Uutiset | 08/01/2018

Tutkimus: Ilmastonmuutos muuttaa kilpikonnat naaraiksi

Lämpenevä ilmasto vinouttaa dramaattisesti liemikilpikonnien sukupuolijakaumaa. Uuden tutkimuksen mukaan Australian Isolla valliriutalla liemikilpikonnat syntyvät nykyään lähes poikkeuksetta naaraina. Kilpikonnien sukupuoli määräytyy munassa hiekan lämpötilan mukaan.

Australialaisessa tutkimuksessa tutkittiin liemikilpikonnien sukupuolia Isolla valliriutalla, Pohjois-Queenslandin alueella, jossa ilmastonmuutos on nostanut keskilämpötiloja. Mitä lämpimämmässä kilpikonnien munat kehittyvät, sitä enemmän munista syntyy naaraskilpikonnia.

Alueella elää kaksi geneettisesti toisistaan eriävää liemikilpikonnapopulaatiota. Toinen populaatio lisääntyy Ison valliriutan eteläisessä päässä ja toinen pohjoisessa, Rainen saaren ja Moulter Cayn alueella. Pohjoisen yli 200 000 munivan naaraan populaatio on yksi maailman suurimmista liemikilpikonnapopulaatioista.

Tutkijat selvittivät kilpikonnien sukupuolia alueella, jolle molemmat populaatiot kerääntyvät etsimään ravintoa. Geenitestien ja endokrinologian avulla tutkijat määrittivät kilpikonnien sukupuolen ja sen, kummalla munintapaikoista yksilöt olivat kuoriutuneet.

Lämpimämmässä pohjoisosassa syntyneistä kilpikonnanpoikasista jopa 99,1 prosenttia oli naaraita. Nuorista kilpikonnista 99,8 prosenttia ja aikuisista 86,8 prosenttia oli naaraita.

Hieman viileämmässä Ison valliriutan eteläpäässä syntyneiden kilpikonnien sukupuolijakauma oli tasaisempi, niistä 65 – 69 prosenttia oli naaraita.

Tutkimus osoittaa, että kilpikonnille tärkeä pohjoisen Ison valliriutan populaatio on vaarassa kadota, koska uroksia ei enää synny.

”Tutkimus näyttää meille taas kerran ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia. Oli sitten kyse lumen puutteesta Saimaalla ja siitä kärsivistä saimaannorpista, tai Valliriutan kohoavista lämpötiloista, kilpikonnista ja haalistuvista koralleista, ilmastonmuutos vaikuttaa peruuttamattomasti lajeihin”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Uhanalaiset liemikilpikonnat voivat kasvaa jopa 1,5 metrin mittaisiksi ja painaa 130 kiloa.

Australiassa etsitään nyt keinoja sukupuolijakauman korjaamiseksi.

”Yhtenä vaihtoehtona on esitetty pohjoisten munintarantojen varjostamista suurilla aurinkosuojilla. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia olemme tilanteessa, jossa meidän on pakko miettiä tämänkaltaisia hätäratkaisuja lajeille”, Luukkonen kertoo.

Tutkimus on julkaistu tänään Current Biology -julkaisussa, ja WWF on ollut mukana tutkimuksessa.

 

Lisää aiheesta:

Environmental Warming and Feminization of One of the Largest Sea Turtle Populations in the World (Current biology)

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 24/02/2023

Terveisiä Amazonilta – WWF Bolivian asian­tun­ti­ja suojelee lap­suu­den­mai­se­mi­aan maailman suurimman sademetsän laidalla

”Amazonin suojelemisessa on kyse meidän kaikkien selviytymisestä”, sanoo Marcela Áñez, joka koordinoi WWF:n työtä ainutlaatuisen jokiluonnon suojelemiseksi Bolivian Amazonilla.
Lue lisää
Uutiset 20/02/2020

Austra­lias­sa suojellaan me­ri­kil­pi­kon­nia: pesien vii­len­tä­mi­ses­tä apua poikasten su­ku­puo­li­ja­kau­man vi­nou­tu­mi­seen

Lämpenevän ilmaston vaikutukset vinouttavat tutkimusten mukaan merikilpikonnien poikasten sukukupuolijakaumaa. Australiassa kilpikonnien pesien keinotekoisen viilentämisen ja sateiden on havaittu tarjoavan apua ongelmaan.
Lue lisää
Uutiset 27/12/2023

Uteliaat naa­lin­poi­ka­set, ko­ti­kon­nuil­leen palannut järvilohi ja pinnan alla lymyilevä kaskelotti – kokosimme 10 vaikuttavaa luontokuvaa vuodelta 2023

WWF:n arkisto täydentyy joka vuosi valokuvilla luonnosta ja sen suojelusta ympäri maailmaa. Kokosimme vuodelta 2023 kymmenen vaikuttavaa otosta, jotka muistuttavat arvokkaasta luonnonsuojelutyöstä ja monimuotoisen luonnon arvosta.
Lue lisää