Suomen Itämeri-ystävällisin maatila on Ahvenanmaalla

WWF:n järjestämän Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun kansallisen osuuden voittivat tänä vuonna Tage ja Ulla Eriksson Hammaruddan tilalta Ahvenanmaalta. Kekseliäs viljelijäpariskunta pitää monenlaisin keinoin huolen siitä, että mahdollisimman vähän rehevöittäviä ravinteita pääsee heidän tilaltaan Itämereen.

Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia ja näkyy esimerkiksi myrkyllisinä sinileväkukintoina. Runsastunut sinilevä sai myös voittajapariskunta Tage ja Ulla Erikssonin alun perin huolestumaan Itämeren tilasta, sillä heidän vapaana laiduntava karjansa juo ajoittain Itämeren vettä.

Suuri osa rehevöittävistä ravinteista ja maa-aineksesta kulkeutuu Itämereen pelloilta jokia ja puroja pitkin. Hammaruddan tilalla kaikkien purojen vedet käsitellään mahdollisimman hyvin.

Tilan läpi virtaavien purojen ympärille on esimerkiksi rakennettu laajempia ja syvempiä osuuksia eli sedimentointialtaita. Pelloilta irtoava maa-aines eli sedimentti painuu altaiden pohjaan sen sijaan, että kulkeutuisi eteenpäin Itämereen. Kun pellot myös pidetään kasvipeitteisinä mahdollisimman suuren osan vuodesta, vähemmän maa-ainesta päätyy vesistöihin.

”Viime vuosina olemme myös satsanneet monivaikutteisiin kosteikkoihin. Ne vähentävät pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden määrää, varastoivat kasteluvettä kuivien vuosien varalle ja tarjoavat elinympäristön monille lajeille. Samalla ne kaunistavat maisemaa ja toimivat riistakosteikkoina, mikä on metsästystä harrastavalle maanomistajalle mukava etu”, viljelijä Tage Eriksson kertoo.

Tage ja Ulla Eriksson viljelevät Hammaruddan tilaa Ahvenanmaalla.

”Hammaruddan tilalla toteutetut vesiensuojelutoimet ovat upea esimerkki siitä, kuinka sisävesiä suojelemalla suojellaan aina myös Itämerta. Täällä Ahvenanmaalla asia on erityisen konkreettinen, kun Itämeri on joka suunnassa lähellä, ja kaikki purot laskevat suoraan Itämereen”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Itämerestä ravinteita pelloille eikä toisin päin

Erikssonien voittoon vaikutti monipuolisten vesiensuojelutoimien lisäksi innovatiivisuus. He esimerkiksi kierrättävät ravinteita Itämerestä keräämällä talteen rannalle ajautuneen rakkolevän ja käyttämällä sitä maanparannusaineena ja ravinnelähteenä pelloillaan.

Myös Erikssonien työ luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi sai raadilta kiitosta. Kosteikkojen lisäksi tilan lajirikkautta edistävät niin sanotut perinneympäristöt, kuten hakamaat ja laitumet, joita tilalla on ennallistettu 1980-luvulta lähtien. Luonnonlaitumien määrä on kasvanut 10 hehtaarista 90 hehtaariin.

WWF:n viljelijäkilpailun tarkoituksena on lisätä tietoa ympäristöystävällisen viljelyn parhaista käytännöistä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöystävällisissä viljelymenetelmissä.

”Vesistöystävällisten viljelymenetelmien ja ideoiden jakaminen on erittäin tärkeää sisävesien ja Itämeren paremman tilan saavuttamiseksi. Suomessa monien maanomistajien viljelykäytännöt ja -menetelmät ovat ympäristöystävällisiä mutta jäävät piiloon”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.

Voittajien lisäksi WWF antaa tänä vuonna kunniamaininnan ja rahapalkinnon inkoolaiselle Krämarsin tilalle, jota hoitaa Nina Långstedt. Tilan kaksi kosteikkoa, suojavyöhykkeet ja monilajinen kerääjäkasvusto hillitsevät ravinne- ja maa-ainesvalumia. Långstedt myös kehittää tilansa maataloustoimintaa jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi.

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF, 040 500 6968, jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi