Ennätysmäärä uhanalaisia valkoselkätikkoja
Metsähallituksen, WWF Suomen ja BirdLife Suomen jäsenyhdistysten kartoituksissa löytyi yli 250 parireviiriin viittaavaa havaintopaikkaa, joilta varmistettiin 140 pesintää. Viimesyksyisen massavaelluksen jäljiltä pesimäaikaisia valkoselkätikkahavaintoja saatiin Ahvenanmaata ja Keski-Lappia myöten. Reviirimäärät lisääntyivät lähes 70 kappaleella edellisvuosiin verrattuna, ja vuoden 2014 pesälöytöennätys (125) ylittyi selvästi.
”Valkoselkätikan suojelu on purrut hitaasti ja varmasti, ja kanta päässyt hitaaseen kasvuun, mutta tuhansien yksilöiden massavaellus idästä oli todella mahtava piristysruiske kannankehitykselle. Vaarantuneen uhanalaisen lajin yksilöitä havaittiin vielä pesimäkaudellakin aina Brändöstä Sodankylään asti”, iloitsee suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista.
Valkoselkätikan kanta painottuu itään ja vahvistuu rannikolla. Kasvu näkyy selkeimmin rannikkomaakunnissa Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa saatiin ensimmäinen pesintävarmistus yli kolmekymmenvuotisen seurantahistorian aikana.
”Satakunnassa maakunnan toisen pesinnän varmistusta ei täysin pystynyt tekemään, mutta pesiviä pareja löytyy myös Satakunnasta. Rannikon sokkeloisissa ja rikkonaisissa maastoissa inventointi jää pakostakin vähemmälle kuin sisämaassa, kertoo Laine.
Keväällä jo syntyi uudisreviirejä, mutta vasta vuoden parin päästä voidaan kunnolla arvioida vaelluksen merkitystä pesimäkantaan. Ensimmäisellä elinvuodellaan olevien tikkojen pesintä etenee harvoin poikasiin asti, mutta kokeneen vanhemman kumppanin kanssa se voi hyvinkin onnistua.
”Valkoselkätikan ahdingon syynä on ollut lehti- ja lahopuustoisten metsien väheneminen tehokkaan metsätalouden seurauksena, sillä lajin tärkein ravinto löytyy lahosta lehtipuusta, ja pesäkolokin koverretaan tavallisimmin lahopökkelöön. Nyt jos koskaan tulisi valkoselkätikan elinympäristövaatimukset ottaa huomioon myös talousmetsien hoidossa, sillä suojelualueet eivät riitä elinvoimaisen kannan ylläpitämiseksi” , Laine muistuttaa.
”Yhä useammat maanomistajat ovat kiinnostuneita vapaaehtoisesta luonnonhoidosta metsissään, mutta kiihtyvän energiapuuhakkuun ja kehittyvän biotalouden vaatimukset ja vaikutukset huolestuttavat. Olisi melkoinen takaisku, jos kiihtyvä metsähakkuu veisi valkoselkätikan elinympäristörippeet juuri nyt kun kannan kasvulle on paremmat edellytykset kuin koskaan”, Laine toteaa.
Pesinnät alueittain
Valkoselkätikan pesimäalueet painottuvat edelleen vahvasti maan itä- ja kaakkoisosiin. Varmistettuja pesintöjä löytyi eniten Etelä-Karjalasta (40). Muut löytyivät Etelä-Savosta (30), Pohjois-Karjalasta (23), Kymenlaaksosta (11), Keski-Suomesta (10), Päijät-Hämeestä (9), Uudeltamaalta (5), Pirkanmaalta (4), Pohjois-Savosta (3), Pohjois-Pohjanmaalta (2) ja Pohjanmaalta, Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta kustakin 1 pesintä.
Valkoselkätikkaseurannoissa tarkastetaan lajin tunnettuja esiintymisalueita ja kartoitetaan uusia elinympäristöjä. Suomen lintuharrastajat ansaitsevat suuren kiitoksen, sillä vapaaehtoistyön merkitys kannanseurannassa on erittäin tärkeä. Monet uudet elinpiirit löydetäänkin harrastajilta saatujen tietojen ja vihjeiden perusteella.
”Hitaasta elpymisestä ja lieventyneestä uhanalaisuusluokituksesta huolimatta vaarantunut valkoselkätikka vaatii edelleen seurantaa, suojelua ja elinympäristöjen hoitoa selviytyäkseen”, Laine muistuttaa.
Lisätiedot:
Suunnittelija Timo Laine, Etelä-Suomen luontopalvelut, puhelin 040 588 1766