RANKKU-hankkeessa kunnostetaan rannikon elinympäristöjä Länsi-Uudellamaalla

WWF:n heinäkuussa 2021 alkaneen hankkeen tavoite on parantaa läntisellä Uudellamaalla rannikkovesien laatua, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää rannikon roskaantumista. Hankkeessa tehdään monipuolisia toimenpiteitä rannikkoalueiden kunnostamiseksi ja ennallistamiseksi.

Tiesitkö, että...

Voit maa- ja metsäalueiden omistajana parantaa rannikkovesien laatua ja lisätä luonnon monimuotoisuutta? Ota yhteyttä Iiris Kokkoseen!

WWF:n vetämä RANKKU (Länsi-Uudenmaan rannikon elinympäristökunnostukset) -hanke kestää kaksi ja puoli vuotta. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on vähentää ravinnekuormitusta Länsi-Uudenmaan edustan rannikkovesissä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta alueella. Hankkeessa rakennetaan muun muassa kosteikkoja, siirtoistutetaan meriajokasta ja järjestetään roskienkeruutalkoita. Myös rannikkovesien tilan entistä tarkempi määrittäminen on yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita. Rannikkovesien vedenlaadun mittaus ja seuranta toteutetaan yhteistyössä Pro Litore ry:n kanssa.

RANKKU-hanke sijoittuu vesien- ja merenhoidon rajapintaan

Hanke toteutetaan Hangon ja Kirkkonummen välisellä rannikkoalueella, joka on määritelty ekologiselta tilaltaan välttäväksi runsaan ravinnekuormituksen takia. Alueella on tehty jo hyvää työtä ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Toistaiseksi kunnostustoimia on keskitetty pääasiassa jokien valuma-alueille. Osa kuormituksesta on peräisin kuitenkin niin kutsutuilta välivaluma-alueilta, joilta vedet laskevat suoraan Itämereen. Niinpä RANKKU-hankkeen toimet on kohdennettu nimenomaan Hangon, Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen rannikon viereisille välivaluma-alueille, joiden peltoviljely, metsätalous ja ojitukset aiheuttavat oman osansa Itämereen päätyvästä kokonaiskuormasta. Kunnostustoimien vaikutuksia seurataan mittaamalla vedenlaatua alueellisesti. Hankkeen työt koordinoidaan yhteistyössä muiden alueella toteutettavien kunnostushankkeiden kanssa parhaan vaikuttavuuden saavuttamiseksi.

Välivaluma-alueet kattavat merkittävän osan koko Länsi-Uudenmaan valuma-alueesta.

RANKKU-hankkeen vetäjänä toimii WWF Suomi.  Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueen maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi kuntien, erilaisten yhdistysten järjestöjen ja ympäristöviranomaisten kanssa.

Hankkeen kokonaisbudjetti on runsaat 617 000 euroa. Sen rahoituksesta vastaavat ympäristöministeriö ja WWF. WWF:n rahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön WWF:lle tekemä suurlahjoitus. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 50 prosentilla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoite on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

RANKKU-hanke perustuu valuma-alueilla toteutettavien vesiensuojelutoimien osalta vahvasti alueella jo toteutettujen hankkeiden tuloksiin.

Kaivinkone pellolla kaivamassa rakenteilla olevaa kosteikkoa.

Kosteikon rakentamista Hangossa.

Hankkeen toimenpiteet

Toimia rannikon elinympäristöjen kunnostamiseksi sekä ravinteiden pidättämiseksi.

Rannikkokosteikkojen perustaminen: uusia kosteikkoja rannikolle

Maa- ja metsätalousympäristöön rakennettavia kosteikkoja kutsutaan monivaikutteisiksi kosteikoiksi, sillä ne edistävät vesiensuojelua ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kosteikot puhdistavat valumavesiä pidättämällä maa-ainesta ja ravinteita. Lisäksi ne tasaavat virtaaman vaihteluita. Kosteikot ovat myös monien kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä, joten ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Ne myös kaunistavat maisemaa ja lisäävät alueen virkistysarvoja. Hyviä paikkoja perustettavalle kosteikolle ovat esimerkiksi veden jatkuvasti vaivaamat pellot.

Kohdealueella tehdään monivaikutteisia kosteikkoja pienvesiin, joihin ihminen on vaikuttanut toimillaan. Lisäksi alueelta etsitään potentiaalisia kosteikko-, suo- ja metsäkunnostuskohteita. Ulkoisen kuormituksen vähentämisen lisäksi hankkeessa parannetaan myös rannikon kosteikkoihin kutevien kalojen elinolosuhteita luomalla rannikolle veden viipymäpaikkoja sekä tulvakosteikkoja. Kohteesta riippuen kosteikot voivat toimia myös kalojen tärkeinä kutualueina. Tätä varten nousu merestä tulee soveltuvin osin varmistaa kosteikkoja suunnitellessa, ja teemmekin yhteistyötä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusliiton (SVK) kanssa.

Ilmakuva juuri valmistuneesta, puiden ympäröimästä kosteikosta.

Ilmakuva Hankoon rakentuvasta kosteikosta.

Meriajokkaan (Zostera marina) siirtoistutukset

Hankkeessa kokeillaan meriajokkaan siirtoistutuksia uusien niittyjen lisäämiseksi alueilla, jotka on tunnistettu lajille sopiviksi ympäristöiksi. Meriajokasniityt ovat yksi Itämeren avainekosysteemeistä, joiden hyödyt ovat moninaiset. Meriajokasniityt lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja toimivat kasvuympäristönä kalanpoikasille ja monille selkärangattomille. Lisäksi ne sitovat hiiltä ja kierrättävät rehevöittäviä ravinteita. Meriajokasniityt ovat ihmistoiminnan vaikutuksesta osin kadonneet tai pienentyneet. Suomen rannikolla meriajokkaan suurin uhka on rehevöityminen ja siitä johtuva veden samentuminen.

Meriajokasversoja kerätään sukeltamalla sellaiselta alueelta, jossa lajia esiintyy runsaasti ja istutetaan sitten valittuihin paikkoihin. Kaikki kohteet on valittu yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.

Rannikon kunnostuskohteiden ja meriajokasniittyjen istutuskohteiden välille pyritään löytämään toisiaan tukevat toimet niin, että ulkoinen kuormitus saataisiin vähenemään alueella, jossa siirtoistutuksia tehdään, sillä parantunut vedenlaatu on edellytys meriajokkaan pitkäaikaiselle selviytymiselle.

Sukeltaja istuttamassa merenpohjaan meriajokasta.

Sukeltaja kerää meriajokaspistokkaita siirtoistutusta varten.

Roskienkeruutalkoot

Hankkeessa poistetaan myös muoviroskaa rannoilta ja tiedotetaan roskienkeruusta. Hankkeen aikana järjestetään vuosittain useita roskienkeruutalkoita Länsi-Uudenmaan rannikkoalueella. Hankkeen ensimmäiset roskatalkoot tullaan järjestämään keväällä 2022.

Movipusseja ja muuta muoviroskaa kellumassa meressä.

Muoviroskaa meressä.

Maan- tai metsänomistaja, ota yhteyttä!

Kannustamme kaikkia vesiensuojelusta kiinnostuneita maa- ja metsäalueiden omistajia ottamaan meihin yhteyttä ja keskustelemaan mahdollisuuksista toteuttaa vesienhallintatoimia Hangon, Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen rannikolla.

Iiris Kokkonen, meriasiantuntija [email protected], p. 044 518 8222