Metsälähde-hankkeen kohteet

Brinkenin kosteikko

Inkoon Brinkeniin, Ingarskilajoen valuma-alueelle rakennettiin Metsälähde-hankkeen suurin kohde, lähes kahden hehtaarin kokoinen kosteikko. Suurin osa kosteikon yläpuolisesta valuma-alueesta on Stormossenin luonnontilaista suota. Brinkenin alue ja erityisesti siellä sijaitsevat alavat pellot kärsivät tulvista, joiden aikana pellot muistuttavat enemmän järviä. Tulvia aiheuttaa suuren valuma-alueen lisäksi, se että Stromossenin suolta tuleva uoma on perattu ja suoristettu koko matkalta aina pellon reunaan saakka. Uuden kosteikon toivotaan osaltaan helpottavan tulvaongelmia.

Djupbäckin kosteikot

Långängsbäckenin pieneen sivuomaan Inkooseen rakennettiin kaksi kosteikkoa, toinen peltosaarekkeeseen ja toinen metsään. Kosteikkojen yhteenlaskettu vesipinta-ala on noin 0,7 prosenttia valuma-alueen pinta-alasta. Valuma-alue on lähes kokonaan metsää. Långängsbäcken kärsii säännöllisesti tulvaongelmista ja koko alueen tilannetta voidaan tulevaisuudessa helpottaa toteuttamalla Djupbäckin kaltaisia sivu-uomakohtaisia ratkaisuja.

Hultetin sivu-uomakokonaisuus

Hultetin vesienhallintakokonaisuus rakennettiin Långängsbäckenin sivu-uomaan käsittelemään metsätalousalueilta tulevia vesiä ja ehkäisemään alapuolisten alueiden tulvia. Hultetin kokonaisuus koostuu kahdesta osasta. Eteläisessä osassa vanha kosteikko ennallistettiin ja laajennettiin vesitilavuuden lisäämiseksi.

Pohjoiseen osaan rakennettiin kolme pientä kosteikkoallasta ja niiden väliset putkipadot. Lisäksi paikalla sijainnut vanhan betonikaivon uumenissa lymynnyt lähde ennallistettiin. Kaivon betonirakenteet poistettiin ja lähteen ympäristö kivettiin, jolloin saatiin aikaan lähdeallikko, jonka toivotaan vuosien saatossa kehittyvän monimuotoiseksi ekosysteemiksi.

Långträskin kosteikko

Långtrsäkin kosteikko rakennettiin Siuntioon elokuussa 2022 vähentämään läheiseen järveen kohdistuvaa ravinne- ja kiintoaine kuormitusta 69 hehtaarin valuma-alueelta, joka on pääosin metsätalouskäytössä olevaa kangasmetsää ja ojitettua turvemaata. Järvi kärsii rehevöitymisestä sekä sinilevien massakukinnoista, ja sen tila heijastuu myös alapuoliseen Siuntionjokeen. 

Kosteikkoon rakennettiin syviä alueita kiintoaineen laskeuttamiseksi ja matalampia alueita kasvillisuudelle. Lisäksi rakennettiin kaksi kosteikon läpi kulkevaa pohjaharjannetta, joiden tarkoitus on hidastaa veden virtausta entisestään ja edistää kiintoaineen vajoamista pohjaan. Kosteikon patorakenteena on säännöstelypato, jonka ansiosta veden pintaa voidaan muuttaa ja tarvittaessa kosteikon voi tyhjentää kokonaan esimerkiksi hoitotoimenpiteitä varten. Säännöstelypadon lisäksi rakennettiin tulvauoma, josta vesi pääsee kulkemaan tulva-aikoina, jotta kosteikon läheisille metsäalueille ei synny epätoivottuja tulvia.  

Kosteikon vaihtelevat olosuhteet ja vesisyvyydet tulevat tarjoamaan elinympäristön monimuotoiselle lajistolle samalla kun kosteikko puhdistaa vedestä ravinteita ja kiintoainesta.  

Myllykylän kosteikko

Siuntion Myllykylään rakennettiin monivaikutteinen kahden altaan kosteikko paikkaan, jossa sulamisvedet ja kovat sateet ovat aiheuttaneet huomattavaa eroosiota uomassa. Pahimmillaan vesi valui maanomistajan asentaman betonikaivon ohi suoraan pellon yli keräten mukaansa ravinteita ja kiintoainesta. Kosteikolla ja kaivon alueen kiveämisellä halutaan vakiinnuttaa uoma ja estää eroosio tulevaisuudessa, sekä pidättää vettä kosteikossa, jotta vältytään pellon yli virtaavilta tulvilta. Kosteikon 8,5 hehtaarin valuma-alue on metsätalouskäytössä ja sisältää paljon avokalliota ja voimakkaita korkeuseroja, mikä osiltaan selittää kovan virtauksen aiheuttamia ongelmia. Kosteikon pinta-ala on noin 1,65 % valuma-alueen pinta-alasta. 

Nygrannasin kosteikko

Nygrannasin kosteikko on osa Långbroånin uoman vesienhallintakokonaisuutta, joka toteutettiin yhteistyössä WWF:n VALUTA2-hankeen kanssa. Kokonaisuuteen kuuluu kosteikon lisäksi pohjakynnyksiä ja kaksitasouomaa. Kokonaisuus on hieno onnistuminen ja loistava esimerkki sivu-uomakohtaisesta vesienhallinnan suunnittelusta. Långbroå on peltoalueiden läpi virtaava avouoma, jonka vesi laskee Inkoonjokeen ja myöhemmin Suomenlahteen. Långbroånin valuma-alue on kaikkiaan 287 hehtaaria, josta noin kaksi kolmasosaa on metsää ja loput peltoa. Uoman alaosa tulvii keväisin ja runsaiden sateiden aikaan. Kesäisin uoma usein kuivuu kokonaan, mikä on erityisen haitallista alueella sijaitsevan happaman sulfaattimaan vuoksi. Uoman yläosissa oli myös eroosio-ongelmia, joita kuivuminen pahentaa, kun kuivuva savi murenee reunoilta uoman pohjalle. 

Nygrannasin kosteikko koostuu kahdesta altaasta ja niiden välisestä kivetystä uomasta. Kosteikon yläpuolinen 47 hehtaarin valuma-alue on lähes kokonaan metsämaata. Maalaji on pääosin ohuen hietaisen pintamaa kerroksen alla kalliota ja osittain paljasta avokalliota. Lisäksi alueella on suota, jossa on paksu turvekerros. Kosteikon tehollinen ala (vesialue) on 1 % valuma-alueesta.