©  Juhan Särgavan arkisto
Päivitetty

Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinto

Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa ympäristöystävällisemmästä viljelystä ja antaa tunnustusta maataloustuottajille, jotka ovat edelläkävijöitä vesistöjen rehevöitymistä vähentävien menetelmien käytössä. Kilpailussa valitaan kansalliset voittajat kustakin Itämeren rantavaltiosta ja heidän joukostaan alueellinen voittaja.

Itämeren rantavaltiot valitsevat kukin oman voittajansa, joka on ehdokkaana alueellisen palkinnon saajaksi. Kansainvälinen tuomaristo valitsee lopullisen voittajan kansallisten ehdokkaiden joukosta.

WWF:n Itämeri-ohjelma järjestää kilpailun yhdessä Itämeren lähialueilla toimivien maanviljelijäjärjestöjen kanssa.

Vuoden 2015 voittajat

Vuonna 2015 kilpailun voitto matkasi Suomeen, kun hyvinkääläiset Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola palkittiin kokonaisvaltaisesta työstään luonnon ja Itämeren suojelemiseksi.

Viljelijä Joonas Fritze / WWF
© Joonas Fritze / WWF

Viljelijäpalkinnon voittajat ovat tehneet merkittävää työtä ympäristön hyväksi jo 1990-luvulta alkaen Hyvinkäällä sijaitsevalla Knehtilän luomutilallaan. He ovat muun muassa tehostaneet lannoitteiden käyttöä parantamalla ravinteiden kierrätystä sekä maaperän rakennetta. Eerola ja Sakki-Eerola ovat onnistuneet ehkäisemään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin suojavyöhykkeillä ja edistynyttä teknologiaa hyödyntämällä. Lisäksi he ovat osallistuneet lukuisiin innovatiivisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on ollut ravinteiden ja energian kierron tehostaminen.

Knehtilän tilalla viljellään 340 hehtaarin peltoalaa. Pelloilla kasvaa muun muassa syys- ja kevätvehnää, kauraa, ohraa, hernettä, härkäpapua ja tattaria.

Esite maatalouden parhaista ympäristökäytännöistä

WWF:n tavoitteena hyvinvoiva Itämeri

WWF:n Itämeri-ohjelmassa (Baltic Ecoregion Programme) on tehty ahkerasti työtä vuodesta 2007 lähtien rehevöitymisongelmien parissa kaikissa Itämeren maissa. Erityisesti on selvitetty maatalouden vaikutusta Itämeren tilaan ja etsitty ratkaisuja asiaan.

WWF:n tavoite on pienentää rehevöitymisen aiheuttamaa uhkaa Itämeren luonnon monimuotoisuudelle. Siksi WWF pyrkii vähentämään merkittävästi sekä fosforin että typen pääsyä mereen. WWF haluaa edistää erityisesti ympäristömyönteisiä viljelykäytäntöjä, joilla vähennetään ravinteiden joutumista Itämereen.

Kilpailun tavoitteet

- Välittää positiivista viestiä

- Innostaa muita viljelijöitä siirtymään Itämeren kannalta suotuisampiin viljelymenetelmiin esittelemällä esimerkkejä parhaista käytännöistä

- Lisätä alueellista yhteistyötä, jolla edistetään maatalouden hyvien käytäntöjen käyttöönottoa ja niistä tiedottamista

Palkinnot

Kansallisen kilpailun voittajat saavat kunniakirjan, ilmaisen matkan syksyllä järjestettävään koko kilpailun voittajan julkistuskonferenssiin sekä rahallisen 1000 euron suuruisen tunnustuksen.

Koko kilpailun voittaja saa 10 000 euron palkinnon.

Hakeminen

Viljelijät voivat ilmoittautua kilpailuun itse tai heitä voivat ehdottaa kunkin maan viljelijäjärjestöt. Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 17. huhtikuuta 2015. Kansallinen voittaja valitaan toukokuussa ja koko kilpailun voittaja syksyllä.

Kilpailuesite ja valintakriteerit 

Hakulomake suomeksi 

Anmälningsblankett på svenska

Valintakriteerit 2015

1. Hakija(t)

Ehdokkaan ei tarvitse olla yksityishenkilö: ehdokkaaksi voi asettua myös perhe tai perheyritys, jossa useat henkilöt harjoittavat maanviljelyä.

2. Maantieteelliset kriteerit

Ehdokkaana olevien maanviljelijöiden tulee toimia Itämeren valuma-alueella. Suomessa Itämeren valuma-alue tarkoittaa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maata.

3. Taloudelliset kriteerit

a. Kilpailuun voivat osallistua päätoimiset maanviljelijät, ts. viljelijät, jotka saavat elantonsa maanviljelystä (esim. karjankasvatuksesta ja/tai kasvinviljelystä).

b. Hakemuksia toivotaan hyvin erilaisilta hakijoilta: niin pieniltä kuin suuriltakin maatiloilta, sekä tavanomaista että luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilta. Kilpailuun osallistuvilla tiloilla voi olla myös eläimiä, mutta se ei ole edellytys osallistumiselle.

4. Ympäristökriteerit

a. Ehdokas on toteuttanut konkreettisia toimenpiteitä ravinnepäästöjen vähentämiseksi maatilalla. Ravinnepäästöihin kuuluvat sekä ravinteiden huuhtoutuminen veteen että lannan kaasumaiset ammoniakkipäästöt.

b. Ehdokkaiden tulee täyttää lakisääteisten ympäristömääräysten minimitaso, eikä heitä vastaan saa olla käynnissä oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät ympäristön- tai eläintensuojeluun, työsuojeluun tai muuhun vastaavaan lainsäädäntöön.

c. Ravinnepäästöjen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden tulee olla innovatiivisia tai jopa poikkeuksellisia kansallisen kontekstin ja vaatimustason huomioon ottaen.

Toimenpiteiden vaikutusten esimerkiksi rehevöitymisen vähenemisessä tulee olla osoitettavissa.

Tämä tarkoittaa, että viljelijä:

i. On kehittänyt, kokeillut tai harjoittanut omia toimenpiteitään onnistuneesti ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja voi osoittaa niiden vaikutukset.

ii. Käyttää perinteisiä, hyviksi havaittuja toimenpiteitä, mutta merkittävässä mittakaavassa.

iii. Vaikutukset ovat mitattavissa tai viljelijä on eräänlainen edelläkävijä omalla alueellaan käyttämällä lupaavaa tekniikkaa, jonka vaikutuksia ei ole vielä pystytty todistamaan.

iv. Ei välttämättä täytä mitään yllä olevista kriteereistä täysin, mutta on ravinnepäästöjen vähentämisen esimerkillinen edustaja, sillä on käyttänyt tehokkaita toimenpiteitä omalla maatilallaan.

5. Muuta

a. Palkinnon kriteerit perustuvat rehevöitymisen vähentämiseksi tehtyihin toimenpiteisiin. Muut viljelyyn liittyvät tärkeät tekijät eivät ole ensisijaisia, mutta ne otetaan huomioon arvioinnissa ja niitä pidetään kilpailussa lisäetuna. Näitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

i. torjunta-aineiden käytön vähentäminen

ii. luonnon monimuotoisuuden säilymistä edesauttavat toimenpiteet

iii. kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tai muu ilmastosopeutuminen

b. Ehdokkaan tulee olla valmis esittelemään tilaansa ja viljelykäytäntöjään, joiden esimerkistä muut alueen toimijat voivat ottaa mallia.