Metsälaidunhankkeen mallikohteita
Nystun nauta- ja lammastila
Nystun nauta- ja lammastila on Korppoon Wattkastissa sijaitseva maatila, jonka mailla on puustoisia perinneympäristöjä satojen hehtaarien verran. Nimensä mukaisesti tilalla kasvatetaan sekä lihakarjaa että lampaita.
Koivulan tila
Koivulan tila on Merikarvialla sijaitseva maatila, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisema-alueeseen. Perinteisen karjatalouden piirteitä on säilynyt paikoitellen, vaikka laidunnuksesta onkin aikaa.
Ukkonen Highland cattle
Ukkonen Higland cattle on Säkylässä sijaitseva maatila, jolla ei ole omia maita kuin muutama hehtaari. Ukkosten ylämaankarja onkin laiduntanut reilun kymmenen vuoden ajan vuokratuilla luonnon monimuotoisuuskohteilla. Yhteensä Ukkoset ovat kunnostaneet kahdeksan aluetta, joten osaamista tältä saralta löytyy. Tällä hetkellä hoidossa on kaksi aluetta Säkylässä ja kaksi Turun Ruissalossa.
Jokelan Lammastila
Jokelan Lammastila sijaitsee Lohtajalla. Tilalla on omaa peltoa ja lisäksi useita perinnebiotooppikohteita saaristossa. Laiduntaminen tapahtuu tilan omilla lampailla. Kohteiden ennallistamisessa on nähty paljon vaivaa ja sen tulokset näkyvät muun muassa eläin- ja kasvilajien lisääntymisenä.
Lammastila SikkaTalu
Lammastila SikkaTalu sijaitsee Naantalin Rymättylässä. Tilalla kasvatetaan rodultaan harvinaisia ahvenanmaanlampaita, jotka saavat kasvaa alkuperäisympäristössään. Tilalla on metsälaidun sekä meren- ja järvenrantaniittyjä.
Harjun perinnemaisematila
Hartolassa sijaitsevan Harjun perinnemaisematilan perinneympäristöjä on hoidettu suunnitelmallisesti 1990-luvun puolivälistä asti. Pääasiallinen hoitomuoto on laidunnus omilla lampailla.
Kosken kartano, Koskis gård
Kosken kartanon maiden laidunnuksen historia ulottuu 1800-luvulle asti. Alueita on ennallistettu ympäristötukien avulla 1990-luvun puolivälistä asti. Salon ja Raaseporin rajalla sijaitsevan tilan perinneympäristöissä laiduntaa Hereford-karja.
Vapolan luomutila
Vapolan luomutila sijaitsee Kalannissa Uudessakaupungissa. Tilan pelloilla ja luonnonlaitumilla käyskentelee Aberdeen angus -rotuinen karja. Vapolan tila valittiin Itämeren ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi vuonna 2009.
Sijainti: Uusikaupunki, Kalanti
Omistajat: Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo
Perinneympäristöjen pinta-ala: Tilalla on sekä omia että vuokrattuja perinneympäristöjä
Luontotyypit: Hakamaat, metsälaitumet, merenrantaniityt ja saaret
Historia: Vapolan tilan historia ulottuu 1600-luvulle. Nykyiset maanviljelijät siirtyivät tilan omistajiksi sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 2003. Myös tilan tuotantosuunta muuttui tuolloin sikatilasta emolehmätuotantoon. Umpeenkasvaneita perinneympäristöjä on alettu kunnostaa tilanpidon alusta lähtien.
Hoito: Perinneympäristöjä hoitavat tilan omat naudat ja lampaat. Mustia Aberdeen angus -rotuisia perinneympäristöjä hoitavia emolehmiä on noin 100 yksilöä. Lisäksi laidunalueista huolehtii sata vasikkaa ja 30-40 hiehoa sekä lauman siitossonnit. Tilalla on myös Rygja- ja Texel-uuhia reilut 50 yksilöä, joten kesäisin satapäinen lammaslauma huolehtii pääasiassa kahden saaren maisemanhoidosta. Eläimet laiduntavat perinneympäristöillä ja luonnonlaitumilla toukokuusta syys-lokakuun vaihteeseen. Talvella eläimet asustavat pihatossa ja jaloittelevat tarhassa.
Kunnostus: Laajoja alueita on raivattu koneellisesti, kun se on ollut mahdollista. Esimerkiksi rantalaitumilla voi olla niin märkää, etteivät koneet pysy pinnalla. Tällöin kunnostustöitä on tehty esimerkiksi raivaussahan avulla talviaikaan.
Joka vuosi laitumia kunnostetaan keväällä. Laidunnusjälkeä parannellaan puhdistusniitoilla viimeistään syksyllä. Metsätyöt tehdään pääosin talvella. Paras jälki metsälaitumilla on syntynyt, kun lehmät laiduntavat alueen ensin ja lampaat ”siivoavat” syksyllä loput.
Perinneympäristöille saatavat korvaukset: Suurimmalle osalle alueista on haettu maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon ympäristösopimusta maatalouden ympäristöohjelmasta (entinen perinnebiotooppien erityistuki). Saarissa tukea saa vain osalle laidunalaa.
Käytännön kokemuksia: Perinteiset niittykasvit ovat raivauksen, laidunnuksen ja valon myötä saaneet enemmän elintilaa. Samoin linnuston määrä on lisääntynyt. Rantalaitumilla vesirajan pitäminen avoimena on erityisen tärkeää, jotta muun muassa kahlaajalinnut pääsevät laskeutumaan rantaviivalle.
Lisätietoja löytyy tilan nettisivuilta. Jos haluat tutustua kohteeseen paikan päällä, ota yhteyttä Katariina Vapolaan puh. 040 767 8323 tai Jyrki Ankeloon puh. 040 775 9888
Kotimäen tila
Kotimäen luomutilan pellot sijaitsevat Porvoossa. Tilan lampola puolestaan on Elimäellä. Rehuntuotannossa hyödynnetään alueen luonnonhoitopeltoja, ja Porvoon pelloilla kasvatetaan luomuviljaa. Lampaat hoitavat perinneympäristöjä kahdessa Pyhtään saaressa, Ristisaaressa ja Hevossaaressa.
Sijainti: Porvoo ja Elimäki
Omistaja: Nilla Salonen
Perinneympäristöjen pinta-ala: Noin 40 hehtaaria
Luontotyypit: Metsälaitumet ja rantaniityt
Historia: Tilalla on ollut lampaita koko sen olemassaolon ajan. Kuivikepohjaiseen ja tyhjillään olevaan sikalaan lampaat muuttivat vuonna 2012, kun eläinmäärän kasvettua lisätilaa tarvittiin. Hevossaaressa lampaat ovat laiduntaneet seitsemän vuotta, Ristisaaressa kolme vuotta. Ristisaari on osa itäisen Suomenlahden kansallispuistoa ja Metsähallituksen hallinnassa, Hevossaari yksityisen viljelijän omistama ja käytössä laidunnussopimuksella.
Hoito: Perinneympäristöjä hoitavat tilan omat gotlanninlampaat. Rotua ei ole valittu sattumalta: gotlanninlampaat ovat saaressa erinomaisia laiduntajia muun muassa ketteryytensä takia. Laiduntavia uuhia on 60, ja niiden mukana laitumella käyskentelevät myös karitsat. Eläimet laiduntavat perinneympäristöillä niin kauan kuin ravintoa riittää. Saarissa laidunkausi voi olla mantereen alueita pidempikin, koska pakkanen ei pääse samalla tapaan jäädyttämään kasvillisuutta. Laidunkausi on vähintään toukokuusta syyskuulle, usein pidempäänkin.
Kunnostus: Alueiden alkuraivaukset on tehty muiden toimesta. Ristisaaressa vapaaehtoiset ovat raivanneet alueita WWF:n ja Metsähallituksen järjestämillä talkooleirillä. Omistaja eli Metsähallitus on aidannut lampaille sopivia alueita. Alueesta on erotettu aitaamalla pois alueita, joita ei pystytä tai haluta laiduntaa.
Perinneympäristöille saatavat korvaukset: Alueille on haettu maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon ympäristösopimusta maatalouden ympäristöohjelmasta (entinen perinnebiotooppien erityistuki). Hevossaaren alueella oli aikaisemmin luonnonhoitopeltosopimus, jonka ulkopuolelle metsäsaarekkeet oli rajattu.
Käytännön kokemuksia: Palautetta erityisesti Ristisaaresta tulee paljon, sillä Ristisaari on yleisölle avoin ja osa itäisen Suomenlahden kansallispuistoa. Lampaat sekä ihastuttavat että vihastuttavat. Vihastujien vuoksi lampaille on aidattu laidunkäyttöön vain osa saaresta, eikä niillä ole pääsyä muun muassa telttailupaikalle. Maiseman avoimuus paljastaa kuitenkin aitojakin paremmin alueen, missä lampaat ovat perinneympäristöjä hoitaneet.
Jos haluat saada lisätietoja tai tutustua kohteeseen paikan päällä, ota yhteyttä Nilla Saloseen puh. 040 722 2917
Inkereen kartano
Inkereen kartano sijaitsee Perttelissä. Tilan pelloilla ja perinneympäristöillä laiduntaa Hereford-rotuinen karja. Tilan omien alueiden lisäksi karja hoitaa myös muiden omistuksessa olevia perinnebiotooppialueita.
Sijainti: Salo, Pertteli, Inkereen kylä
Omistajat: Henrik ja Virpi Jensen
Perinneympäristöjen pinta-ala: Tilan karja hoitaa perinnebiotooppeja noin 80 hehtaarin alalta, osa alueista on omia
Luontotyypit: Hakamaat, metsälaitumet ja niityt
Historia: Inkereen kartano on ollut Perttelissä jo keskiajalta lähtien. Kartanon yhteydessä on toiminut sekä lasitehdas että meijeri. Kartano siirtyi nykyisen suvun omistukseen vuonna 1891.
Nykyiset maanviljelijät aloittivat karjankasvatuksen vuonna 1995, jolloin ensimmäiset Herefordit ostettiin. Nykyään tilalla on noin 150 emolehmää. Umpeenkasvaneita perinneympäristöjä alettiin kunnostaa vuonna 2001. Ennen laidunnukseen ottoa alueet olivat joutomaita. Tilalla on myös useita kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä, joita karja laiduntaa.
Hoito: Perinneympäristöjä hoitavat tilan omat naudat. Emolehmien lisäksi laidunalueista huolehtivat vasikat ja hiehot. Eläimet laiduntavat perinneympäristöillä ja luonnonlaitumilla toukokuusta syyskuuhun. Vuosittaisiin toimenpiteisiin kuuluu myös laidunaitojen tarkastus ja kunnostus. Talvella eläimet jaloittelevat pihatossa, tarhassa ja talvilaitumella.
Kunnostus: Puustoisille alueille on tehty alkuraivauksia. Kokemus on osoittanut, että uutta puustoista aluetta perustettaessa, ennen massiivisia raivaustoimenpiteitä, on hyvä antaa karjan ensin syödä suurimmat pusikot pois. Näin alueen hahmottaminen raivausta varten on helpompaa ja raivaus ei ole niin työlästä.
Perinneympäristöille saatavat korvaukset: Suurimmalla osalla alueista on voimassa oleva maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidon ympäristösopimus maatalouden ympäristöohjelmasta (entinen perinnebiotooppien erityistuki).
Käytännön kokemuksia: Perinnebiotoopeilla laiduntava karja on jo maisemallisestikin tärkeä. Useat alueista sijaitsevat lähellä tietä, jolloin maisemasta saa nauttia suuri määrä ihmisiä. Sen seurauksena myös positiivisen palautteen määrä on ollut korkea.
Jos haluat saada lisätietoja tai tutustua kohteeseen paikan päällä, ota yhteyttä Henrik Jenseniin puh. 0400 124 364