Valaat ja delfiinit

Valaat ja delfiinit ovat vedessä eläviä nisäkkäitä, joita tavataan kaikissa maapallon merissä. Niiden tulevaisuus on uhattuna: osa valaslajeista on erittäin uhanalaisia ja osa äärimmäisen uhanalaisia. Kansainvälinen yhteisö on sopinut valaanpyynnin kieltämisestä, mutta kaikki maat eivät noudata kieltoa.

Tietoa lajeista

Valaiden lahkoon kuuluu noin 80 valas-, delfiini- ja pyöriäislajia. Ne jaetaan kahteen ryhmään, hetulavalaisiin ja hammasvalaisiin

Tiesitkö, että...

Suomen vesillä esiintyy säännöllisesti yksi valaslaji, pyöriäinen?

Lähes kaikki suuret valaat kuuluvat hetulavalaisiin eli valaanluuvalaisiin. Niitä ovat sinivalas, ryhävalas, harmaavalas, sillivalas, seitivalas, grönlanninvalas, kolme mustavalaslajia, kaksi lahtivalaslajia ja troppiikkivalas.

Hetulavalaiden nimi tulee kampamaisista hetuloista, joiden avulla valaat siivilöivät suuhunsa planktonia, krilliä ja pikkukaloja. Hetulat ovat ihmisten kynsien kaltaista sarveisainetta, ja niiden koko ja muoto vaihtelevat eri lajeilla.

Hammasvalaiden ryhmään kuuluvat delfiinit, jokidelfiinit, nokkavalaat, valkovalaat, kaskelotit ja pyöriäiset. Lajin ruokailutottumukset vaikuttavat sen purukalustoon. Kalmaria syövillä kaskeloteilla on vain muutama hammas, kun taas monipuolisempaa ravintoa käyttävillä lajeilla, kuten delfiineillä, on pitkähkö nokka ja näyttävä hammasrivistö.

ryhävalas ui tummassa vedessä

Suurimmalla osalla valaista on heikko näkökyky mutta hyvä kuulo. Siispä ne viestivät erilaisten äännähdysten avulla. Miekkavalailla on omat tunnusomaiset murteensa, ryhävalaat ovat tunnettuja kauniista laulustaan, ja pullonokkadelfiinit viheltävät ja naksuttelevat.

Tiesitkö, että...

Kaskelotilla on maailman painavimmat aivot? Ne voivat painaa jopa 9,2 kg.

Useimmat hammasvalaat viestivät ja saalistavat kaikuluotaamalla eli korkeataajuisten naputusten avulla. Tämän mahdollistaa niiden yläleukaluun päällä oleva vahamuodostelma, joka on erilainen eri lajeilla. Hetulavalailta vahamuodostelma puuttuu, joten ne eivät pysty kaikuluotaamaan.

Hetulavalaat elävät useimmiten yksin tai pienissä ryhmissä mutta saattavat myös kokoontua laumaksi hyvän ruoka-apajan äärelle. Suuret valaat myös vaeltavat vuodenaikojen mukaan. Kesän ne ruokailevat napaseutujen kylmissä vesissä, ja talvet ne viettävät tropiikin lauhkeissa vesissä, missä ne myös lisääntyvät.

lauma delfiinejä hyppii trooppisessa vedessä

Uhat

Valaita uhkaa muun muassa salametsästys, sivusaaliiksi joutuminen ja ilmastonmuutos.

Valaanpyynti ja kalastus

Kaupallinen valaanpyynti kiellettiin kansainvälisellä sopimuksella vuonna 1984 sen jälkeen, kun moni isoista valaslajeista oli metsästetty sukupuuton partaalle. Kaikki maat eivät kuitenkaan noudata kieltoa. Norja ja Islanti rikkovat kansainvälistä sopimusta pyytämällä muun muassa lahtivalaita kaupallisiin tarkoituksiin. Japani puolestaan erosi pyyntikieltoa valvovasta Kansainvälisestä valaanpyyntikomissiosta (IWC) vuonna 2018 jatkaakseen kaupallista valaanpyyntiä aluevesillään.

Myös muiden lajien kalastus uhkaa valaita ja delfiinejä. Niitä kuolee joka vuosi sadoittain kalastuksessa käytettyihin keinokuituverkkoihin. Valaita jää kiinni myös hylättyihin kalaverkkoihin eli haamuverkkoihin.

Elinympäristöjen pilaantuminen ja ilmastonmuutos

Valaat ja delfiinit kärsivät myös elinympäristöjen pilaantumisesta etenkin rannikoilla, joissa ja jokisuissa. Napa-alueilla merten lämpötilan nousu ja sulavat jäät voivat vaikuttaa valaiden tärkeisiin ruokailualueisiin ja ravintolähteisiin, kuten krilliin. Arktinen merijää on tärkeä osa esimerkiksi lahtivalaiden elinympäristöä, mutta viimeisten 50 vuoden aikana vuorokaudet, jolloin merijää ympäröi Etelämantereen, ovat vähentyneet noin 80:llä.

Valaissa on myös havaittu korkeita ympäristömyrkkypitoisuuksia, kuten elohopeaa, pysyviä orgaanisia yhdisteitä (kuten PBC-yhdisteitä) ja hormonaalista toimintaa muuttavia yhdisteitä. Myrkyt kertyvät valaisiin ravinnon kautta, ja niillä on erilaisia haitallisia terveysvaikutuksia. Myös merten muoviroska uhkaa valaita.

Valaita uhkaavat myös öljyn- ja kaasunporaus niiden ruokailualueilla tai muuttoreiteillä, törmäykset laivojen kanssa ja meriliikenteen aiheuttama vedenalainen melu. Arktisella alueella vedenalainen melusaaste vaikeuttaa esimerkiksi sarvivalaiden, maitovalaiden ja ryhävalaiden kommunikointia.

Mitä WWF tekee?

Tavoitteenamme on pelastaa uhanalaiset valas- ja delfiinilajit sukupuutolta.

  • Suojelemme valaiden ja delfiinien elinympäristöjä
  • Osallistumme merten suojelualueiden ja valaiden rauhoitusalueiden suunnitteluun

    Esimerkiksi Itämerellä tulee kieltää muun muassa tuulipuistojen rakentaminen ja pohjatroolaus pyöriäisen lisääntymisalueilla.

  • Kampanjoimme valaanpyynnin lopettamisen puolesta

    Valaanpyyntiä koskevien säädösten valvontaa on tiukennettava ja valaiden ryöstöpyynti tieteellisiin tarkoitusperiin ja valaanpyyntialusten käyttö ulkomerellä lopetettava. Lisäksi kehitämme valasmatkailua taloudellisesti kannattavaksi vaihtoehdoksi valaanpyynnille.

  • Torjumme muoviroskaa

    Työmme merten muoviroskanongelman pysäyttämiseksi auttaa myös valaita. Lisäksi kerromme muoviroskan vaikutuksista valaisiin. Voit lukea lisää muovityöstämme täällä.

  • Seuraamme Kansainvälisen valaanpyyntikomission (IWC) toimintaa ja vaikutamme siihen

    Voit lukea tästä työstä lisää kansainvälisen WWF-verkoston sivuilta.

Mitä sinä voit tehdä?

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Auta Yleiskummina

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.