Tässä monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tutustutaan erittäin uhanalaiseen lajiimme, saimaannorppaan. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sitä ei esiinny missään muualla maailmassa kuin Suomessa Saimaan vesistössä. Erittäin uhanalaisia saimaannorppia arvioidaan olevan noin 440 (luku vuodelta 2023).
Teeman tehtävistä ja materiaaleista löytyy yhtymäkohtia ainakin ympäristöopin, äidinkielen, matematiikan, uskonnon tai elämänkatsomustiedon, käsityön ja kuvataiteen tavoitteisiin.
Oppimiskokonaisuudessa 1.–6. luokkalaiset tutustuvat saimaannorppaan ja sen suojeluun sekä ylipäätään uhanalaisten lajien suojeluun. Oppimiskokonaisuuteen kuuluu olennaisena osana myös konkreettinen tekeminen luonnon monimuotoisuuden hyväksi.
Materiaalilinkeistä löytyy valmiita oppituntimateriaaleja jaoteltuna vuosiluokille 1–2 ja vuosiluokille 3–6.
Oppimiskokonaisuuden rakenne:
- Tutustutaan uhanalaisen saimaannorpan elämään
- Toimitaan uhanalaisten lajien hyväksi
- Kerrotaan uhanalaisista lajeista: tiedoista, teoista ja ajatuksista
Opitaan saimaannorpasta -videosarjan avulla voidaan perehtyä oppimiskokonaisuuden teemaan – videoilla WWF Suomen asiantuntija Petteri Tolvanen vastaa oppilaiden kysymyksiin saimaannorpasta.
Tutki!
Tutki -osion tavoitteena on, että oppilas tutustuu saimaannorppaan. Teemaa voidaan tutkia itsenäisesti tai ryhmässä.
Riippuen oppimiskokonaisuuden laajuudesta, käytettävissä olevasta ajasta ja muista reunaehdoista, oppilaat voivat toteuttaa saimaannorppaan tai muihinkin uhanalaisiin lajeihin liittyen laajemman tai suppeamman tutkimusprojektin. Oppilas voi valita oman pienen projektin, jonka aihe voi nousta oppilaan omista kysymyksistä tai valmiista opettajan esittelemistä aiheista innostuen.
Mikäli koulunne lähellä sijaitsee vesistö, voitte hyödyntää monialaisen oppimiskokonaisuuden Vesistöjen äärellä -osion materiaaleja ja ideoita rantaretkellänne.
Retkellä tehtyjä tutkimushavaintoja voi tallentaa kansalaishavainnoinnin tietokantoihin Järvi-meriwiki tai Laji.fi. Jos teette säännöllisesti retkiä samaan paikkaan, oman havaintopaikan perustaminen on myös hauska ja hyödyllinen idea!
Teemaan liittyviä kiinnostavia tutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi:
- Mikä on saimaannorppa?
- Missä se elää?
- Kuinka vanhaksi saimaannorppa voi elää?
- Mitä saimaannorppa syö?
- Millä nimellä kutsutaan saimaannorpan poikasta?
- Miten saimaannorppa pesii?
- Mihin saimaannorppa synnyttää poikasen?
- Kuinka monta poikasta saimaannorppa voi saada?
- Kuinka usein saimaannorppa voi saada poikasia?
- Miten saimaannorpat viettävät talvea?
- Mikä saimaannorppaa uhkaa?
- Kuinka pitkään saimaannorppa voi viipyä veden alla?
- Miten saimaannorpat voi erottaa toisistaan?
- Miten saimaannorppaa voi suojella?
- Mikä on itämerennorppa?
- Missä se elää?
- Mitkä ovat saimaannorpan ja itämerennorpan erot?
WWF tarjoaa:
Tietoa lajeista:
Syvennytään teemaan ja toimintavinkkejä:
- Saimaan kuutti ja lumiukko –opettajan opas
- Itämerisuunnistus Pandan polku
- Itämerisuunnistus WWF-polku ja sen vastauslappupohja
- Suomen luonnon uhanalaiset – esitys
- Suomen luonnon uhanalaiset –esityksen muistiinpanot
- Sanoja uhanalaisuudesta -kortit
- Suomen luonnon uhanalaiset -tehtäviä
- Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon -tehtäviä
- Arktinen elinympäristö –oppimateriaali alakouluille
- Seikkailu veden valtakunnassa leiriohjaajan opas
- Lajit ilmastonmuutoksen kourissa –kortit
- Tutkimusretkellä luonnossa
- Animaatio ilmastonmuutoksen vaikutuksista Saimaahan
Kirjallisuutta ja aamunavaustekstejä:
- Kirjoja luonnon monimuotoisuudesta
- Tarinoita muuttuvalta planeetalta
- Tarinoita muuttuvalta planeetalta tehtäväpaketti
Videoita ja animaatio:
- Opitaan saimaannorpasta -videosarja
- Ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa
- WWF:n Norppaliven kooste 2023
- Kooste WWF:n Norppaliven tapahtumista 2022
- Saaristomeren norppaliven kooste 2022
- Saaristomeren norppalive: itämerennorppa lähikuvassa
- Saimaannorpan pesimärauhan julistus 2023
- Reilun kuukauden ikäinen kuutti tallentui kameralle Saimaalla
Suomen luonnonsuojeluliitto tarjoaa:
Videoita:
Kirjallisuutta, tietoa ja valmiita ideoita oppitunneille:
- Saimaannorppa-aiheinen opetusmateriaalipaketti
- Norppatouhuja
- Norppaesite
- Saimaannorppaan-liittyvaa-sanastoa-peruskouluille-ja-toisen-asteen-kouluille
- SAIMAANNORPPA JA YMPÄRISTÖKASVATUS
- Vesistöopas
- Vesistölähettilään tehtävävihko
- Luontokasvatus: materiaaleja ympäristökasvatustyön tueksi
Vuosiluokat 1–2
- Veeti-kuutin vuosi
- Saimaannorppa oppitunnit varhaiskasvatus ja alaluokat
- Saimaannorppaesitys diat varhaiskasvatus ja alaluokat
Vuosiluokat 3–6
- Saimaannorppaoppitunti alakoulun ylemmät luokat
- Saimaanorppaesitys diat alakoulun ylemmät luokat
- Saimaanorppa tietovisa – Kahoot
METSÄHALLITUS tarjoaa:
Toimi!
Toimi -osiossa valitaan toimi uhanalaisten lajien hyväksi ja toimitaan sen mukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas harjoittelee ympäristövastuullista toimintaa koulun arjessa.
- Tutustutaan eri tekoihin uhanalaisten lajien hyväksi Ole hyvä naapuri uhanalaisille -huoneentaulu –materiaalin avulla.
- Valitaan teko uhanalaisen lajin puolesta toimimiseksi. Oppilaat voivat ideoida myös oman teon luonnon hyväksi tai valita teon luonnon monimuotoisuuden hyväksi*.
- Lähdetään toimimaan valitun toimen mukaisesti. Apuna suunnittelussa voi käyttää Ideointipohja suunnitteluun -lomaketta.
Tempaus uhanalaisten lajien hyväksi ohje:
- Tutustukaa WWF:n materiaaliin: “Ole hyvä naapuri uhanalaisille –huoneentauluun. Ole hyvä naapuri uhanalaisille -huoneentaulu
- Tehkää huoneentaulussa mainitut asiat tutuksi koulussa. Laatikaa jokaisesta esimerkiksi kuvitus, vetävä mainoslause tai tietoisku. Voitte esittää toimintaohjeet myös pikkunäytelminä.
- Etsikää jokaiseen huoneentaulun kohtaan joku käytännön esimerkki, elinympäristö tai laji, joka hyötyy tästä toimesta. Laatikaa askel askeleelta etenevä kaavio siitä, miten nämä toimet ovat yhteydessä kyseisen lajin elämään.
- Laatikaa huoneentaulun pohjalta vinkkisivusto koulun nettisivuille. Järjestäkää luokille kilpailu siitä, montako uutta vinkkiä ne saavat laadittua aiheesta.
- Ottakaa yksi taulun esittelemä toimintatapa kerrallaan työn alle ja toimikaa sen mukaan yksi viikko. Kirjoittakaa kokemuksia ja onnistumisia viikon varrelta muistiin. Voitte kirjoittaa kokemuksistanne blogitekstejä koulun nettisivuille.
WWF tarjoaa:
- Ole hyvä naapuri uhanalaisille -huoneentaulu
- Tutkimusretkellä luonnossa s. 67 tulostettava taulu teoista luonnon monimuotoisuuden hyväksi *
- Ideointipohja suunnitteluun
- WWF-Tempaus: päivä luonnon monimuotoisuuden parissa
- Virtavesitalkoot (sisältää tietoa uhanalaisten kalojen suojelusta)
- Nuorten vieraslajitalkoo-opas
- Ympäristöryhmä pystyyn!
Suomen luonnonsuojeluliitto tarjoaa:
Muualla verkossa:
Kerro!
Kerro -osion tavoitteena on, että oppilas kertoo jollakin valitsemallaan tavalla oppimiskokonaisuuden aikana oppimansa asian tai asiat, luonnon/uhanalaisten lajien hyväksi tehdyt teot tai muodostamansa oman mielipiteen muille. Nämä asiat voi ilmaista muutenkin kuin sanoilla, kuten esimerkiksi kuvataiteen, valokuvauksen, käsityön, musiikin tai draaman avulla. Oppilaan tai ryhmän “tutkimusraportti” voi olla esimerkiksi pieni esitelmä, posteri, rakennelma, kirjoitelma tai vaikkapa rap-esitys.
Ihanteellisessa tapauksessa oppilaiden töitä pääsevät näkemään ja kokemaan muutkin kuin luokkatoverit. Kerro-tehtävän tuotokset voidaan osoittaa myös esimerkiksi paikallisille tai valtakunnallisille päättäjille tai paikalliselle yhteisölle.
Suomen uhanalaiset -teeman yhteydessä WWF ehdottaa käsityöideana saimaannorpan kiekurakuviota jäljittelevää sormenjälkikankaanpainantatyötä teemalla “Sinä olet ainutlaatuinen, minä olen ainutlaatuinen”. Työ voi olla luokan, kummiluokkien tai koulun yhteinen yhteisötyö. Ensin tutkitaan saimaannorpan kiekurakuvioita kuvista tai videoista, jonka jälkeen jokainen oppilas painaa sormenjälkensä kankaaseen. Valmistumisen jälkeen teokselle on tärkeä löytää myös yleisö: sen voi esimerkiksi toteuttaa näyttelynä jossakin julkisessa tilassa, kuten kirjastossa, ja/tai kuvata ja jakaa koulun sosiaalisen median kanavissa.
1. Pohditaan yhdessä, mitä
-
- olemme oppineet
- haluamme kertoa oppimastamme
2. Valitaan yksin tai yhdessä, miten haluamme kertoa oppimastamme
Ideoita Kerro-osioon:
- Tarina tai mielipidekirjoitus
- Sarjakuva
- Aamunavaus keskusradioista
- Juliste koulun seinälle
- Luokan tai koulun oma uutislähetys
- Näytelmä, jossa sanoma luonnon monimuotoisuuden ja/tai uhanalaisten lajien hyväksi
- Oma ympäristöteemainen lyhytelokuva (esim. animaatio)
- Näyttely (esim. Uhanalaiset kalalajit -käsityöt)
- Yhteinen vaikuttamisprojekti lähiympäristössä (esim. vieraslajitalkoot)
- Oma vaikuttamisprojekti koulussa (esim. kouluruoka)
- Postikortti tai kirje päättäjille
- Musiikkiesitys (esim. saimaannorppa-aiheinen laulu)
- Tempaus luonnon monimuotoisuuden hyväksi
- Tempaus saimaannorpan tai jonkin muun uhanalaisen lajin hyväksi
- Kantaaottava taideteos (yksilö- tai yhteisötyö)
- Muu vaikuttamiskampanja (esim. pehmolelujen mielenosoitus)
Vinkki siihen, miten saada teoista vaikuttavampaa: Osallistakaa lähiyhteisö mukaan tekoihin luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien hyväksi!
WWF tarjoaa:
- Opitaan saimaannorpasta -videosarja
- Täydennettävät sarjakuvat
- Metsän uhanalaisten hyönteislajien askarteluohjeet 10-12 -vuotiaille
- Metsälajikäsityö: Välkekauniaspenaali
- Metsälajikäsityö: Lentävä töyhtötiaishernepussi
- Luonnon monimuotoisuus ja teot sen hyväksi -julistesarja
Muualla verkossa:
OHJEITA ANIMAATION JA ELOKUVAN TEKOON:
Arviointi
Luonnon monimuotoisuus -oppimiskokonaisuuteen kuuluu myös arviointi. Arviointi rakentuu perusopetuksen opetussuunnitelman (POPS 2014, 32) mukaisesti: kokonaisuuden aikana oppilaille annetaan palautetta työskentelystä ja oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon osana oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa.
Oppimiskokonaisuuden aikana arvioinnin kohteena ei pääasiallisesti ole lopputulos vaan työskentelyprosessi. Arvioinnissa keskitytään jatkuvaan palautteen antamiseen sekä itse- ja vertaisarviointiin. Tärkeää onkin oppimiskokonaisuutta aloittaessa kertoa oppilaille sekä työskentelylle ja oppimiselle asetetut konkreettiset tavoitteet, jotta oppilas voi peilata omaa toimintaansa niihin.
Tärkeää on varata työskentelyihin riittävästi aikaa, jotta oppilaiden kanssa käytäville keskusteluille, itsearvioinnille ja vertaisarvioinnillekin riittää aikaa.