WWF:n kysely: 85 prosenttia ihmisistä haluaa kiellon kertakäyttömuovituotteille

YK jatkaa tänään neuvotteluja globaalin muovijäteongelman ratkaisemiseksi. WWF vaatii sitovaa muovijätesopimusta, johon kirjataan maailmanlaajuiset kiellot haitallisimmille muoveille, sopimuksen toteuttamisen seurantamekanismi ja tukea matalatuloisille maille.

Valtaosa maailman ihmisistä haluaa muovituotteille sitovat säännöt, selviää WWF:n ja Plastic Free Foundationin teettämästä kansainvälisestä kyselytutkimuksesta.

Kyselyyn osallistui lähes 25 000 vastaajaa 32 maasta. Suomi ei ollut mukana tutkimuksessa.

85 prosenttia kyselyyn vastanneista kannattaa kertakäyttöisten muovituotteiden kieltoa ja 88 prosenttia vaatii muovinvalmistajilta selkeitä pakkausmerkintöjä, joista selviää kuinka muovi tulisi kierrättää, käyttää uudelleen tai hävittää. Jopa 90 prosenttia vastanneista kannattaa kieltoa muovituotteiden haitallisille kemikaaleille, jotka ovat vaarallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle.

Muovituotteiden sääntely on ajankohtaista, sillä 23.–29. huhtikuuta Kanadan Ottawassa käydään YK:n kansainvälisen muoviroskasopimuksen neljäs ja toiseksi viimeinen neuvottelukierros. Syksyllä 2022 alkaneiden neuvottelujen tavoitteena on sitova sopimus, joka sääntelee muovin tuotesuunnittelua ja valmistusta, käyttöä, hävittämistä ja kierrättämistä maailmanlaajuisesti.

Sitova sopimus on välttämätön, sillä muovin haitat ympäristölle ja luonnolle ovat valtavia. Arviolta miljoona merilintua ja yli 100 000 merinisäkästä kuolee vuosittain muovijätteeseen. Pääosin fossiilisista raaka-aineista valmistettu muovi hajoaa mikromuoviksi, jota on lähes mahdotonta poistaa luonnosta. WWF:n mukaan yksi sopimuksen tärkeimmistä tavoitteista onkin estää muovin päätyminen ympäristöön.

Nykyisellään muovin kierrätysprosentti on alhainen: vain 9 prosenttia muovista kierrätetään. Maailmassa valmistetaan vuosittain yli 430 miljoonaa tonnia muovia, joista 60 prosenttia käytetään kertakäyttötuotteisiin. Iso osa muovista päätyy roskaksi esimerkiksi vesistöihin: maailman merissä arvioidaan olevan yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa.

 

Vääntöä sopimuksen sitovuudesta

WWF:n tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä maailman kansalaisesta kannattaa muoviroskasopimusta, joka aidosti sitoo ja velvoittaa valtioita ja muovinvalmistajia parempiin toimiin. Se, ovatko sopimuksen säännöt sitovia vai vain vapaaehtoisia kansallisia toimia, on kuitenkin edelleen yksi neuvottelujen kiperimpiä aiheita.

175 maata kannattaa sitovaa muovisopimusta, mutta pieni öljy- ja muovintuottajamaiden joukko yrittää jarruttaa neuvotteluja. Näiden joukossa ovat esimerkiksi Venäjä, Iran, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. Suomi on muiden EU-maiden sekä esimerkiksi Australian, Etelä-Afrikan ja Pakistanin tavoin sitovan muoviroskasopimuksen takana.

WWF vaatii sitovaa sopimusta, sillä vapaaehtoisuus ei riitä.

”Vapaaehtoisuuteen perustuva muoviroskan olematon sääntely on tuonut meidät tähän pisteeseen, missä nyt olemme: maailman meriin valuu 30 000 tonnia lisää muoviroskaa joka päivä. On päivänselvää, että sitova sopimus on tarpeen”, toteaa WWF Suomen meriasiantuntija Iiris Kokkonen.

 

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Muoviroskaa kelluu merivedessä Balilla, Indonesiassa.

Kertakäyttöiset mukit, pussit ja aterimet ovat yleisimpien luontoon päätyvien muoviroskien joukossa.

Tavoitteena globaalit muovikiellot, seurantamekanismi ja tukea matalatuloisille maille

Jotta sopimusta voisi pitää hyödyllisenä, tulisi sen Kokkosen mukaan pitää sisällään globaalit kiellot ja suunnitelmat haitallisimpien muovituotteiden asteittaiseen vähentämiseen. Lisäksi siihen tulisi kirjata säännöt muovituotteiden tuotesuunnittelulle ja pakkausmerkinnöille, jotta muovin voi kierrättää tai käyttää uudelleen turvallisesti.

Sopimukseen tulee kirjata myös, miten sen toteutumista seurataan sekä mahdollisuus tiukentaa sääntelyä tarvittaessa.

“Tutkimus muovin vaikutuksista etenee jatkuvasti ja sopimuksen on pysyttävä ajantasaisena”, Kokkonen muistuttaa.

Lisäksi sopimukseen tarvitaan vahvat talousinstrumentit, jotka tukevat oikeudenmukaista siirtymää pois muovinkäytöstä etenkin matalan tulotason maissa. WWF:n aiemmin julkaisemassa selvityksessä on käynyt ilmi, että muovin sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristökustannukset sen elinkaaren aikana ovat kahdeksan kertaa korkeammat matalan ja keskitulotason maissa kuin korkean tulotason maissa.

Kokkonen korostaa, että sääntely tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia.

”Muovin käytön sitovat rajoitukset luovat uusia tilaisuuksia esimerkiksi yrityksille, kun kestävän muovin käytön ratkaisuja etsitään.”

 

Vetoomus kerää kansalaisten tukea sopimukselle

WWF kerää ihmisten ääniä lisätäkseen neuvotteluihin painetta saada aikaan kunnianhimoinen muoviroskasopimus. Jo yli 250 000 ihmistä ympäri maailmaa on allekirjoittanut WWF:n vetoomuksen. Tavoitteena on 300 000 allekirjoitusta.

Auta Itämeri-kummina

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.

Lahjoita alk. 10 €/kk

Auta Itämeri-kummina

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.