvuun.” Myös suuri vakuutusyhtiö Münich Re on todennut, että luonnonkatastrofien aiheuttama taloudellinen tappio on kaksinkertaistunut vuosien 1970-2000 välisenä aikana, samalla kun maapallon keskilämpötila on noussut 0,4C.

WWF:n mielestä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat kustannukset – menetetyt sadot, tulvien huuhtelemat kodit, pyörremyrskyjen aiheuttamat omaisuustuhot – on otettava huomioon, kun lasketaan ilmastonmuutoksen ja toisaalta sen hidastamisen kustannuksia. “YK:n marraskuisen ilmastokokouksen lähestyessä monet valtiot surkuttelevat kasvihuonekaasujen päästövähennysten kustannuksia. Nämä kustannukset ovat kuitenkin pientä siihen, mitä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen korjaaminen maksaa. Ennaltaehkäisy tukee myös tasa-arvoisempaa kehitystä maailmassa, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääkatastrofit iskevät raportin mukaan kovimmin maapallon köyhimpiin alueisiin”, Päivi Rosqvist sanoo.

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666, (09) 7740 1040, paivi.rosqvist@wwf.fi
Professori Vellingan englanninkielisiä haastatteluaikoja voi pyytää assistentti Els Hunfeldilta, puh. +31 20 4449515, Email: els.hunfeld@ivm.vu.nl

Viite 1: Kirjoittajien englanninkieliset cv:t voi pyytää WWF:stä