Terveisiä Amazonilta – WWF Bolivian asiantuntija suojelee lapsuudenmaisemiaan maailman suurimman sademetsän laidalla

”Amazonin suojelemisessa on kyse meidän kaikkien selviytymisestä”, sanoo Marcela Áñez, joka koordinoi WWF:n työtä ainutlaatuisen jokiluonnon suojelemiseksi Bolivian Amazonilla.

”Kuvittele, kuinka matkaat hiljalleen pitkin Blanco-jokea ja etsit katseellasi delfiinejä. Saavut yli 300 metriin kohoavalle Orícore-vuorelle ja kapuat sen laelle. Ylhäältä näet koko maiseman: ikivanhat kalliomuodostelmat ja joen mutkat. Kuulet lintujen äänet. Sen vertaista ei ole missään.”

Näin vastaa Marcela Áñez, kun häneltä kysyy, mikä Iténezin suojelualueessa on erityisen kaunista. Bolivian koilliskulmassa Amazonin alueen alalaidassa sijaitseva suojelualue on WWF:n asiantuntijana työskentelevälle Áñezille ainakin kahdella tavalla erityinen.

Ensinnäkin sen metsät, savannit ja jokivarret ovat hänen lapsuudenmaisemaansa.

”Suhteeni Iténeziin on henkilökohtainen, sillä olen kotoisin samalta seudulta. Olikin erityisen suuri kunnia olla perustamassa suojelualuetta juuri sinne, omalle maalleni”, hän sanoo.

Niin, toisekseen Áñez oli puikoissa, kun WWF ryhtyi 2000-luvun alussa edistämään miltei puolentoista miljoonan hehtaarin kokoisen suojelualueen perustamista Iténeziin. Hän on siis juuri oikea henkilö kertomaan alueen ainutlaatuisesta luonnosta ja siitä, miten suojelualueen perustaminen mullisti sen asukkaiden elämän.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Marcela Áñez inspiroituu Iténezin alueen luonnosta ja sen lajeista.

Joet ja kosteikot ovat Iténezin sydän

Kaikki elämä Iténezissä on erottamattomasti kytköksissä makean veden ekosysteemeihin. Suojelualueen läpi virtaavat joet Blanco ja San Martín, ja pohjoisessa aluetta rajaa yksi Amazon-joen sivuhaaroista, Iténez-joki.

Jokien lisäksi Iténeziä ravitsee maailman suurimpiin suojeltuihin kosteikkoihin kuuluva Llanos de Moxos, joka sykkii elämää sydämen tavoin: kosteikon alueella elää 131 nisäkäslajia, 568 lintulajia, 102 matelijalajia, 62 sammakkoeläinlajia, 625 kalalajia ja ainakin tuhat kasvilajia.

Amazonin alueen rikkaasta luonnosta saattaa ensimmäisenä tulla mieleen sellaisia tunnettuja lajeja kuin jaguaari tai jokin kiehtova kädellinen. Niitäkin Iténezissä elää, mutta kuten jo arvata saattaa, moni suojelualueen ikonisimmista lajeista liittyy veteen.

Yksi tunnetuimmista on jättiläissaukko, jota myös Marcela Áñez kertoo rakastavansa ”sen karisman vuoksi”. Henkilökohtainen side alueeseen paistaa siitä, miten hän puhuu Iténezin luonnon asukkaista.

”Aivan erityistä läheisyyttä ja viehtymystä tunnen omaan jokidelfiiniimme, Bolivian delfiiniin (Inia boliviensis). Myös jaguaari kiehtoo minua vahvuudellaan ja vaikuttavuudellaan.”

Eräs suojelualueen vesissä sukelteleva laji vaikuttaa kuitenkin nousevan ylitse muiden:

”Jokikilpikonnat ovat minulle aivan erityisiä. Jokin siinä, kun näkee niiden kurottavan ulos kuorestaan, kodistaan, ja kulkevan reippaasti eteenpäin, haastaa ja kannustaa minua”, Áñez sanoo.

(Juttu jatkuu kuvakarusellin jälkeen)

Suojelualueen asukkaat saivat äänen

Iténezin joet ovat elinehto myös niiden varsilla asuvilla ihmisille. Loka-marraskuusta maaliskuuhun kestävällä sadekaudella niiden merkitys on erityisen konkreettinen. Kun tiet eivät ole ajokunnossa, joet ovat syrjäisillä seuduilla asuvien ihmisten ainoa kulkuväylä ja yhteys muuhun maailmaan.

Suojelualueella on 14 pientä kyläyhteisöä, joissa asuu yhteensä 580 perhettä. Moni heistä kuuluu alkuperäiskansoihin, jotka ovat eläneet seudulla vuosisatojen ajan. Kuitenkin vasta suojelualueen perustamisen myötä heistä tuli virallisessa mielessä näkyviä ja kuuluvia.

”Kun aloitimme työt, suurella osalla alueen asukkaista ei ollut henkilöpapereita. Ryhdyimme edistämään asiaa. Se oli todella merkityksellistä, sillä siitä lähtien nämä ihmiset ovat voineet harjoittaa kansalaisuuttaan”, Áñez sanoo.

Asukkaiden ääni kuului alusta lähtien vahvana – ensin kuitenkin suojelualueen perustamista vastaan.

”He luulivat, että suojelu estäisi heitä hyödyntämästä luonnon antimia, joista he ovat riippuvaisia. Vähitellen he kuitenkin huomasivat, että asia olikin päinvastoin”, Áñez sanoo.

Suojelualueen perustamisen jälkeen esimerkiksi kalakannat ovat vahvistuneet, sillä kalastus on ollut kestävää.

”Kun jokien ekosysteemi on tasapainossa, myös ihmisten elämänlaatu on parantunut.”

Tärkeää on sekin, että paikallisilla on sananvaltaa siihen, miten heidän lähiluontonsa antimia hyödynnetään: muun muassa kalastusta ja puun käyttöä suunnittelee kylien asukkaista muodostuva hallintokomitea.

”Nyt paikalliset ovat ylpeitä siitä, että asuvat suojelualueella. He huolehtivat alueestaan intohimoisesti ja ovat hyvin sitoutuneita luonnonvarojen kestävään hallintaan, sillä he tietävät, että se lisää myös heidän hyvinvointiaan”, Áñez sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Casiano Moyoro on entinen puistonvartija ja paikallisyhteisön johtaja Iténezin suojelualueella. Hän on todistanut kalakantojen muutosta lähietäisyydeltä.

Hakkuut, metsäpalot ja ilmastonmuutos uhkaavat

Sinnikkäästä suojelutyöstä huolimatta Iténezin yllä on yhä myös varjoja.

Suurin niistä on ilmastonmuutos, joka esimerkiksi pahentaa kuivien kausien kuivuutta ja sadekausien tulvia. Toinen suuri huolenaihe juuri nyt liittyy viranomaisten haluun lisätä maataloutta suojelualueella.

”Paikallishallinnossa hyväksyttiin uusi maankäyttösuunnitelma, mikä tarkoittaa, että maatalous uhkaa laajentua”, Áñez sanoo.

Maatalouden lisääminen merkitsisi metsien raivaamista ja vaarantaisi arvokkaat vesistöt, mikä heikentäisi niin ekosysteemien kuin kyläläisten kykyä sietää äärimmäisiä sääoloja, kuten vaikeaa kuivuutta. Tuhoisille metsäpaloille, joista Amazonin alue on varsinkin viime vuosina näyttävästi kärsinyt, olot olisivat sen sijaan yhä suotuisammat.

Siksi WWF:n työ Iténezissä jatkuu. Syksyllä 2022 aloitettiin Suomen ulkoministeriön ja suomalaisten WWF-kummien sekä suurtukijan tuella uusi hanke, jota Marcela Áñez koordinoi. Tarkoituksena on suojella ainutlaatuista jokiekosysteemiä entistäkin kattavammin ja samalla auttaa sitä selviytymään muuttuvissa oloissa.

”Suunnittelemme ja toteutamme esimerkiksi Blanco-joen alemmalle altaalle hoitosuunnitelman, jolla varmistetaan, että vettä riittää niin kyläläisten kuin luonnon hyvinvointiin. Vesivarojen kokonaisvaltainen hallinnointi auttaa myös sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin”, Áñez sanoo.

Hankkeessa myös suunnitellaan toimia, joiden avulla metsäpaloja voidaan torjua ja hallita paremmin. Lisäksi sillä on viestinnällisiä tavoitteita, kuten kasvattaa alueella tehtävän luonnonsuojelutyön arvostusta eri toimijoiden parissa.

”Haluamme myös esimerkiksi luoda hyviä esimerkkejä ympäristökasvatusta varten”, Áñez sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Ilmastonmuutoksen vuoksi trooppinen Amazon kärsii yhä pahemmin vuosittaisista metsäpaloista. Kuivuus, korkeat lämpötilat ja tuulet pahentavat metsäpaloja, jotka eivät ole luontaisia kostealla sademetsäalueella.

”Amazonin suojelemisessa on kyse meidän kaikkien selviytymisestä”

Bolivian Amazonilla varttunut ja Iténezin suojelualueelle jo kaksi vuosikymmentä työurastaan omistanut Marcela Áñez on Amazonin alueen tulevaisuuden suhteen toiveikas ja päättäväinen.

”Aion jatkossakin tehdä töitä sen eteen, että meillä riittää vettä niin elämiseen kuin taloudelliseen toimintaan ja virkistäytymiseenkin. Ja että metsien raivaaminen lopetetaan. Muutaman esimerkin mainitakseni”, hän sanoo.

Hän toivoo, että tulevaisuudessa Amazonin alueesta otetaan mallia muuallakin.

”Että toimisimme esikuvana sellaiselle luonnonvarojen hallinnoinnille, jossa yhdistyvät suojelu ja osallistava kehitys.”

Osallistavalla kehityksellä Áñez viittaa juuri siihen, mitä Iténezissä tehdään: jokivarren asukkailla on päätäntävaltaa siihen, miten vaikkapa kalastus toteutetaan kestävästi.

Mutta samalla kun paikallisten on saatava osallistua kotiseutujensa suojeluun, Amazonin alueen suojeleminen ei ole vain heidän asiansa. Kuten Áñez asian tiivistää:

”Toivon, että ihmiset ymmärtävät, miten keskeinen rooli Amazonilla, planeettamme suurimmalla trooppisella metsällä ja makean veden ekosysteemillä, on ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä – ja että sen suojelemisessa on kyse meidän kaikkien selviytymisestä.”

Lue lisää: Kurkista kanssamme Bolivian Amazonille: näin WWF turvaa ainutlaatuista jokiseutua, jota uhkaa ilmastonmuutos

Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.

Lahjoita alk. 10 €/kk
Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.

Sinua saattaa kiinnostaa