Vauhtia vaellukseen -hankkeen kohteita

WWF:n vetämässä Vauhtia vaellukseen -hankkeessa poistetaan turhia patoja, jotka estävät uhanalaisten vaelluskalojen vapaan liikkumisen ja lisääntymisen. Parhaimmillaan virtavesilajeille vapautuu satoja kilometrejä uutta elin- ja lisääntymisympäristöä. 3,5-vuotinen hanke käynnistyi heinäkuussa 2019. Tällä sivulla esittelemme hankkeessa valmistuneita kohteita.

Lue kohteiden kuvaukset ja katso ennen ja jälkeen -kuvat alta.

Vaalimaanjoki, Savankosken kalatie

Syksyllä 2019 rakensimme yhdessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa Vaalimaanjoen Savankoskelle luonnonmukaisen kalatien.  Vaalimaanjoen keskivaiheilla oleva este poistettiin rakentamalla vaelluskaloille ja muille virtavesien eliöille luonnonuomaa jäljittelevä ohituskaista myllyraunion ohi. Koskessa sijaitsi aikoinaan vesivoimalaitos, joka on osittain purettu.

Savankoskella on pituutta noin 80 metriä ja pudotuskorkeutta reilut kolme metriä. Kosken yläosassa on yläpuolisten järvien vedenkorkeutta säätelevä matala pohjakynnys ja sen alapuolella kalliopinnalle asti perattu koskialue. Kalliopintaan louhimalla tehdyn kalatien rakentaminen ei vaatinut vesilain mukaista lupaa eikä myllyyn tai patoraunioihin koskettu. Kohteen vedenkorkeus ja myllykanavat säilyivät muutostöissä ennallaan.

Vaalimaanjoen alkuperäinen taimenkanta taantui ja lopulta hävisi 50-60 -lukujen aikana. Sen tilalle on kotiutunut vuonna 2007 jokeen Kymijoen Langinkosken hautomolta vastakuoriutuneina poikasina istutettu meritaimenkanta. Heti kalatien rakentamisen jälkeen syksyllä 2020 koskesta löytyi seurantatutkimuksessa erittäin uhanalaiseksi luokiteltava luonnossa syntynyt meritaimen, jollaisia ei ole koskesta useisiin vuosikymmeniin tavattu.

Vaalimaanjoki on Suomen eteläisin rajajoki.  Joessa on 30 koskea noin 45 kilometrin matkalla. Ennen joessa on ollut lukuisia patoja kalojen vapaan liikkumisen esteenä. Savankosken kalatien ansiosta vaelluskalojen kulku helpottui Venäjän rajalta aina Luumäen upeille koskille saakka ja virtavesieliöstölle vapautui yli 120 kilometriä potentiaalista elin‐ ja lisääntymisympäristöä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus oli valmistellut kohdetta pitkään. Työn mahdollisti myös maa- ja vesialueen omistajien myönteinen suhtautuminen hankkeeseen. WWF oli ollut mukana aiemminkin: Keskon ja WWF:n K-Kalatiet -hankkeessa poistettiin joen yläosilta kaksi lankkupatoa vuonna 2017.

Kohteen kalliopinnan louhintatyöstä vastasi Juha Vuorela Oy ja kaivinkonetyöstä ja urakoinnista Maarakennus Ylä‐Kotola. Työtä ohjasivat Kaakkois‐Suomen ELY-keskus ja WWF.  WWF vastasi kalatien rakentamisen kustannuksista, jotka jäivät alle 10 000 euron.

Savankoskelle kulku tapahtuu yksityisen tien ja pihamaiden kautta, joten se ei ole julkinen tutustumiskohde.

Äänekoski, Mämmenkosken kunnostus

Toteutimme kesällä 2020 yhdessä Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin, Mämmen osakaskunnan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa Äänekoskella sijaitsevan Mämmenkosken kalataloudellisen kunnostuksen.

Metsä Board omistaa kosken rannalla olevan myllykiinteistön mukaan lukien vanhan myllyrakennuksen ja padot. Vedet kuuluvat Mämmen osakaskunnalle. ”Kekkosen kalapaikkanakin” tunnettu koski oli ollut 1900-luvun alusta asti padottuna metsäteollisuuden energiantarpeita varten. 1970-luvulta lähtien kalojen kulkeminen kosken läpi on ollut kokonaan estynyt.

Kunnostuksen tavoitteena oli avata Keski-Suomen vaeltaville taimenille vanha luonnonkoski ja vapaa kulkureitti Ala-Keiteleen ja Kuhnamon välille sekä edistää järvitaimenen luontaista lisääntymistä, johon alueella ei ennen kunnostusta ollut edellytyksiä.

Kunnostuksessa avattiin kaksi taimenien nousun esteenä olevaa patoa, joista toiseen rakennettiin virtaaman hallinnan ja kalan nousun mahdollistava ja kosken tasaisesti vesittävä juoksutusrakenne.

Lisäksi koskiuoman pohja kunnostettiin ja muotoiltiin kiveyksellä luonnonmukaiseksi kalatieksi. Uomaan rakennettiin taimenelle kutualueita ja kudusta kuoriutuneiden poikasten ensimmäisen kesän ja talven elinympäristöt.

Mämmenkoski saatiin kunnostuksen avulla entiseen pituuteensa – ei patoaltaiden ketjuna, vaan solisevana ja monimuotoisempana koskena. Uomaan ohjattava virtaama vaihtelee puolesta yhteen kuutiota sekunnissa ja uoman leveys viidestä 12 metriin. Pituutta alueella on noin 400 metriä.

Rakennustyöt aloitettiin huhti-toukokuun vaihteessa 2020 ja työkoneet poistuivat juhannukseen mennessä. Elokuussa alueelle istutettiin ensimmäiset järvitaimenet. Mämmenkoskelle on tulossa seurantaa, jonka avulla nähdään, miten kosken kalasto elpyy.

Aloite hankkeeseen tuli vuonna 2014 Mämmen osakaskunnalta. Metsä Board oli alusta lähtien mukana selvittämässä ja suunnittelemassa kunnostuksen toteutusta.

Hankkeen budjetti oli 110 000 euroa, josta WWF:n osuus oli vajaa neljännes. Pääosa rahoituksesta tuli ELY-keskukselta ja Metsä Groupilta. Osallistuimme yhteistyöryhmän kokouksiin ja maastossa tapahtuneisiin katselmuksiin sekä avoimeen esittelytilaisuuteen.

Verrattuna ns. teknisiin kalateihin Mämmenkosken luonnonmukainen kalatie saatiin aikaan hyvin edullisesti. Lisäksi koskeen ohjataan vettä vuoden ympäri, eikä juoksutusta suljeta talvikuukausien ajaksi.

Kouvola, Summanjoen Koskelan padon poisto

Poistimme heinäkuussa 2020 Summanjoen Koskelasta vaelluskalojen kulkua haitanneen puupadon ja korvasimme sen luonnonmukaisella pohjakynnyksellä.

Summanjoki virtaa pääosin Kymenlaakson maakunnan alueella ja laskee itäiseen Suomenlahteen Haminan Summan kylän kohdalla.

Joki on huomionarvoinen vaelluskalavesistö, jonka vapauttaminen kokonaisuudessaan virtavesikaloille ja muille eliöille on enää muutaman esteen muutostyön takana.  Isot taimenet ja lohet pääsevät satunnaisesti nousemaan aivan joen latvaosille asti, jopa 50-60 kilometriä mereltä. Joen yläosilla elää paikallinen harjuskanta ja koskista on tavattu ankeriaita.

Viimeisten 20 vuoden aikana viranomaiset ovat tehneet Summanjoen alaosassa on tehty kalataloudellisia kunnostuksia ja esteiden poistoja.

Koskelan puupato sijaitsi hieman Kelkanjoen ja Summanjoen pääharan yhtymäkohdan alapuolella. Padon poikkipuiden tilalle asennettiin heinäkuussa 2020 luonnonmukainen lohko- ja luonnonkivistä rakennettu matala pohjakynnys. Kynnyksen alapuoleista osuutta täytettiin ja loivennettiin kiviaineksella, jolloin kalojen liikkuminen helpottui.

Pato poistettiin kulttuurihistoriaa kunnioittaen eikä kosken laidalla sijaitsevaan vanhaan myllyraunioon koskettu.

Padon poisto edesauttaa vaelluskalojen liikkumista Enäjärven yläpuolisilla koski- ja virta-alueilla. Uusille alueille vaeltavat kalat tuovat kaivattua uutta geeniainesta latvapurojen eriytyneisiin ja pieniin kalapopulaatioihin.

Padon omistaa yksityishenkilö, joka suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. WWF teki aloitteen padon poistosta, suunnitteli työn ja ohjasi sen toteutuksen sekä maksoi hankkeen kustannukset, noin 5 000 euroa. Urakoitsija oli Maanrakennus Posti ky. Kivimateriaalit hankittiin Hiekkakettu Oy:n kautta.

Kulku kohteelle tapahtuu yksityisen pihamaan kautta, joten se ei ole julkinen tutustumiskohde.

 

Helsinki, Mätäjoen Trumpettikoski

Osallistuimme Helsingin Mätäjoen Trumpettikosken kunnostukseen kesällä 2020, kun Helsingin kaupunki kunnosti Kannelmäessä Trumpettipuiston kohdalla sijaitsevan padon pieneksi luonnonmukaiseksi koskipaikaksi heinä-elokuussa. Silloinen pato vuosi reunoilta ja oli korjauksen tarpeessa.

Luonnonmukainen koskialue hapettaa vettä ja tuo virtavesilajeille apua kuumina kesäkausina tai heikkohappisina ja ahtaina talvikuukausina. Mätäjoessa on aiemmin sattunut kalakuolemia veden lämpiämisen vuoksi.

Mätäjoki on Helsingin toiseksi suurin virtavesi heti Vantaanjoen jälkeen. Joen pääuomalla on pituutta yhdeksän kilometriä. Ensimmäiset taimenen pienpoikaset istutettiin Mätäjokeen noin 20 vuotta sitten. Tuolloin Mätäjoen vedenlaatu oli vielä varsin heikko. Virtavesien hoitoyhdistys ja Helsingin Perhokalastajat aloittivat pitkäjänteisemmän taimenen kotiuttamisen jokeen vuonna 2009. Tämän jälkeen kunnostukset ja elvyttäminen ovat jatkuneet ja taimenten kutu- ja poikastuotanto vakiintunut.

Padon muuttaminen koskipaikaksi oli paikallisesti melko suuri maa- ja vesirakennustyö. Pato madallettiin ja levennettiin sekä muutetiin uuden, nykyisen padon alapuolelle toteutettavan ponttiseinämän avulla kahdeksi koskikynnykseksi.

Työt ajoitettiin lintujen pesintäajan ja taimenen kutuajan välille, jolloin se aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriötä jokivarren eläimille ja kaloille. Taimenen ja muiden kalojen liikkuminen Mätäjoessa helpottui syksyksi 2020, kun työmaa valmistui elokuun lopussa.

Uusi koskialue on keskeisellä paikalla Trumpettipuiston kupeessa, jossa liikkuu paljon ulkoilijoita. Työn aikana paikalla oli jatkuvasti ihmisiä katselemassa ja heille myös kerrottiin työn tavoitteista ja merkityksestä vesistölle.

WWF tilasi kunnostussuunnitelman ja ohjasi kosken viimeistelytyötä. Kunnostuksessa oli mukana Virtavesien hoitoyhdistys ry:n Kaarelanjoki -hanke. Patoalueen muutostöistä sekä maanrakennustöiden toteuttamisesta vastasi kaupungin urakoitsija Hyvinkään Tieluiska Oy.

 

Haluatko auttaa?

Maan- tai vesien omistaja, ota yhteyttä!

Kannustamme kaikkia turhien patojen poistosta kiinnostuneita maa- ja vesialueiden omistajia ottamaan meihin yhteyttä.

Ota yhteyttä

Maan- tai vesien omistaja, ota yhteyttä!

Kannustamme kaikkia turhien patojen poistosta kiinnostuneita maa- ja vesialueiden omistajia ottamaan meihin yhteyttä.

Puretaan padot yhdessä!

Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.

Auta lahjoituksella

Puretaan padot yhdessä!

Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.