RANKKU-hankkeissa kunnostetaan rannikon elinympäristöjä Länsi-Uudellamaalla

WWF:n vuonna 2021 ja 2023 alkaneiden hankkeiden tavoitteena on parantaa läntisellä Uudellamaalla rannikkovesien laatua, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää rannikon roskaantumista. Hankkeissa tehdään monipuolisia toimenpiteitä rannikkoalueiden kunnostamiseksi ja ennallistamiseksi.

Tiesitkö, että...

Voit maa- ja metsäalueiden omistajana parantaa rannikkovesien laatua ja lisätä luonnon monimuotoisuutta? Ota yhteyttä Iiris Kokkoseen!

WWF:n vetämä RANKKU-hanke (Länsi-Uudenmaan rannikon elinympäristökunnostukset) kestää reilut kolme vuotta, ja RANKKU2 -hanke puolestaan kaksi ja puoli vuotta. Hankkeiden keskeisimpinä tavoitteina on vähentää ravinnekuormitusta Länsi-Uudenmaan edustan rannikkovesissä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta alueella. Hankkeissa rakennetaan muun muassa kosteikkoja, siirtoistutetaan meriajokasta ja järjestetään roskienkeruutalkoita.  Myös rannikkovesien tilan entistä tarkempi määrittäminen on yksi hankkeiden keskeisiä tavoitteita. Rannikkovesien vedenlaadun mittaus ja seuranta toteutetaan yhteistyössä Pro Litore ry:n kanssa.

RANKKU-hankkeet sijoittuvat vesien- ja merenhoidon rajapintaan 

Hankkeet toteutetaan Hangon ja Kirkkonummen välisellä rannikkoalueella, joka on määritelty ekologiselta tilaltaan välttäväksi runsaan ravinnekuormituksen takia. Alueella on tehty jo hyvää työtä ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Toistaiseksi kunnostustoimia on keskitetty pääasiassa jokien valuma-alueille. Osa kuormituksesta on peräisin kuitenkin niin kutsutuilta välivaluma-alueilta, joilta vedet laskevat suoraan Itämereen. Niinpä RANKKU-hankkeiden toimet on kohdennettu nimenomaan Hangon, Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen rannikon viereisille välivaluma-alueille, joiden peltoviljely, metsätalous ja ojitukset aiheuttavat oman osansa Itämereen päätyvästä kokonaiskuormasta. RANKKU2-hankkeessa toimia tehdään myös Eestinkylänjoen valuma-alueella. Kunnostustoimien vaikutuksia seurataan mittaamalla vedenlaatua alueellisesti. Hankkeiden työt koordinoidaan yhteistyössä muiden alueella toteutettavien kunnostushankkeiden kanssa parhaan vaikuttavuuden saavuttamiseksi.

Välivaluma-alueet kattavat merkittävän osan koko Länsi-Uudenmaan valuma-alueesta.

RANKKU-hankkeiden vetäjänä toimii WWF Suomi.  Hankkeissa tehdään yhteistyötä alueen maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi kuntien, erilaisten yhdistysten, järjestöjen ja ympäristöviranomaisten kanssa. 

RANKKU-hankkeen kokonaisbudjetti on 617 000 euroa. Vesiensuojelun tehostamisohjelma on rahoittanut hanketta 50 prosentilla. WWF:n rahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön WWF:lle tekemä suurlahjoitus, jonka avulla hankkeesta rahoitetaan 50 prosenttia. 

RANKKU2-hankkeen kokonaisbudjetti on 513 000 euroa. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa hankkeesta 70 prosenttia, ja loput hankkeesta rahoittaa WWF.  

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoite on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

RANKKU-hankkeet perustuvat valuma-alueilla toteutettavien vesiensuojelutoimien osalta vahvasti alueella jo toteutettujen hankkeiden tuloksiin.

Yksi RANKKU-hankkeessa rakennetuista kohteista on tämä upea kosteikko Uudellamaalla, jossa on pandan pään muotoinen saari.

Hankkeiden toimenpiteet

Rannikkokosteikkojen perustaminen: uusia kosteikkoja rannikolle

Maa- ja metsätalousympäristöön rakennettavia kosteikkoja kutsutaan monivaikutteisiksi kosteikoiksi, sillä ne edistävät vesiensuojelua ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kosteikot puhdistavat valumavesiä pidättämällä maa-ainesta ja ravinteita. Lisäksi ne tasaavat virtaaman vaihteluita. Kosteikot ovat myös monien kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä, joten ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Ne myös kaunistavat maisemaa ja lisäävät alueen virkistysarvoja. Hyviä paikkoja perustettavalle kosteikolle ovat esimerkiksi veden jatkuvasti vaivaamat pellot. 

Kohdealueilla tehdään monivaikutteisia kosteikkoja pienvesiin, joihin ihminen on vaikuttanut toimillaan. Lisäksi alueilta etsitään potentiaalisia kosteikko-, suo- ja metsäkunnostuskohteita. Ulkoisen kuormituksen vähentämisen lisäksi hankkeissa parannetaan myös rannikon kosteikkoihin kutevien kalojen elinolosuhteita luomalla rannikolle veden viipymäpaikkoja sekä tulvakosteikkoja. Kohteesta riippuen kosteikot voivat toimia myös kalojen tärkeinä kutualueina. Tätä varten nousu merestä tulee soveltuvin osin varmistaa kosteikkoja suunnitellessa, ja teemmekin yhteistyötä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusliiton (SVK) kanssa. 

Meriajokkaan (Zostera marina) siirtoistutukset

RANKKU-hankkeen aikana tehtiin meriajokkaan siirtoistutuksia kolmelle kohteelle, joista kahdella kohteella istutukset olivat onnistuneita. Siirtoistutuksia tehtiin meriajokasniittyjen lisäämiseksi alueilla, jotka on tunnistettu lajille sopiviksi ympäristöiksi. Kokeillut istutukset olivat onnistuneita, joten siirtoistutuksia jatketaan RANKKU2-hankkeessa, minkä lisäksi tullaan jatkamaan aiemmin tehtyjen istutusten seurantaa. 

Meriajokasniityt ovat yksi Itämeren avainekosysteemeistä, joiden hyödyt ovat moninaiset. Ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja toimivat kasvuympäristönä kalanpoikasille ja monille selkärangattomille. Lisäksi ne sitovat hiiltä ja kierrättävät rehevöittäviä ravinteita. Meriajokasniityt ovat ihmistoiminnan vaikutuksesta osin kadonneet tai pienentyneet. Suomen rannikolla meriajokkaan suurin uhka on rehevöityminen ja siitä johtuva veden samentuminen. 

Meriajokasversoja kerätään sukeltamalla sellaiselta alueelta, jossa lajia esiintyy runsaasti ja istutetaan sitten valittuihin paikkoihin. Kaikki kohteet on valittu yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. 

Rannikon kunnostuskohteiden ja meriajokasniittyjen istutuskohteiden välille pyritään löytämään toisiaan tukevat toimet niin, että ulkoinen kuormitus saataisiin vähenemään alueella, jossa siirtoistutuksia tehdään, sillä parantunut vedenlaatu on edellytys meriajokkaan pitkäaikaiselle selviytymiselle. 

Roskienkeruutalkoot

Hankkeissa poistetaan myös muoviroskaa rannoilta ja tiedotetaan roskienkeruusta. Hankkeiden aikana järjestetään vuosittain useita roskienkeruutalkoita Länsi-Uudenmaan rannikkoalueella. Tiedotamme talkoista sosiaalisessa mediassa ja kalenterissamme.

Rankku-hankkeen kohteet

Maan- tai metsänomistaja, ota yhteyttä!

Kannustamme kaikkia vesiensuojelusta kiinnostuneita maa- ja metsäalueiden omistajia ottamaan meihin yhteyttä ja keskustelemaan mahdollisuuksista toteuttaa vesienhallintatoimia Hangon, Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen rannikolla.

Iiris Kokkonen, meriasiantuntija [email protected], p. 044 518 8222

Sinua saattaa kiinnostaa