© WWF

WWF-LEHTI 2/2018

Kaulapantoja jäteille

Salametsästyksen riivaamassa Tansaniassa hommalle halutaan laittaa piste. Villien norsujen määrä on romahtanut, eikä yhtäkään ole enää varaa menettää. Apua toivotaan valtavista satelliittikaulapannoista. Pääsimme seuraamaan, miten pantoja asennettiin norsuille.

Satelliittipantojen avulla metsänvartijat tietävät tarkalleen missä norsulaumat liikkuvat ja voivat pitää ne turvassa salametsästäjiltä. Usean tonnin painoisen norsun pannoitus tehdään mahdollisimman nopeasti, jotta sille tai sen laumalle ei aiheutuisi tarpeetonta stressiä. Mukana on metsänvartijoita, eläinlääkäreitä, tutkijoita ja vartijoita. Kaikilla on tarkoin määritelty oma tehtävänsä. Tansanialaisten urakka on suurin maassa koskaan tehty: tavoitteena on pannoittaa 60 norsua tämän vuoden aikana.

Yksilön valitsemisen jälkeen se nukutetaan nukutusainetta sisältävällä nuolella, jonka jälkeen tutkijat tarkastavat eläimen terveydentilan, keräävät tietoa siitä ja asettavat norsun valtavaa kaulaa varten suunnitellun pannan. Operaatio kestää noin puoli tuntia, jonka jälkeen norsulle annetaan herättävää lääkettä.

WWF
© WWF
Panta on kestävää kangasta eikä sen ole havaittu haittaavan eläimen normaalia elämää. Lähettimen pitää olla kiinni pannassa norsun niskan päällä, jotta satelliitti löytää sen signaalin. Pannan ja lähettimen pysyminen oikeassa kohdassa varmistetaan painolla.

WWF
© WWF
Eläinlääkäri löysi norsusta myös punkin. Norsujen henki on niiden suojelijoiden käsissä. Tansanian suurin luonnonsuojelualue Selous on menettänyt lähes 90 prosenttia norsuistaan vain 40 vuoden aikana.

WWF
© WWF
Pannoitetuista norsuista kerätään tiedot ja leikataan pieni tupsu hännästä dna-näytettä varten.

WWF
© WWF
Pannoitettu norsu on herännyt hetki sitten nukutuksesta ja palaa laumansa luokse. Norsun liikkeitä ja vointia seurataan myös heräämisen jälkeen. Panta on suunniteltu kestämään norsun kaulassa jopa viisi vuotta, jonka aikana se lähettää satelliitin kautta paikkatietoa tutkijoille.

WWF
© WWF
Koska salametsästäjät eivät kaihda mitään keinoja, täytyy myös norsujen suojelijoiden olla tarkkoja siitä, kuka pääsee käsiksi satelliitin välittämään paikannustietoon. Suojattua tietoa pystyvät lukemaan vain erittäin tarkoin valitut tutkijat ja metsänvartijat, joiden työhön voidaan luottaa.

 

Jaa tämä sivu: