Päivitetty

Juttuarkisto

WWF-lehti 2 / 2017

Meidän kaikkien metsät
Pääkirjoitus

Vaikuttavia kohtaamisia
WWF:n Nuorten tiimissä toimiminen on opettanut Ida Vänttiselle paljon ja vienyt tapahtumasta toiseen. 

Ei paratiisi eikä painajainen
Kirjailija Mari Mörö näkee nykyajassa erilaisia selvitymistarinoita ja palaa todellisuuteen puutarhassaan. 

Kun viha muuttuu rakkaudeksi
Entiset salametsästäjät Nepalissa kertovat, mikä muutti heidät luonnonsuojelijoiksi. 

Öljyyntyneiden eläinten pelastaja
Eläinlääkäri Pilvi Lassila on ollut WWF:n öljyntorjuntajoukoissa jo 10 vuotta.

Metsä on nähtävä puilta
Metsänomistaja Sampo Mannisen metsässä ei avohakata. "Metsän pitää säilyä metsänä. Aukkohakkuulla tuhotaan eläinten ja kasvien elinympäristöt", Manninen sanoo.

Karvaan on katsominen
WWF:n pitkäaikaiselle vapaaehtoiselle Ismo Marttiselle norppien pesälaskennat ovat tuttuja. Nyt hän vastaa niistä eteläisen Saimaan alueella.

Yhdessä se on mahdollista
Nämä saavutukset eivät olisi mahdollisia ilman uskollisia tukijoitamme. WWF toimii kaikilla mantereilla ja yli 100 maassa.

Kahta mieltä metsien lisähakkuista
Voiko puun käyttöä merkittävästi lisätä? Asiantuntijat keskustelevat biotalouden vaikutuksista.

Puisia kaupunkeja? KYLLÄ KIITOS
Puurakentaminen on paras mahdollinen tapa varastoida hiiltä pitkäksi aikaa. Metsä Woodin strategiajohtaja Esa Kaikkonen uskoo, että puun käyttö rakentamisessa yleistyy.

Ympäristökasvatusta maailman mitassa
WWF Suomen ympäristökasvatuksen ohjelmapäällikkö Hanna Seimola koordinoi kansainvälisen tiimin toimintaa.

Ympäristönsuojelua kirjekuori kerrallaan
Suomen Uusiokuori keräsi WWF:lle yli miljoona markkaa, eikä yhteistyö jäänyt siihen.

Ruokaisa kesäsalaatti
Kesällä maistuu salaatti, jonka viimeistelee vesimeloni. 

WWF-lehti 1 / 2017

Tervetullutta keskustelua lihasta
Pääkirjoitus

Lihaa mausteeksi
Kokki ja juontaja Pipsa Hurmerinta kertoo omat vinkkinsä kasvisruoan lisäämiseen ruokavalioon.

Trump polkee tärkeimpiä arvojani
Ekonomisti, emeritus-professori ja WWF:n hallintoneuvoston jäsen Sixten Korkman pohtii kolumnissaan politiikan voimaa ja arvoja. Ympäristökysymyksissä tärkeää on tietoon perustuva politiikka. ”On tärkeää, että tutkimustietoa ympäristöstä tuotetaan aktiivisesti.”

Jos yksi putoaa pelistä pois
WWF:n Living Planet -raportti kertoo lajien katoamisesta surullisia lukuja. Jokaisella lajilla on tärkeä rooli ekosysteemissä, emmekä halua menettää enempää lajeja. Tässä viisi esimerkkiä lajien vaikutuksista toisiinsa.

Pimeyden kampittaja
Vastassa on säkkipimeä savanni, jossa vastaan voi tulla sarvikuonoja, norsuja ja salametsästäjiä. Colby Loucks aikoo kollegoineen pelastaa eläimet salametsästäjiltä. Hän kehittää teknologiaa salametsästyksen vastaisten partioiden avuksi Afrikassa.

Mitä tänään pelastettaisiin?
Suurin osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon. Siksi jokainen voi päivittäin tehdä ilmastoteon vähentämällä lihan määrää aterioistaan. WWF:n lihaopas auttaa valitsemaan vähemmän ja parempaa lihaa.

Yhdessä se on mahdollista
Nämä saavutukset eivät olisi mahdollisia ilman uskollisia tukijoitamme. WWF toimii kaikilla mantereilla ja yli 100 maassa.

Kunnissa tehdään isoja ympäristöpäätöksiä
Huhtikuussa on kuntavaalit. WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen kertoo, miten kunnissa voi vaikuttaa ympäristöasioihin ja mikä merkitys kuntavaaleilla on ympäristön kannalta.

Lumitöitä, joilla on tarkoitus
Katso upeat kuvat Saimaan rannalta apukinosten kolaamisesta norpille.

Helppo Quorn-kastike
Arjen pelastus on mausteinen kastike, joka vie makumatkalle Aasiaan.

 

WWF-lehti 4 / 2016

Tiedosta toimintaan
Pääkirjoitus

Sademetsä puilla paljailla
Näyttelijä, WWF:n Sademetsä-kummi Jarkko Niemi matkusti sykysllä Borneon saarelle Indonesiaan. Hän näki, millaista on sademetsässä ja entisessä sademetsässä. Palmuöljyteollisuus tuhoaa Borneon luontoa, mutta valta on lopulta kuluttajilla, myös meillä suomalaisilla.

Kylmää kaipaavat – Kimmo Ohtosen kuvia arktisesta luonnosta
Katso toimittaja, luontokuvaaja Kimmo Ohtosen upeat kuvat herkästä arktisesta luonnosta.

Näkymätöntä etsimässä
WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu etsii metsässä asioita, joita ei aina näe paljain silmin.

Iso varas oudoilla vesillä
Linja-auton kokoinen kaskelotti kieppuu kalastus­aluksen ympärillä. Jättimäinen pyrstö heilahtaa, kaskelotti sukeltaa ja poistuu sitten jättäen jälkeensä tyhjiä koukkuja kalastajien pitkään siimaan.

Kumpi on pelottavampi, klovni vai ilmastonmuutos?
"Ja kävi ilmastolle mitä kävi, ihmiset luultavasti aina pelkäävät tappajaklovneja kaikkein eniten", kirjoittaa vapaa toimittaja ja tietokirjailija, Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Hanna Nikkanen.

Nokka kuin norsunluuta
Naurusarvinokka on sade­metsien erittäin uhanalainen kypäräpää, jonka nokkaa  kutsutaan lintumaailman norsunluuksi.

Puuterilumen puolesta
Lumilautailija Peetu Piiroinen tukee WWF:n työtä, koska lyhenevä talvi huolestuttaa häntä.

Yhdessä se on mahdollista
Nämä saavutukset eivät olisi mahdollisia ilman uskollisia tukijoitamme. WWF toimii kaikilla mantereilla ja yli 100 maassa.

Ympäristö ja ihmiset hyötyvät sertifikaateista
Ekologinen jalanjälki -ohjelman päällikkö Jussi Nikula kertoo, mitä miten ympäristö ja ihmiset hyötyvät sertifikaateista.

Kummien jouluvisailu!
Testaa arktiseen liittyvä tietoutesi.

Lapin luonto antaa vapauden
Pohjoisen luonnon valo sykähdyttää Lieven de Ryckeä joka päivä. Hän työskentelee markkinointijohtajana Arctic Light Hotelissa, joka oli ensimmäisenä jonossa WWF:n ystäväyritykseksi.

Japanilainen teriyaki-kirjolohi
Loihdi tällä reseptillä herkullinen ruoka, jossa tuoksuu ja maistuu Japani.

WWF-lehti 3 / 2016

Säilytetään arktiset eläinlajimme
Pääkirjoitus

Metsänhoitoa luonnon ehdoilla
Julkaisimme keväällä WWF:n Metsänhoito-oppaan, ja käynnistimme samalla Metsähaasteen. Haaste innostaa niin metsänomistajat kuin metsäammattilaiset ottamaan Metsänhoito-oppaan keinoja käyttöönsä metsänkäsittelyssä heikkenevän monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Ympäristölainsäädännössä on järkeä!
”Kukaan ei tee sääntelyä huvikseen”, kirjoittaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Nuo urheat norsujen puolustajat
Tansanian suurimman luonnonsuojelualueen norsut ovat vaarassa kadota kuudessa vuodessa. Eturintamassa taistelussa norsujen puolesta ovat metsänvartijat ja paikalliset yhteisöt.

Vihollisen suojelija
Ghana S. Gurungin kotiseudulla Nepalin vuoristossa lumileopardilla ei ole paljon ystäviä, sillä saaliseläinten väheneminen on ajanut sen karjan kimppuun. Entisestä paimenesta tuli kuitenkin lumileopardin suojelija.

Tervetuloa takaisin
Naali katosi Suomesta 1990-luvulla. Nyt sen paluuta odotetaan kiihkeästi.

Arktinen luonto muutoksen kourissa
Arktisen alueen ainutlaatuinen luonto on uhattuna. Myös Suomi on arktinen maa, ja monet lajeistamme ovat arktisia lajeja, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen muistuttaa.

Lihantuotanto uhkaa Amazonin suojelualueita
Kestämätön taloudellinen toiminta uhkaa Amazonin sade­metsiä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Yhdessä se on mahdollista
Kiitos tuestasi. Nämä saavutukset eivät olisi mahdollisia ilman uskollisia tukijoitamme. WWF toimii kaikilla mantereilla ja yli 100 maassa.

Yritysten kanssa maailmaa parantamassa
WWF tekee yhteistyötä yritysten kanssa edistääkseen ympäristön ja luonnon suojelua. Yhteistyökumppaneiden kanssa ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä, kertoo yritysyhteistyöjohtaja Kati Malmelin.

Norpat tutuiksi
Saimaassa uiskentelee yli 300 norppaa. Niistä parisataa on jo tunnistettu. Nyt sinäkin voit tutustua Terttuun, Terhiin, Teemuun ja muihin viiksiniekkoihin WWF:n Norppagalleriassa.

Sydän paikallaan
Kosteikot vähentävät vesistöjen rehevöitymistä, edistävät luonnon monimuotoisuutta ja miellyttävät silmää.

Norppabongarit Saimaalla
WWF:n vuotuinen norpparetki Saimaalle antoi kummeille mahdollisuuden nähdä maailman harvinaisimman hylkeen luonnossa. Päivän tulos ei ollut huono: ainakin neljä bongattua norppaa!

Karkkirahat tiikerille
Kahdeksanvuotias WWF:n tukija Aaretti Räsänen on suuri luonnonystävä, joka haluaa suojella ”kaikkia eläimiä”.

Päivitetty klassikko Chili sin carne
Päivitetty klassikko tuo lämmintä potkua ruokapöytään syysiltojen viiletessä.

WWF-lehti 2 / 2016

Itämeri ja kalat kiittävät!
Pääkirjoitus

Metsäluonto on ahdingossa
Vanhan sanonnan mukaan niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Tällä hetkellä vastaus on karu: Metsäluontomme on ahdingossa. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

"Meitä on pyydetty suojelemaan luomkuntaa"
Seurakuntapastori Marja Juntunen teki testamentin lumileopardien ja susien hyväksi, jotta hänen jälkeensä jäisi elävä ympäristö.

Sano MUIKKU!
WWF tukee kunnianhimoista tutkimushanketta, jossa tavoitteena on kuvata ja tunnistaa kaikki Saimaassa uiskentelevat norpat.

Veden pelastamat
Elämä jatkuu Sundardandan kylässä Nepalissa, vaikka vuosi sitten kylän talot ja ruokavarastot tuhoutuivat maan­järistyksessä. Ihmisen rakennelmista säilyivät lähes ainoastaan WWF Suomen tuella rakennetut vesijärjestelmät. Se riitti.

Päivä pandapääkaupungissa
Vapaaehtoistyötä WWF Suomelle tekevä näyttelijä Jarkko Niemi kävi Kiinan Cheng­dussa tutustumassa pandojen suojeluun.

Raumalaiset suojelevat kotimertaan
Raumalla jokaisella on suhde mereen. Luokanlehtori ja Itämeri-kummi Outi Kokkonen innosti opiskelijansa mukaan Päivätyökeräykseen merten puolesta.

Green Office -toimistot tekivät TAAS ennätyksen
Suomen Green Office -toimistot rikkoivat taas ennätyksensä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästösäästö on verrattavissa määrään joka aiheutuisi, jos ajaisi autolla 145 kertaa kuuhun ja takaisin.

Kaloille valoisampi tulevaisuus
Kalakantojen hupeneminen on noussut yhdeksi suurimmista maailmanlaajuisista ympäristöongelmista. Suomessa suunta on kuitenkin parempaan, kertoo suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Yhdessä se on mahdollista
Kiitos tuestasi. Nämä saavutukset eivät olisi mahdollisia ilman uskollisia tukijoitamme. WWF toimii kaikilla mantereilla ja yli 100 maassa.

Saastuttamiselle vihdoin piste
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti huhtikuun lopussa panna voimaan kiellon, joka estää risteilyaluksia laskemasta jätevesiään Itämereen.

Kiljuhanhen muuttomies
Joka kevät uhanalaiset kiljuhanhet palaavat etelän lämmöstä Pohjois-Norjan tuntureille.

Ihminen tuhoaa - mutta pystyy myös korjaamaan!
”Suomessa voisi olla Euroopan upeimmat vaelluskalajoet.”

Metsäekologia kiehtovat luonnon mekanismit
Itä-Suomen yliopiston metsäekologian tutkijat ovat osoittaneet, että kimalaiset ja muut pölyttäjähyönteiset kärsivät metsien avohakkuista. 

Saaristolaisleipää ja savulahnatahnaa
Herkkuleipä sopii vaikka alkupalaksi juhliin.

WWF-lehti 1 / 2016

Pöytä on katettu vastuullisille ruokavalinnoille
Pääkirjoitus

Vaikutusta VIDEOilla
Videobloggaaja Soikku vaikuttaa näyttämällä positiivista esimerkkiä.

Metsäpyhäkkö löytyi läheltä
Kirjailija Mika Honkalinna on aina asunut paikoissa, joista pääsee suoraan kotiovelta kävelylle lähimetsään.

Kymmenen vuotta, satoja saavutuksia
WWF Suomi tukee suojelutyötä muun muassa Borneolla, Itä-Afrikassa ja Himalajan alueella. 

Kentällä: Hyvää syntymäpäivää!
WWF:lle työskentelevä Donna Simonin unohtumaton syntymäpäivä Borneon viidakossa.

Vähemmän lihaa lautaselle
Kuka tahansa voi tehdä ympäristötekoja omalla lautasellaan.

6 tapaa ryhtyä ympäristösankariksi
Viisivuotias Tuukka perusti syntymäpäivänsä kunniaksi keräyksen tiikereiden puolesta.

Yhdessä se on mahdollista
Suojelusaavutukset eivät olisi mahdollisia ilman uskollisia tukijoitamme.

Kestämättömän liiketoiminnan lähtö­laskenta on alkanut
Ekologisen jalanjäljen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula kertoo YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Kuuteille kolattiin kinoksia
Yli sata vapaaehtoista auttoi saimaannorpan poikasia selviytymään kolaamalla niille pesäkinoksia.

Matkalla kohti hiiletöntä Helsinkiä
Voitto: Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta.

Muusikko petolintujen asialla
Teemu Honkanen tekee vapaaehtoistyötä Saaristomerellä petolintujen parissa.

Kun suomut putosivat silmiltä
WWF Suomen Kalakampanja oli menestys. 

 

WWF-lehti 4 / 2015

Oman elämämme ilmastosankareiksi
Pääkirjoitus

Hyväntekoa huumorilla
Siskonpedistä tutut näyttelijät tukevat WWF:n salametsästyksen vastaista työtä.

Luonnonsuojelija, rakasta kaupunkeja!
Kolumnisti Alf Rehnin mielestä kaupungit säästävät luontoa.

Askeleen edellä salametsästäjiä
Trevor Jones suojelee norsuja salametsästykseltä Tansaniassa.

Uuden ajan kynnyksellä
Keinot ilmastokriisin välttämiseksi ovat olemassa, nyt tarvitaan tahtoa.

Kansallisomaisuutemme on euroja arvokkaampaa
Metsäasiantuntija Annukka Valkeapää pohtii valtion metsäalueiden kohtaloa.

Luonto kiittää laiduntajia
Luonnonlaidunnus hyödyttää sekä luontoa että eläimiä.

Elämysten etsijä
Lumileopardikummi Jukka Palm salaperäisen kissaeläimen jäljillä.

 

WWF-lehti 3 / 2015

Outoa toimintaa Itämerellä
Pääkirjoitus

Luonto kosketusetäisyydellä
Konsta Punkka haluaa päästä lähelle eläimiä.

Luonnonsuojelu ja hyvä, paha innovaatio
Alf Rehn pohtii kolumnissaan innovaatiokeskustelua.

Raakkujen rauhanturvaaja
Ilmari Valovirta on tutkinut ja suojellut raakkuja vuosikymmenien ajan.

Meriajokasniityt – Itämeren koralliriutat
Meriajokasniityt ovat koralliriuttoihin verrattava tutkimuskohde.

Vielä on mahdollista pelastaa tiikerit
Tiikereiden määrä on kasvanut Intiassa, Nepalissa, Bhutanissa ja Venäjällä.

Norpan ja hirven ystävä
Norppatyön tukeminen on Sanna Hänniselle tärkeää.

 

WWF-lehti 2 / 2015

Elävä luonto on myös talouden perusta
Pääkirjoitus

Ei mitään turhaa paitsi ihminen
Anna Perho ihastui ylelliseen lähimetsään.

Metsissä kasvaa tulevaisuus
Kylän metsänhoitajan elämä muuttui. 

Liisa ja Asko
Nepalin seuratuimmat sarvikuonot.

Børge ja kestävän kalastuksen aakkoset
Vastuullista kalastusta Norjan jylhissä maisemissa.

Puuta tankkiin
Puun avulla autot, laivat ja lentokoneet liikkeeseen.

Työtä, jolla on merkitys
Vapaaehtoisena öljyntorjuntajoukoissa.

 

WWF-lehti 1 / 2015

Pandan polku on nyt WWF-lehti
Pääkirjoitus

Luonnon koskettamat
Meeri Koutaniemi kuvasi bhutanilaisia.

Kata illallinen ilmaston puolesta
Earth Hour yhdistää sadat miljoonat.

Testamentti jää elämään
WWF:n tukija teki testamentin metsille.

Tulossa ympäristövaalit
Käytä äänstäsi luonnon hyväksi.

Mies, joka yrittää näyttää mursulta
Mursututkijan työ on täynnä haasteita

Kevät tulee, monta kertaa vuodessa
Kolumni


Pandan polku 4 / 2014

Uusi tutkimusmenetelmä tuo norpan lähemmäs
Norppien kuvat kerätään albumiin.

Kemijoen vesitetty voima
Sähköä ympäristön kustannuksella

Himalajan arkajalkaa etsimässä
Lumileopardeja etsitään riistakameroilla.

Nysse on ratikka
Nuorten ilmastohuippukokous innosti ideoimaan

Kasvot
Suojelujohtaja pelastaa maailmaa pala kerrallaan

Painavaa asiaa
Metsät: pelkkä raaka-aine vai elämän ehto?

Kuinka kierrätän joulun?
Lajittelua ei tule unohtaa aattonakaan

Kolumni
Joulun tuoteseloste

 

 

Pandan polku 3 / 2014

Kymmenen kohtaa kissojen kuninkaasta
Maailman suurin kissaeläin on vaarassa kadota kokonaan. Tiikereitä uhkaavat muun muassa salametsästys ja elinalueiden häviäminen.

Musta turma
Raahen edustalla sijaitsevan saaren rantakivikko on öljyn tahrima. WWF:n öljyntorjuntajoukkoihin kuuluvat vapaaehtoiset tarkastelevat näkyä vaitonaisina. Vakavat kasvot viestivät: näin ei saisi tapahtua.

Yli puolet pelistä pois
Maailman luonnonvaraisten eläinten määrä on romahtanut. Maapallolla elää nyt yli puolet vähemmän eläimiä kuin 40 vuotta sitten, kertoo tuore selvitys. Monimuotoisuuden vähenemisen takana on yksi keskeinen syy: me ihmiset kulutamme liikaa. 

Tutkimusta talkoovoimin
Unohtakaa punapipoinen Jacques Cousteau ja muut stereotyyppiset mielikuvat meritutkijoista. WWF Suomen järjestämällä talkooleirillä Itämeren tilaa kartoittavat Anu, Saana ja 12 muuta tavallista kansalaista.

Maailmanparantaja
Anne Tarvainen pärjää kehitysyhteistyötehtävissä olemalla samaan aikaan joustava ja jämäkkä. Myös pitkä pinna on tarpeen.

Sienisesonki tuo metsän maut pöytään
Suomen metsissä kasvaa yli 7000 sienilajia, joista syötäväksi kelpaa vain murto-osa. Ensimmäistä kertaa sienimetsään suuntaavan ei kannata odottaa suurta saalista, vaan tutkia uteliaasti, mitä metsästä löytyy. Sienimetsään ehtii vielä.

 

Pandan polku 2 / 2014

Tutkijoita askarruttaa edelleen Borneon viidakossa vuonna 2005 kuvattu, tuntematon punaturkkinen eläin. ”Punainen petoeläin” ei suinkaan ollut yllätyksellisyydessään ainoa lajihavainto alueella, jonka suojelua myös WWF Suomi tukee. Pandan polussa 2/2014 kerrotaan myös kiljuhanhista ja niiden tulisieluisista suojelijoista sekä hankkeesta palauttaa kansallispuisto takaisin Porkkalaan. 

Vessan valot ja paperin kaksi puolta
Green Office -toimistot säästävät.

Porkkalan palautus
Kansallispuisto takaisin Porkkalaan!

Viidakon tuntemattomat
Maailman vanhimpia sademetsiä suojellaan suomalaisten tuella.

Kiljukkaiden kintereillä
Uhanalaiset kiljuhanhet näyttäytyivät taas puolustajilleen.

Kasvot
Sanna Kuningas on hurahtanut valaisiin.

Päästötöntä sähköä
Asentaisinko mökille aurinkopaneelit?

Painavaa asiaa
Jussi Nikula: Ruoka – tärkein valinta?

Kolumni
Noora Shingler: Kohtu, pelto ja tulevaisuus

Pandan polku 1 / 2014

Kirjolohi ui vihreälle listalle
Suomalainen kirjolohi on nyt suositeltavien, kestävien kalavalintojen joukossa.

Pakotie poikki pohjoiseen
Arktisella alueella on suuri merkitys koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle 

Vailla vakinaista kinosta
Saimaannorpalle kolattiin apukinoksia Lietvedellä.

Linnunpöntöllä eloa pihapiiriin
Pihapiirin linnunpöntöt antavat mahdollisuuden seurata lintujen elämää lähietäisyydeltä.

Kummien summaaja
Kaisa Lappalainen tutki WWF:n kummeja ja ilahtui heidän positiivisesta asenteestaan.

Yhdestä eurosta kolme
WWF:n tukijoita askarruttaa usein kaksi asiaa: ”Onko tukeni varmasti tarpeen?” ja ”Meneekö tukeni varmasti perille?”.

Isomäki
Rytmihäiriöitä

 

Pandan polku 4 / 2013

Sumuisten vuorten öljykenttä
Öljynporaus uhkaa Virungan kansallispuistoa.

Soijaa joulupöydässäsi
Eläimet popsivat poskeensa valtaosan maailman soijasta.

Vänkäleuat kaupungilla lemmenpuuhissa
Uhanalainen meritaimen kutee melkein keskellä Helsinkiä.

Tarkkana puun poltossa
Neuvoja vähäpäästöisempään puun polttoon

Unohdettu uhanalainen
Itämerennorpan suojelu on unohdettu.

Talousosaston tiimipelaaja
Lauri Kattainen on tiimipelin taituri.

Shingler
Muovikassilakko

 

Pandan polku 3 / 2013

Roihuavilta tasangoilta sademetsien siimekseen
Halu suojella omaa lähiympäristöä saa WWF:n vapaaehtoiset rehkimään eri puolilla maailmaa.

Aurinkoa ja tuulta Helsinkiin
WWF:n uuden raportin mukaan Helsingin käyttämä kivihiili on mahdollista korvata täysin uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2030 mennessä.

Onnelliset lehmät ja lampaat metsäluonnon hoitajina
Luonnonlaiduntaminen hyödyttää uhanalaiset perinneympäristöjä, eläimiä, karjanomistajia ja metsänomistajia.

Kauneutta ja hyvää oloa ympäristön ehdoilla
Kosmetiikkahyllyillä on nykyisin tarjolla runsaasti myös ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.

Painavaa asiaa
Tutkijoiden ääni kuuluviin

Koukussa kaloihin
Suojeluasiantuntija Matti Ovaska huolehtii kalakannoista, jotta kalaa riittäisi kaikille.

Ympäristöliikkeen sokea piste
On haluttu ajatella, että puun poltto on aina ekoteko.

 

Pandan polku 2 / 2013

Näytä voimasi!
WWF Suomen energiakampanjassa ovat äänessä nuoret.

Tervehtyykö potilas?
Koska vuosikausia sairastanut Itämeri pääsee terveiden kirjoihin?

Kuutinkarvaa, kinoksia ja lepopesiä
Norppauimari Kimmo Ohtosesta tuli saimaannorpan pesälaskija numero 320.

Kesäkonttori teltassa
Teemu Niinimäen hanskassa pysyvät moottorisaha ja vapaaehtoistoiminta.

Sertifikaatti säästää sademetsää
Kolme kirjainta kertoo puutarhakalusteen vastuullisuudesta.

Raakaa salametsästystä kitkemässä
Salametsästys uhkaa useiden lajien tulevaisuutta.

Kalalounas hormonikuorrutuksella
Me naiset annamme tietämättämme jatkuvaa hormonihoitoa Itämeren kaloille.

 

Pandan polku 1 / 2013

Särki lautaselle ja kissa pöydälle
WWF:n Kalakampanja päivitti ravintoloiden ruokalistat.

Myrsky on jo iskenyt
Ilmastonmuutos säätää säitä ja uhkaa eläinlajeja.

Vihreä toimisto suurennuslasin alla
Pandan polku hyppäsi GO-tarkastajan matkaan.

Kasvot
Pilvi Pulma on silta tukijoiden ja WWF:n välillä.

Ekologinen muutto
Miten ylijäävät tavarat löytävät paikkansa?

Painavaa asiaa
Ympäristö hyötyy yritysyhteistyöstä.

Isomäki
Kuluttajan valinnoilla on merkitystä. 

 

Pandan polku 4 / 2012

Taistelu kuonoista ja käpälistä
Laittomasti pyydetyn sarvikuonon sarven hinta voi ylittää jopa kokaiinin hinnan.

Nolla salametsästettyä sarvikuonoa
WWF auttaa Nepalissa torjumaan salametsästystä.

Laki menee metsään
Metsäluonnon suojelu on sivuosassa metsälain uudistuksessa.

Kasvot
Hanna-Liisa Kangas ottaa ilmastonmuutoksen haasteena.

Harkiten ruokakauppaan
Miten voi vähentää roskiin päätyvän ruoan määrää?

Painavaa asiaa
Nuoresta ympäristökansalaiseksi

Shingler
Myrskyn jälkeen

 

Pandan polku 3 / 2012

WWF:n perustaja iloitsee ja huolehtii lapsestaan
”WWF:n perustaminen on yksi iloisimpia asioita, joita olen ­elämässäni tehnyt”, sanoo WWF Suomen kunniaperustaja Pertti Salolainen.

Liminganlahden lintuja koko elämä
Se oli Ulla Matturin unelmien kesätyöpaikka. Lintuoppaan pesti juuri avatussa Liminganlahden opastuskeskuksessa määräsi 18-vuotiaan lintu­harrastajan elämän suunnan, vaikkei hän sitä silloin vielä aavistanut.

Kaksi suojelujohtajaa, 28 vuotta suojelutyötä
Kaksi miestä on luotsannut WWF Suomen suojelutyötä 70 prosenttia järjestön eliniästä. Paljon on muuttunut lähes kolmen vuosikymmenen aikana, mutta moni asia on myös pysynyt ennallaan.

Himalajaan rakastuneet
Keväällä 2011 Helsingin Luonnontieteellisessä keskusmuseossa juhlittiin kansainvälisen WWF:n 50-vuotissyntymäpäivää. Vieraiden joukossa oli muun muassa­ Bhutanin maa- ja metsätalousministeri ja Erja Häkkinen. Häkkinen nimitettiin tilaisuudessa WWF:n Bhutan-suurlähettilääksi.

Santarannan isäntä
Apulanta-yhtyeen Sipe Santapukki muistaa pandalogon jo lapsuudesta ”kaiken hyvän symbolina”. Siksi hänen oli helppo suostua, kun WWF pyysi häntä mukaan Earth Hour -kampanjaan ja ilmastolähettilääksi.

Pääsihteeri näytti kuvillaan luonnon hädän
Työ vei pääsihteeri Rautkarin paitsi neuvottelu­pöytiin myös viidakkoon ja savannille. Reissuilla otetut valokuvat näyttivät suomalaisille maapallon luonnon upeuden ja hädän.

Toimistojen vihertäjä
Ajatus WWF Suomen Green Office -ohjelmasta syntyi 1990-luvun puoli­välissä, kun muutama WWF:läinen lähti työpäivän jälkeen hetkeksi pubiin. Nyt Green Office -päällikkö Helka Julkusen tiimi toteuttaa alkuperäistä unelmaa kartalla leviävästä vihreiden toimistojen ketjusta.

Merikotkatyön tukijasta pääsihteeriksi
Parikymppisenä Timo Tanninen sai WWF:ltä kirjeen, jossa kerrottiin uhanalaisen meri­kotkan hädästä ja pyydettiin apua Suomen merikotkien pelastamiseksi. Kirje kosketti, ja Tanninen päätti ryhtyä tukemaan WWF:n työtä.

Vapaaehtoistyötä rakkaudesta luontoon
Vapaaehtoistyö uhan­­alaisten merikotkien puolesta on vienyt Juhani Koivusaarta puunlatvoihin, saaristoon ja moniin vauhdikkaisiin tilanteisiin.

Toinen aivopuolisko pandan palveluksessa vapaa-aikanakin
Anneli Alfthanin uran pisin projekti on Operaatio Merenneito, jolla kerätään varoja Itämeren suojeluun. Merenneito on seurannut Alfthania yli kymmenen vuotta, mutta nykyään WWF:n yritysyhteistyö keskittyy yhä enemmän yritysten toiminnan kehittämiseen.

Yrittäjän perintö kantaa hedelmää
Heidi Anderssonin isoisä ei ollut luonnonsuojelija vaan menestynyt yrittäjä. Kuollessaan hän jätti yrityksensä Kaukomarkkinat Oy:n lapsenlapsilleen. Kun yritys 1980-luvulla myytiin, Heidi Andersson ohjasi osan perintörahoistaan WWF:n työhön.

Tietoa ja toivoa
Emilia Raunio liittyi WWF:n vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin vuonna 2009. Takana on kolme koulutusta, paljon tietoa ja käytännön harjoitusta. WWF on ollut osa Emilia Raunion elämää niin kauan kuin hän muistaa.

Ympäristökasvattaja uskoo tulevaisuuden aikuisiin
Hanna Seimola oli jo koululaisena puhelias ja innokas väittelemään. WWF:n ympäristökasvattajana hän saa puhua mielin määrin tärkeistä asioista.

Suomen metsistä sademetsiin
Harri Karjalainen on työskennellyt metsien puolesta yli 20 vuotta ja samoillut niin Suomen metsissä kuin trooppisissa sademetsissä.

3,5 vuotta teltassa
Biologianopettaja innosti 18-vuotiaan Antti Lapon WWF:n ensimmäiselle talkooleirille Linnansaareen vuonna 1977. Siitä lähtien Lappo on osallistunut talkooleireille joka vuosi, ensin vapaaehtoisena ja sitten järjestäjänä.

34 vuoden simpukkaprojekti
Vuonna 1978 WWF pyysi Ilmari Valovirtaa selvittämään uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelutilannetta. Projektin piti kestää pari vuotta, mutta 34 vuotta myöhemmin työ WWF:n vapaaehtoisena lajiasiantuntijana jatkuu edelleen.

Kiljuhanhen matkassa
Kiljuhanhi on vienyt Petteri Tolvasen muun muassa Lappiin, Kazakstaniin, Kiinaan, Venäjän tundralle ja Kreikkaan, mutta tällä hetkellä työ pitää miehen pääasiassa WWF:n toimistolla.

Saimaannorpan suojelijoita kolmessa polvessa
85-vuotias Kaiku Marttinen on tehnyt vapaaehtoistyötä  saimaannorpan pelastamiseksi vuosikymmenien ajan, ja nyt  mukana ovat myös hänen poikansa Ismo ja Vesa,  miniä Paula sekä pojanpoika Jukka.

Lentopalloilija ryhtyi sademetsäkummiksi
Toni Kankaanpää on voittanut lukuisia lentopallon ja beach volleyn mestaruuksia Suomessa ja maailmalla. Kipinä lentopalloon tuli isältä, ja kodin arvoista kumpuaa myös kiinnostus luonnonsuojeluun ja sademetsiin.

Reissunainen testamenttasi omaisuutensa WWF:lle
Toini Vilpponen, toimelias kauppiasperheen tytär opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi ja alkoi jo opiskeluaikoinaan tehdä toimittajan työtä. Hän kirjoitti artikkeleita, matkakertomuksia ja pakinoita usein humoristisella ja itseironisella tyylillä.

Vastuussa luonnolle, ei osakkeenomistajille
Liisa Rohweder aloitti WWF-matkansa vapaaehtoisista öljyntorjuntajoukoista ja päätyi lopulta WWF Suomen pää­sihteeriksi. Jälkeenpäin ajateltuna kaikki askeleet ovat johtaneet WWF:ään.

 

Pandan polku 2 / 2012

Rakas ja riistetty kala
Suomen vesissä ui muitakin harvinaisuuksia kuin saimaannorppa.

Mitä kuuluu maailma?
WWF:n Living Planet -raportti kertoo joka toinen vuosi, miten maapallolla menee.

Koti koivupökkelössä
Pandan polku lähti luontokartoittaja Hannu Sillanpään kanssa Keski-Suomen metsiin etsimään uhanalaisen valkoselkätikan pesäkoloja. 

Kasvot
Alix Antell pukee suojelutyön kuviksi. 

Eettisesti ongella
Miten onkia ympäristöä haittaamatta ja kaloja turhaan kiusaamatta.

Nopola
Latvialais-tamperelaisen pukeutumistyylin perusteet

Painavaa asiaa
Maapallon kokoiseen elämään

 

Pandan polku 1/2012

Mahdoton tehtävä?
WWF:n ilmastolähettiläät valitsivat kukin oman ilmastotekinsa merkittävimpien tekojen joukosta.

Citykanien palaveri ja muita tutkimushavaintoja
Nuoret luonnontutkijat lähtivät riehakkaalle retkelle kaupunkimetsään.

Kotia etsimässä
Kasvaako kalanpoikasesta puro-, järvi- vai meritaimen? 

Kasvot
Sami Tornikoski johtaa kansainvälisiä kehityshankkeita Sansibarista käsin.

Soodaa ja sitruunahappoa
Paras apu ympäristöystävälliseen kevätsiivoukseen on kestävä ja pestävä mikrokuituliina.

Nopola
Täällä kärsivä mutta iloinen kananmuna.

Painavaa asiaa
Metsämme tarvitsevat aidosti hyvää metsänhoitoa

 

Pandan polku 4/2011

Itä-Usambaralla nähdään metsä puilta
Tansanian kylämetsissä käy kuhina. Metsien vaaliminen takaa elannon myös jälkipolville. 

Rikkipilviä Itämeren yllä
Rikkidirektiivi jakaa mielipiteet kahtia. Pandan polku kutsui vastapuolet saman pöydän ääreen.

10 uutta tuttavaamme
Uudet lajit auttavat ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa. 

Kasvot: Uusien ovien avaaja
Esittelyssä yritysyhteistyön johtaja Anneli Alfthan 

Joulutunnelmaan ekologisesti
Ympäristöystävällinen joulupöytä tuo luovuuden esiin.

Nopola
Munata vai masentua? 

Painavaa asiaa
Meidän on tultava toimeen vähemmällä.

 

Pandan polku 3/2011

Pääseekö ahma ahdingosta?
Suurpedot ovat ahtaalla varsinkin Pohjois-Suomessa.

Indigonsinistä ja mäyränpolkuja perintömetsässä
Luonto-illasta tuttu Veikko Neuvonen vieraili porvoolaisessa perintömetsässä.

Lumen koti sulaa
Himalajalla taistellaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen torjumiseksi.

Kasvot: Ympäristöoppia ikä kaikki
Esittelyssä ympäristökasvattaja Essi Aarnio-Linnanvuori

Kahvinpuruista kukkamullaksi
Paras keino vähentää biojätettä on syödä lautanen tyhjäksi.

Nopola
Mustan Saaran loppusijoituspaikka

Painavaa asiaa
Tehdään EU:n maataloudesta edes vaaleanvihreää.

 

Pandan polku 2/2011

Puolen vuosisadan rakkaustarina
50-vuotias WWF summaa mennyttä ja katsoo rohkeasti tulevaisuuteen!

Saimaannorpan synnyinmailla
Pesälaskijat kartoittavat, kuinka monta kuuttia lumipeitteiden suojiin on syntynyt.

Laivojen jätevedet: mereen vai viemäriin?
Lainsäädäntö ei pakota laivoja jättämään jätevesiään satamaan.

Kasvot: Leirien loihtija 
Esittelyssä kenttävastaava Antti Lappo.

Pyörällä perille
Polkupyörä on helppo ja ekologinen tapa liikkua paikasta toiseen.

Lehtolainen
Leena Lehtolainen, villisika ja syklaami.

Painavaa asiaa
Huoli ilmastosta voi pelastaa metsiä tropiikissa.

 

Pandan polku 1/2011

Kadonnut: Metsä
Viisi vaivaa & kuusi lääkettä maapallon metsäkadon taltuttamiseksi.

Telakaivuri tarkkuustyössä
Kosteikon rakentamisessa tarvitaan järeitä työkaluja.

Olisiko sinulla hetki aikaa?
WWF:n feissarit tekevät tärkeää työtä. 

Kasvot: Kuin kala vedessä
Esittelyssä meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.

Makua lautaselle kotikonstein
Yrttejä ja versoja voi kasvattaa omalla ikkunalaudalla.

Lehtolainen
Leena Lehtolainen metsien sinessä.

Painavaa asiaa
Uusi eduskunta ja hallitus ovat paljon vartijoita.