Julkaistu

WWF toivoo saimaannorpille pesimärauhaa

Lisääntyvä häiriö uhkaa norppakannan kasvua

Perinteinen saimaannorpan pesimärauha julistettiin Ristiinassa 21.1. Maailman uhanalaisimman hylkeen lisääntymistä uhkaavat monet tekijät, joista pesintäaikainen häiriö eli ihmisten liikkuminen Saimaan rannoilla on yksi suurimmista. Se on lisääntynyt moottorikelkkojen ja talviasuttavien kesämökkien myötä.

WWF korostaa, että Saimaan rantojen kaavoituksella voidaan vähentää pesimäaikaista häiriötä. Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesimäalueiden lähistöt ja mökkipaikat, jotka edellyttävät kulkemista pesimäalueiden läpi, tulisi pitää mökittöminä tai sallia vain kesäasuttavien mökkien rakentaminen. Myös vakavaa häiriötä, esimerkiksi moottorikelkkailua, on lisääntymisalueilla rajoitettava ja ohjattava.

WWF muistuttaa kuitenkin, että saimaannorpan suojelua voi edistää myös jokamiehen keinoin: kaikki talviaikaan Saimaalla liikkuvat ihmiset – kalastajat, retkeilijät, hiihtäjät, kelkkailijat ja mökkeilijät – voivat oma-aloitteisesti rajoittaa liikkumistaan rannoilla. Juuri nyt norpat hakevat pesäpaikkojaan luotojen ja niemien lumikinoksista, ja kuutit syntyvät helmikuussa. Tietoa lisääntymisaluiden sijainnista saa Metsähallituksesta.

Parin vuoden takainen lämmin alkutalvi oli kohtalokas: useita kuutteja syntyi jäälle tai luodoille ilman lumipesän suojaa, ja osa pesistä romahti. Ilman pesän suojaa kylmyyden lisäksi kuutteja uhkaavat pedot, ja myös emon imetys voi häiriintyä. Tänä talvena jää- ja lumitilanne kaikkialla Saimaalla on hyvä, mikä luo hyvät pesimäolot, jos veden pinnan taso vain pysyy vakaana.

Tämän talven pakkasia ajatellen ilmastonmuutoksen uhka tuntuu kaukaiselta. Sen torjumiseen on kuitenkin panostettava, ja siksi on eliminoitava ne uhkat, jotka ovat ihmisen vallassa, kuten pesintäaikainen häiriö ja pyydyskuolemat. Myös tutkimusta esimerkiksi norpan talvikäyttäytymisestä on tehtävä, mutta esimerkiksi Joensuun yliopistolla ei enää ole määrärahoja tähän työhön. "Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen. Vaikka norppa on hyötynyt aktiivisesta suojelutyöstä ja kanta on kasvanut 230-250 yksilön tasolle, norppa tarvitsee meitä edelleen", WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen muistuttaa.

Ristiinan kunnan vesialueelta on parin vuoden ajan tullut satunnaisia norppahavaintoja kesäisin. Kevättalven pesälaskennoissa ei kuitenkaan vielä ole havaittu talvipesintää, tosin läheisellä Ruokoveden alueella (Puumalan kunnan puolella) on myös pesiviä norppia. "Viime kesältä norppahavaintoja on ainakin kahdesta eri yksilöstä Yöveden Salonselältä. Kevään pesälaskennoissa toivottavasti selviää, ovatko
norpat jääneet myös pesimään tälle alueelle. Vesialueella on norppia elellyt ennenkin – viimeisimmät havainnot ovat 1970-luvun alusta – joten norppien palaaminen on täysin mahdollista. Kalaa ravinnoksi ja rauhallista pesärantaa on norpille myös Ristiinan alueella", kertoo Ismo Marttinen, joka on seurannut eteläisellä Saimaalla saimaannorppien elämää vuosikymmeniä.

Saimaannorpan suojelua koordinoi ohjausryhmää, johon kuuluu keskeisiä saimaannorpan suojelutyöhön osallistuvia tahoja; Metsähallitus, Joensuun yliopisto, Etelä-Savon ympäristökeskus sekä WWF.

Saimaalle on julistettu norppien pesimärauha vuodesta 1993 lähtien. Tänä vuonna julistuksen luki Radio Novan toimittaja Ile Jokinen.

Lisätietoja:
WWF, suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020
tiedottaja Tuuli Äikäs, (09) 7740 1051

Lahjoitustili: Nordea 157230-11189

Pesimärauhan julistus

Saimaannorppa kaipaa rauhaa

Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.
Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.

Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.

Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.

Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat
arvoistaan elämää.

Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.


Pesimärauhan julistajat

1993 Savonlinna, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1994 Rantasalmi, piispa Voitto Huotari
1995 Savonlinna, sisäasiainministeri Jouni Backman
1996 Lappeenranta, taiteilija M.A.Numminen
(Tämän jälkeen julistus siirtyi joulukuusta tammikuulle)
1998 Joensuu, maakuntajohtaja Tarja Cronberg
1999 Savonlinna, ympäristöministeri Pekka Haavisto
2000 Joensuu, taiteilija Anna-Liisa Alanko
2001 Lappeenranta, professori Heikki Hyvärinen
2002 Savonlinna, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen
2003 Ristiina, toimittaja Ile Jokinen