Stirum © von Limburg Stirum / WWF
Päivitetty

Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinto

Palkinnon tarkoituksena on välittää tietoa ympäristöystävällisemmästä viljelystä ja antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Kilpailussa valitaan kansalliset voittajat kustakin Itämeren rantavaltiosta ja heidän joukostaan alueellinen voittaja.

Kilpailijat

Viljelijät voivat ilmoittautua kilpailuun itse tai heitä voivat ehdottaa viljelijäjärjestöt tai muut viljelijät, toki ehdokkaan omalla suostumuksella. Osallistujat voivat olla tavanomaisia tai luomutiloja.

Ehdokkaiden tulee toimia Itämeren valuma-alueella, mikä Suomessa tarkoittaa koko maata aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Omat innovaatiot ja positiivinen asenne ympäristönhoitoon ovat toivottuja, ja kilpailussa halutaan palkita varsinkin vapaaehtoisuudesta.

Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 16.4 2018. Kansalliset voittajat julkistetaan toukokuun lopulla ja koko kilpailun voittaja kesällä 2018.

Avaa hakulomake tästä!

Huom: Lomaketta ei voi tallentaa välissä, joten suosittelemme tuottamaan vastaukset valmiiksi ja täyttämään hakemus kerralla.

Palkinnoksi tukku rahaa

Kansallisen kilpailun voittajat saavat kunniakirjan, ilmaisen matkan koko kilpailun voittajan julkistuskonferenssiin sekä rahallisen 1000 euron suuruisen tunnustuksen. Koko kilpailun voittaja saa 10 000 euron palkinnon.

Suomalainen maatila on voittanut kansainvälisen kilpailun kaksi kertaa. Aivan ensimmäisen, vuonna 2009 järjestetyn kilpailun voitti Vapolan tila Uudessakaupungissa. Vuonna 2015 voitto meni Knehtilän tilaa Hyvinkäällä pitäville Markus Eerolalle ja Minna Sakki-Eerolalle, jotka ovat onnistuneet ehkäisemään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin suojavyöhykkeillä ja edistyneellä teknologialla.

”Viljelijöillä on kilpailussa loistava mahdollisuus tuoda esiin omia toimintatapojaan, jotka ovat edullisia ympäristön kannalta. Palkinnon suurinta antia ovat olleet uudet verkostot ja vuoropuhelu, joiden kautta olemme pystyneet kehittämään toimintaamme niin, että ne palvelevat laajemminkin", Markus Eerola kertoo.

Viljelijäpalkinto Joonas Fritze / WWF
© Joonas Fritze / WWF

Kilpailun tavoitteet

Tavoitteena on välittää positiivista viestiä sekä innostaa muita viljelijöitä siirtymään Itämeren kannalta suotuisampiin viljelymenetelmiin esittelemällä esimerkkejä parhaista käytännöistä. Tavoitteena on myös lisätä alueellista yhteistyötä, jolla edistetään maatalouden hyvien käytäntöjen käyttöönottoa ja niistä tiedottamista.

Valintakriteerit 2018

1. Hakija(t)

Viljelijät voivat asettua ehdokkaaksi itse tai tämän voi tehdä kolmas taho. Ehdolle on tärkeää asettaa sekä miehiä että naisia. Ehdokkaan ei tarvitse olla yksityishenkilö: ehdokkaaksi voi asettua myös perhe tai perheyritys, jossa useat ihmiset harjoittavat maanviljelyä.

2. Maantieteelliset kriteerit

Ehdokkaana olevien maanviljelijöiden tulee toimia Itämeren valuma-alueella. Suomessa Itämeren valuma-alue tarkoittaa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maata.

3. Taloudelliset kriteerit

a. Kilpailuun voivat osallistua päätoimiset maanviljelijät, ts. viljelijät, jotka saavat elantonsa maanviljelystä (esim. karjankasvatuksesta ja/tai kasvinviljelystä).

b. Hakemuksia toivotaan hyvin erilaisilta hakijoilta: niin pieniltä kuin suuriltakin maatiloilta, sekä tavanomaista että luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilta. Kilpailuun osallistuvilla tiloilla voi olla myös eläimiä, mutta se ei ole edellytys osallistumiselle.

4. Ympäristökriteerit

a. Ehdokas on toteuttanut konkreettisia toimenpiteitä ravinnepäästöjen vähentämiseksi maatilallaan. Ravinnepäästöihin kuuluvat sekä ravinteiden huuhtoutuminen veteen että lannan kaasumaiset ammoniakkipäästöt.

b. Ehdokkaiden tulee täyttää lakisääteisten ympäristömääräysten minimitaso, eikä heitä vastaan saa olla käynnissä oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät ympäristön- tai eläintensuojeluun, työsuojeluun tai muuhun vastaavaan lainsäädäntöön.

c. Ravinnepäästöjen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden tulee olla innovatiivisia tai jopa poikkeuksellisia kansallisen kontekstin ja vaatimustason huomioon ottaen. Toimenpiteiden vaikutusten esimerkiksi rehevöitymisen vähenemisessä tulee olla osoitettavissa. Tämä tarkoittaa, että viljelijä:

i. On kehittänyt, kokeillut tai harjoittanut omia toimenpiteitään onnistuneesti ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja voi osoittaa niiden vaikutukset.

ii. Käyttää perinteisiä, hyviksi havaittuja toimenpiteitä, mutta merkittävässä mittakaavassa.

iii. Vaikutukset ovat mitattavissa tai viljelijä on eräänlainen edelläkävijä omalla alueellaan käyttämällä lupaavaa tekniikkaa, jonka vaikutuksia ei ole vielä pystytty todistamaan.

iv. Ei välttämättä täytä mitään yllä olevista kriteereistä täysin, mutta on ravinnepäästöjen vähentämisen esimerkillinen edustaja, sillä on käyttänyt tehokkaita toimenpiteitä omalla maatilallaan.

5. Muuta

Palkinnon kriteerit perustuvat rehevöitymisen vähentämiseksi tehtyihin toimenpiteisiin. Muut viljelyyn liittyvät tärkeät tekijät eivät ole ensisijaisia, mutta ne otetaan huomioon arvioinnissa ja niitä pidetään kilpailussa lisäetuna. Näitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

i. torjunta-aineiden käytön vähentäminen

ii. luonnon monimuotoisuuden säilymistä edesauttavat toimenpiteet

iii. kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tai muu ilmastosopeutuminen

iv. kasvatustyö ja/tai toimimalla myönteisenä ja innostavana esikuvana muille viljelijöille

Ehdokkaan tulee olla valmis esittelemään tilaansa ja viljelykäytäntöjään, joiden esimerkistä muut alueen toimijat voivat ottaa mallia.

Kilpailun kansainväliset sivut

Vuoden 2015 voittajatilan esittely Youtubessa

Esite maatalouden parhaista viljelykäytännöistä