Tiikerien ja lumileopardien tarkka määrä uhkaa jäädä ikuiseksi mysteeriksi Himalajalla
Useat Himalajan vuoristossa elävät nisäkkäät ovat vaarassa hävitä, ennen kuin niiden populaatioiden kokoa on ehditty kunnolla selvittää. Maailman ankarimmissa olosuhteissa tähän asti selvinneistä isoista nisäkkäistä vaarassa ovat muun muassa uhanalaiset tiikeri ja lumileopardi. Myös kauluskarhun, intiansarvikuonon ja kultapandan populaatiot ovat vaarantuneita. Isoja nisäkkäitä häviää etenkin salametsästyksen ja elinympäristöjen muutosten ja tuhoutumisen takia.
Himalajan alue on luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin arvokas. Esimerkiksi Himalajalla sijaitseva Bhutan on ainoa paikka maailmassa, jossa lumileopardit ja tiikerit elävät samoilla elinalueilla.
Arviot lumileopardien määrästä vaihtelevat 3500 ja 7500 yksilön välillä. Lajin tutkiminen on erittäin aikaa vievää, sillä se on arka ja elää useiden tuhansien metrien korkeudella vaikeakulkuisessa vuoristossa.
Myös tiikeripopulaatioiden laskentojen kanssa on jo kiire. Villien tiikerien määrä on vähentynyt dramaattisesti: hieman yli sadassa vuodessa tiikerien määrä on laskenut 97 prosentilla maailmassa. Koko maailmassa tiikereitä arvellaan elävän villeinä enää noin 3200 yksilöä.
WWF laskee tiikerien lukumääriä parhaillaan yhdeksässä maassa. Laskennat tehdään pääosin riistakameratutkimuksina, joka on aikaa vievää ja kallista.
”Esimerkiksi Bhutanissa WWF tekee parhaillaan historian ensimmäisiä tiikeri- ja lumileopardikartoituksia yhdessä valtion kanssa. Tutkimus on tärkeää, jotta voimme seurata populaatioiden kehitystä ja kohdentaa suojelutoimet juuri oikeille alueille. Myös Suomen ulkoasiainministeriö tukee lajien määrien kartoitusta WWF:n kautta”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Anne Tarvainen.
Yksi suurimmista uhista lajeille on salametsästys. Tiikereitä ja lumileopardeja metsästetään etenkin niiden turkkien, luiden ja hampaiden takia.
Myös muita Himalajan vuoristo- ja tasankoalueilla eläviä isoja nisäkkäitä uhkaa populaatioiden nopea kutistuminen. Sarvikuonoja tapetaan yksinomaan niiden sarvien takia. Kauluskarhuja metsästetään ja vangitaan etenkin niiden sappinesteen takia. Vanhojen uskomusten mukaan karhun sappinesteen uskotaan parantavan monenlaisia vaivoja. Uhanalaisten lajien ruumiinosat ovat haluttuja etenkin Aasian markkinoilla, jossa uskomukset niiden parantavista ja onnea tuottavista vaikutuksista elävät edelleen sitkeinä.
Salametsästyksen lisäksi lajeja uhkaa Himalajalla ilmastonmuutoksen myötä muuttuva elinympäristö, elinkelpoisten alueiden pieneneminen ja saaliseläinten määrien väheneminen. Tämän takia on tärkeää, että kehitysyhteistyöhankkeissa ei keskitytä vain lajien määrän arviointiin vaan myös vaihtoehtoisten toimeentulomuotojen kehittämiseen ja poliittiseen vaikuttamistyöhön.
”Monissa Himalajan maissa lumileopardin elinaluetta kaventaa etenkin kaivostoiminta. Esimerkiksi Bhutanissa lajin selviytymismahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät, sillä maan pinta-alasta yli puolet on suojeltu, eivätkä kaivokset uhkaa lajien elinalueita”, Tarvainen kertoo.
|
Esimerkkejä Himalajalla elävistä uhanalaisista lajeista: |
|
|
Populaation koko: |
|
|
Tiikeri Panthera tigris (erittäin uhanalainen) |
arviolta 3200 koko maailmassa |
|
Lumileopardi Uncia uncia (erittäin uhanalainen) |
arviot vaihtelevat 3500 – 7500 välillä |
|
Kauluskarhu Ursus thibetanus (vaarantunut) |
joitain tuhansia Himalajan alueella |
|
Intiansarvikuono Rhinoceros unicornis (vaarantunut) |
alle 3000 koko maailmassa |
|
Kultapanda Ailurus fulgens (vaarantunut) |
arviolta alle 10 000 koko maailmassa |
Lisätiedot:
Katso WWF:n laskurista, kuinka paljon tiikereiden määrä on vähentynyt syntymäsi jälkeen: wwf.fi/tuplataantiikerit
Kansainvälisen kehitysohjelman päällikkö Anne Tarvainen, WWF Suomi, 040 756 8326