Tässä on yksi maailman har­vi­nai­sim­mis­ta isoista nisäkkäistä: äärimmäisen uhanalainen su­mat­ran­sar­vi­kuo­no yritetään pitää hengissä yhä kapenevalla alueella Aasiassa

Äärimmäisen uhanalaisen sumatransarvikuonon voidaan sanoa elävän sukupuuton partaalla. Villejä sumatransarvikuonoja on jäljellä enää arviolta 80 yksilöä, ja niiden elinalueet kapenevat jatkuvasti Indonesiassa. Viimeisenä pelastusyrityksenä sarvikuonoja on alettu siirtää alueille, joissa yksilöillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä.

Äärimmäisen uhanalainen sumatransarvikuononaaras Pahu siirrettiin turvapaikkaan Indonesiassa Borneon saarella. Lisätietoja siirrosta: www.sumatranrhinorescue.org

Ensimmäinen sumatransarvikuonon siirto tehtiin Indonesiassa Borneon saarella marraskuussa. Silloin naarassarvikuono Pahu siirrettiin sirpalemaiselta ja pieneltä metsäalueelta suojelualueelle turvapaikkaan, jossa salametsästäjät eivät sitä uhkaa.

”Pahun pelastaminen sen vanhalta elinalueelta oli välttämätöntä sen selviytymisen takia. Sen vanha elinympäristö sijaitsi alueella, johon suunnitellaan kaivosteollisuutta, joten sen koti oltiin käytännössä tuhomassa. Nyt eläintä tarkkaillaan ja hoidetaan huolellisesti sen uudessa kodissa”, sanoo suojeluasiantuntija Tanja Pirinen WWF:ltä.

Riistakameran kuvaama sumatransarvikuono Borneon Sabahissa vuonna 2006. Kuva on ensimmäinen koskaan otettu riistakamerakuva villistä sumatransarvikuonosta. Kuvan sarvikuono kuuluu populaatioon, jossa uskottiin kuvanottohetkellä olevan vain noin 13 yksilöä.

Eläinten siirtojen tavoitteena on saada suuressa ahdingossa elävien sarvikuonojen määrä kasvamaan ja pelastaa laji sukupuutolta. Suurin osa sumatransarvikuonoyksilöistä elää sirpaleisilla alueilla kaukana toisistaan, eivätkä yksilöt välttämättä löydä toisia lisääntymiskykyisiä sarvikuonoja. Sumatransarvikuonojen suurimmat uhat ovat salametsästys ja niiden elinalueiden katoaminen Sumatralla ja Borneolla.

XRtX3NvdXJjZT1zaXRlJnV0bV9tZWRpdW09bmV3cyZ1dG1fY29udGVudD1zdW1hdHJhbnNhcnZpa3Vvbm8=” 11892 />

”Sumatransarvikuonojen elinalue kattoi kauan sitten laajan alueen Kaakkois-Aasiassa, mutta elinalueet ovat kutistuneet ja pirstaloituneet dramaattisesti”, Pirinen kertoo.

Villieläinten siirto on viimeinen keino lajien suojelussa, sillä siihen liittyy myös paljon riskejä. Pahun siirto on ollut erittäin pitkään suunniteltu ja huolellinen suuroperaatio, johon ovat osallistuneet WWF:n lisäksi Indonesian hallitus, IUCN, International Rhino Foundation, National Geographic ja Global Wildlife Conservation.

Lisää sarvikuonojen suojelusta tiistai-iltana 18.12.2018 Villien jäljillä -ohjelmassa MTV3-kanavalla klo 20.

Sinua saattaa kiinnostaa