Valuta-hankkeessa jatketaan työtä sisävesien kuormituksen vähentämiseksi

WWF:n uuden kenttähankkeen tavoitteena on maa- ja metsätalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentäminen sisävesissä ja Itämeressä. Hanke toteutetaan Inkoon-, Ingarskilan ja Siuntionjoen valuma-alueilla. Kutsumme mukaan kaikki vesiensuojelusta kiinnostuneet maan- ja metsänomistajat.

Tiesitkö, että...

Voit maa- ja metsäalueiden omistajana vähentää Itämeren rehevöitymistä? Ota yhteyttä Jenny Jyrkänkallio-Mikkolaan!

Ympäristöministeriön ja WWF:n rahoittama VALUTA (Valuma-aluetason vesienhallinta) -hanke kestää kaksi ja puoli vuotta. Hanke on jatkoa läntisellä Uudellamaalla aiemmin toteutetulle, vuodenvaihteessa päättyvälle Vesiensuojelu 4K -hankkeelle. Sisävesien suojelutyö on myös Itämeren suojelua, sillä rannikkovesien kuormitus tulee suurelta osin mereen laskevista joista.

Ankdammarnan kosteikko kesällä, jolloin vettä on vain vähän.

Ankdammarnan kosteikko läntisellä Uudellamaalla kesällä, jolloin vettä on vain vähän.

VALUTA-hankkeeseen suunnitellut toimet ovat syntyneet niistä keskeisistä havainnoista, joita Vesiensuojelu 4K -hankkeessa on tehty. Hankkeessa on noussut vahvasti esiin tarve toimille, jotka viivyttävät vettä ja tasaavat vesimääriä ja virtaamia. Taustalla on ilmastonmuutos, jonka on ennustettu lisäävän rankkasateita. Siksi vesienhallintaan ja eroosion torjuntaan liittyvät toimet ovat erittäin tärkeitä.

VALUTA-hankkeen vetäjänä toimii WWF Suomi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi ojitusyhteisöjen, kuntien, erilaisten yhdistysten ja ympäristöviranomaisten kanssa.

Hankkeen kokonaisbudjetti on runsaat 446 000 euroa. Sen rahoituksesta vastaavat ympäristöministeriö ja WWF. WWF:n rahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön WWF:lle tekemä suurlahjoitus. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 50 prosentilla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

 

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

Keinoja kuormituksen vähentämiseksi

Sekä Inkoon-, Siuntion- että Ingarskilanjoen alueella on vedenhallintaan liittyviä ongelmia, kuten tulvivia peltoja ja sortuvia joenpenkkoja. Näillä keinoilla pidätämme ravinteita ja kiintoainesta:

Monivaikutteiset kosteikot

Maa- ja metsätalousympäristöön rakennettavia kosteikkoja kutsutaan monivaikutteisiksi kosteikoiksi, sillä ne edistävät vesiensuojelua ja lisäävät monimuotoisuutta. Ensinnäkin kosteikot puhdistavat valumavesiä pidättämällä maa-ainesta ja ravinteita. Lisäksi ne tasaavat virtaaman vaihteluita. Kosteikot ovat myös monien kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä, joten ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Hyviä paikkoja perustettavalle kosteikolle ovat esimerkiksi veden jatkuvasti vaivaamat pellot.

Hankkeessa huomioidaan jokien valuma-alueet kokonaisuudessaan. Siten myös ojitetuista talousmetsistä tulevia ravinnekuormia pyritään vähentämään ja tulvahuippuja tasaamaan muun muassa metsäkosteikkoja rakentamalla.

Soiden ennallistaminen

Turhaan ojitettuja tai metsätalouskäytöstä poistuneita soita ennallistamalla voidaan lisätä veden viipymää valuma-alueella ja siten vähentää tulvahuipuista aiheutuvia ravinteiden ja kiintoaineiden huuhtoutumia alapuoliseen vesistöön. Soiden ennallistaminen on siis myös keino sopeutua ilmastonmuutoksesta aiheutuvien talvisateiden kasvuun.

Luonnonmukainen peruskuivatus, uomien luonnontilaistaminen ja tulvatasanteet

Peltojen luonnonmukaisessa peruskuivatuksessa joenuoma rakennetaan kaksitasoiseksi. Yläosa laajennetaan tulvatasanteeksi, ja alaosaan jää jatkuvan virtauksen uoma. Näin tulvavesi nousee tulvatasanteelle ja hidastaa veden nousua pellolle, jolloin veden kulku on turvattu ja sen laatu paranee.

Luonnonmukainen peruskuivatus myös palauttaa uomaan sen luonnollisen mutkittelun ja pidättää kiintoainetta ja ravinteita paremmin kuin suoristettu, paljas uoma.

Uomien eroosiosuojaus

Jyrkistä joenpenkoista vapautuva maa-aines voi olla merkittävä kiintoaineksen ja ravinteiden lähde vesistöihin. Jyrkkiä penkkoja loiventamalla vähennetään maa-aineksen sortumista vesistöihin. Uomaeroosiota voidaan myös vähentää rakentamalla uomaan pohjakynnyksiä, jotka vähentävät veden virtausnopeutta suurten virtaamien aikana. Pohjakynnykset toisaalta säilyttävät veden uomassa myös kuivina aikoina, mikä vähentää penkan murenemista uomaan ja parantaa näin vesiensuojelua.

Villmosskärrin kosteikko Inkoossa

Villmosskärrin kosteikko läntisellä Uudellamaalla.

Muita tärkeitä vesiensuojelun keinoja

Oman tilan tai talousmetsän ravinnekuormitusta voi pienentää esimerkiksi maan kasvukuntoa parantamalla, suojavyöhykkeitä rakentamalla, pitämällä maan kasvipeitteisenä vuoden ympäri ja huolehtimalla maaperäeliöstön hyvinvoinnista.

Maan kasvukunnon parantaminen

Maan hyvä rakenne varmistaa viljelykasvien hyvän kasvun ja tehokkaan ravinteiden käytön. Se myös auttaa kasveja kestämään paremmin sekä kuivuutta että liiallista kosteutta. Kuohkea maaperä varastoi hyvin vettä mutta kuljettaa ylimääräisen pois. Maaperän hyvä kasvukunto onkin tärkeää vesiensuojelussa.

Maa- ja metsätalouden suojavyöhykkeet

Maa- ja metsätalouden suojavyöhykkeet ovat hyvin merkittäviä vesiensuojelun keinoja. Suojavyöhykkeiden kasvillisuus sitoo pelloilta ja metsistä valuvia ravinteita ja kiintoainesta.  Suojavyöhykkeitä tulisi käyttää erityisesti peltoalueilla, joiden rinnekaltevuus ylittää kolme prosenttia.

Talviaikainen kasvipeitteisyys

Talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää vesistökuormitusta kasvukauden ulkopuolella. Se onkin merkittävimpiä vesiensuojelutoimia erityisesti savimailla. Kasvipeitteisyys vähentää eroosiota, maan rakenne paranee ja ravinteet jäävät maahan sen sijaan, että ne huuhtoutuisivat vesistöihin.

Elinvoimainen maaperäeliöstö

Elinvoimainen maaperäeliöstö (madot, lierot, hämähäkit, kovakuoriaiset jne.) parantaa maan rakennetta ja sen vesi-, kaasu-, ja ravinnetaloutta. Hyvinvoivalle maaperäeliöstölle tärkeitä ovat esimerkiksi maassa oleva eloperäinen aines, runsasjuurinen kasvusto sekä maaperän oikea pH, kosteus ja happipitoisuus.

Maan- tai metsänomistaja, ota yhteyttä!

Kannustamme kaikkia vesiensuojelusta kiinnostuneita maa- ja metsäalueiden omistajia ottamaan meihin yhteyttä ja keskustelemaan mahdollisuuksista toteuttaa vesienhallintatoimia Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueilla.

Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, sisävesivastaava, p. 040 500 6968

Valuta-sidor på svenska