© Jo Benn / WWF-Canon
Julkaistu

WWF parantaa kalankasvatuksen käytäntöjä Norjassa ja Chilessä

YLE TV 1 esitti 20.8. 2012 uusintana neljän vuoden takaisen Norjalaista lohta Chilestä -dokumentin lohenkasvatuksesta Chilessä. WWF:ää syytetään dokumentissa viherpesusta.

Lohenkasvatus aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia Chilen rannikkoalueilla muun muassa kalatautien levitessä kasvatusalueilta karanneiden lohien myötä. Chilessä yksi merkittävimmistä lohenkasvatusta harjoittavista yrityksistä on norjalainen Marine Harvest. Dokumentissa kiinnitetään huomiota siihen, että WWF Norja tekee Norjassa yhteistyötä Marine Harvestin kanssa.  WWF:ää syytetään dokumentissa viherpesusta ja rahan vastaanottamisesta Marine Harvestilta.

WWF:n ja Marine Harvestin yhteistyösopimus

WWF Norjalla on ollut yhteistyösopimus Marine Harvestin kanssa vuosina 2008-2011 ja uusi kolmivuotinen sopimus vuosille 2012-2014 on allekirjoitettu.

WWF Norja uusi sopimuksensa Marine Harvestin kanssa pienentääkseen edelleen yrityksen ekologista jalanjälkeä. Yritys puolestaan rahoittaa WWF Norjan merityötä sekä kalankasvatuksen haittojen poistamiseen tähtäävää toimintaa. Marine Harvestin tuki vastaa noin yhtä prosenttia WWF Norjan budjetista.

”Marine Harvest tuottaa neljäsosan kaikesta Norjassa kasvatetusta lohesta. Tämä on juuri se syy, miksi toimimme yhteistyössä Marine Harvestin kanssa. Kun näin suuri toimija pystyy vähentämään ympäristöhaittojaan, tällä on suuri vaikutus koko alaan,” kertoo WWF Norja yhteistyötä koskevassa tiedonannossaan.

Yhteistyösopimus ei oikeuta WWF:n pandalogon käyttämiseen Marine Harvestin tuotteissa.

Mitä yhteistyöllä on saatu aikaan ja mitkä ovat sen nykyiset tavoitteet?

WWF Norjan ja Marine Harvestin yhteistyö on jo johtanut useisiin konkreettisiin parannuksiin yrityksen kalankasvatuksessa Norjassa. Marine Harvest -yhteistyön tuloksena WWF Norja on myös saanut kalanviljelijöitä edustavassa FHL:ssä läpi merkittäviä linjauksia ja sitoumuksia kalankasvatuksen pelisääntöihin (kevät 2011).

Tärkeimpiä näistä ovat viljeltyjen kalojen merkitsemispakko vuoden 2012 aikana, taloudellinen kompensaatio jokaisesta karanneesta kalasta ja karkaamisen estämistä rahoittavan rahaston perustaminen, entistä tiukemmat säännöt kalatautien ja kemikaalien suhteen (mm. täit eivät saa vaikuttaa luonnonkantoihin) sekä tarkempi dokumentaatio ja valvonta.  Linjaukset on esitelty Norjan kalastuksesta vastaavalle ministerille sillä toivomuksella, että samat, nykyistä tiukemmat linjaukset omaksuttaisiin myös Norjan lainsäädäntöön.

Uuden yhteistyösopimuksen tärkein tavoite on se, että vastikään valmistunut maailmanlaajuinen ja laajapohjaisesti valmisteltu kalanviljelyn ympäristöstandardi (Aquaculture Stewardship Council,  ASC) voidaan ottaa käyttöön kaikilla Marine Harvestin kalankasvattamoilla Norjassa.  WWF Norja on vakuuttunut siitä, että kolmannen, riippumattoman osapuolen myöntämä sertifiointi auttaa tehokkaasti minimoimaan kalanviljelyn ympäristö- ja sosiaaliset haitat.

WWF Norjan ja Marine Harvestin välinen yhteistyösopimus koskee maantieteellisesti vain Norjaa. Jos Norjassa saavutetaan edistysaskeleita, ne kuitenkin vaikuttavat yhtiön muissa maissa olevien laitosten toimintaan yhtiön kansainvälisen Qmarine-laatujärjestelmän kautta.

Chileläinen lohi on WWF:n kalaoppaassa vältättävien listalla

Yhteistyösopimus ei millään lailla estä WWF Norjaa eikä WWF Chileä kritisoimasta Marine Harvestin toimintaa Chilessä. Sekä WWF Chile että WWF Norja ovatkin kritisoineet toimintaa vahvasti. WWF Chile on tehnyt haitoista kattavan raportin.  Chileläinen kasvatettu lohi on kaikkien eri maiden WWF-toimistojen Kuluttajan kalaoppaissa punaisella, eli vältettävien lajien listalla.

Marine Harvest on toistaiseksi vähentänyt merkittävästi tuotantovolyymiaan Chilessä muun muassa rajoittaakseen biologiasia riskejä (kalataudit) ja yleisesti suhtautuu nyt maltillisemmin kalankasvatukseen Chilessä. Marine Harvest vähensi lohentuotantoaan Chilessä vuoden 2008 75 000 tonnista vuoden 2010 runsaaseen 10 000 tonniin. Viime vuoden 2011 tuotantomäärä oli 26 000 tonnia.  Vähenemää ei ole kompensoitu kasvattamalla tuotantomääriä Norjassa.

Myös WWF Chilen kalatyön tärkeänä tavoitteena on saada kaikki kalankasvatuslaitokset Chilessä maailmanlaajuisen ASC-ympäristöstandardin piiriin.  

WWF Suomi neuvoo mieluummin kasvatetusta lohikalasta käyttämään kotimaista kirjolohta kuin kasvatettua Norjan lohta ja kampanjoi nimenomaan kotimaisen kalan käytön lisäämisen puolesta.

Lisätietoja:

Karoline Andaur, meriohjelman johtaja, WWF Norja
Oslo, puh. +47 93 22 47 90

Anneli Alfthan, yritysyhteistyöjohtaja, WWF Suomi, puh. 0400 414 590 (WWF:n yritysyhteistyön yleiset periaatteet)

WWF Norjan verkkosivut: www.wwf.no/