Julkaistu

WWF pettynyt: Itämeren matkustajalaivat voivat edelleen laskea jätevetensä mereen

WWF moittii Itämeren suojelukomissio HELCOM:in päätöstä olla välittömästi puuttumatta matkustajalaivojen jätevesipäästöihin. Suomi oli tehnyt HELCOM:ille esityksen siitä, etteivät matkustajalaivat saisi enää laskea jätevesiään Itämereen kansainvälisilläkään merialueilla. Rehevöitymisen vakavasta uhkasta huolimatta muut Itämeren maat eivät olleet valmiita ryhtymään Suomen esittämiin ripeisiin toimiin heti. HELCOM:in meriliikenteen työryhmä kokoontuu parhaillaan Tallinnassa.

Suomi alkoi ajaa matkustajalaivoille jätevesien päästökieltoa, kun Tallink jäi kiinni jätevesien laskemisesta Itämereen syksyllä 2005. Suomi ehdotti muille HELCOM:in jäsenvaltioille, että ne esittäisivät yhdessä kansainväliselle merenkulkujärjestö IMO:lle muutosta laivojen jätteitä koskeviin säädöksiin saattamalla jätevedet säätelyn piiriin. Lisäksi Suomi esitti, että Itämeren maat anoisivat Itämerelle jätevesien osalta erityisen alueen statusta ja julkistaisivat yhdessä suosituksen siitä, ettei jätevesiä saa laskea Itämereen. Muut HELCOM:in jäsenvaltiot pitivät toimia liian kalliina ja eivätkä suostuneet tekemään päätöstä nyt, vaan asiaa valmistelemaan päätettiin perustaa työryhmä ja käsittelyä jatkaa HELCOM:in kokouksessa maaliskuussa.

”Suomi oli hienolla tiellä esittäessään jätevesien päästökieltoa risteilyaluksille. On merkillistä, etteivät muut Itämeren maat olleet valmiita noudattamaan Suomen linjaa välittömästi. Rehevöityminen on Itämeren ehdottomasti pahin ongelma, ja laivaliikenteen rehevöittävien päästöjen vähentäminen on konkreettinen tapa puuttua siihen. On käsittämätöntä, että risteilyalukset saavat yhä laskea jätevetensä suoraan herkkään Itämereen. WWF suosittelee vahvasti, ettei jätevesiä lasketa Itämereen lisäämään sairaan meremme ravinnekuormaa”, WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen sanoo. Mäkinen osallistuu HELCOM:in kokoukseen WWF:n edustajana.

Suomi selvitti esityksensä pohjaksi laivojen jätevesipäästöjen määrää ja merkitystä. VTT:n tekemän ja Ympäristöministeriön rahoittaman alustavan selvityksen mukaan laivojen jätevesipäästöt muodostavat noin 0,5 % Itämeren koko ravinnekuormituksesta: typen osalta kuormitus on 0,05 % ja fosforin osalta 0,5 %. Suomenlahden osalta arvioidaan, että laivojen jätevesistä peräisin oleva fosforimäärä vastaa neljän keskikokoisen Suomen rannikolla sijaitsevan kaupungin fosforipäästöjä. Matkustajalaivoilla harmaata vettä syntyy noin 120 litraa matkustajaa kohden vuorokaudessa. Jätevesien mukana mereen pääsee esimerkiksi bakteereita, viruksia, patogeenejä, ruoantähteitä, pesuaineita ja raskasmetalleja. Laivojen öljyisien pilssivesien päästäminen mereen on jo kielletty.

”Vaikka laivojen jätevesien aiheuttaman kuormituksen määrä kuulostaa pieneltä, sitä ei voida pitää vähäisenä ottaen huomioon Itämeren vakavan tilanteen. Laivojen jätevesipäästöjä on helpompi vähentää kuin esimerkiksi maatalouden päästöjä, ja siksi on tärkeää, että tässä asiassa tehdään kaikki voitava. Laivat voidaan velvoittaa jättämään jätevetensä satamiin tai asentamaan jätevesien puhdistusjärjestelmät laivoille”, Mäkinen vaatii.

Lisätietoja:
WWF / meriasiantuntija Anita Mäkinen, gsm 040527 1425

Taustatietoa toimittajille:

  • MARPOL 73/78 -sopimus säätelee merenkulun ympäristönsuojelua kansainvälisesti. Jätteitä käsitellään sopimuksen liitteessä numero 4. 
  • Tämänhetkisten kansainvälisten sääntöjen mukaan laivat voivat laskea käsittelemättömät jätevetensä yli 12 meripeninkulman päässä rannikolta. Käsiteltyjä jätevesiä voidaan päästää lähempänä rannikkoa, kolmen meripeninkulman päässä. Matkustajalaivat päästävät jätevesiä Itämereen eniten vilkkaiden kesäkuukausien aikana, jolloin matkustajia on eniten. Tällöin päästöt vaikuttavat välittömästi rehevöitymiseen ja pahentavat leväesiintymiä.
  • VTT:n raportin mukaan meriliikenteen Itämerellä arvioidaan kasvavan 64 % vuosien 2003 ja 2020 välillä.