Tutkimus: Mikromuovia päätyy ihmisten elimistöön pank­ki­kor­tin verran viikossa

WWF:n tänään julkistama raportti paljastaa, että elimistöömme päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa. Muoviroska on peräisin etenkin juomavedestä, ja WWF vaatiikin hallituksia ryhtymään toimeen muoviongelman ratkaisemiseksi.

Muoviroska ei ole ainoastaan merten ja merenelävien ongelma, vaan mikromuovia päätyy huomattavia määriä myös ihmisten elimistöön, ilmenee WWF:n tilaamasta, Newcastlen yliopiston tutkimukseen perustuvasta raportista. No Plastic in Nature: Assessing Plastic Ingestion from Nature to People -raportti kokoaa yhteen yli 50 muovitutkimuksen tulokset ja antaa maailmanlaajuisen arvion muoviroskan päätymisestä ihmisiin.

”Tietoisuus mikromuoveista ja niiden vaikutuksesta ympäristöön on lisääntynyt, ja tämä raportti antaa huolestuttavan esimerkin muoviroskaantumisen laajemmista vaikutuksista. Muovi ei vain turmele meri- ja maaluontoa, vaan kulkeutuu syömämme ruoan ja juoman mukana myös ihmisten elimistöön”, WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo sanoo.

Raportin mukaan mikromuovia päätyy ihmisten elimistöön noin viisi grammaa viikossa, mikä vastaa määrältään yhtä pankkikorttia. Kuukausittain mikromuovia päätyy yksittäisen ihmisen elimistöön noin 21 grammaa ja vuodessa jopa 250 grammaa. Muoviongelma on maailmanlaajuinen. Raportti vaatiikin hallituksia ottamaan vastuun tilanteesta ja koko ketjusta valmistajista kuluttajiin.

”On selvää, että muovin päätyminen ihmisiin ja luontoon täytyy pysäyttää ongelman alkujuurille. WWF vaatii maailman päättäjiä solmimaan kansainvälisen muoviroskasopimuksen, joka lopettaisi muovin päätymisen meriin vuoteen 2030 mennessä”, Soirinsuo toteaa.

Selvityksestä ilmenee, että suurin yksittäinen mikromuovien lähde juomavesi. Mikromuovia päätyy ihmiseen sekä pullo- että hanavedestä. Alueelliset erot mikromuovin määrissä ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Intian juomavedestä löytyi kaksinkertaiset määrät mikromuovia verrattuna Euroopan ja Indonesian juomavesiin. Tutkituista elintarvikkeista merenelävät, oluet ja suola sisälsivät suurimmat mikromuovijäämät.

Suomessa jätevedenpuhdistus ja juomaveden laatu ovat hyvällä tasolla. Suomalaisetkaan eivät kuitenkaan saa synninpäästöä, sillä kuluttajien muovipakkauksista vain reilu neljäsosa päätyy kierrätykseen.

”Suomessa ovat Itämeren muoviroskaisimmat rannat, joiden roska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista. Myös järvivesistä, joista juomavetemme valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin Itämerestä. Vesilaitosten valmistaman juomaveden muovipitoisuutta tutkitaan parhaillaan. On tärkeää, että Suomi yhdessä EU:n kanssa näyttää esimerkkiä muoviroskan vähentämisestä ja sen nykyistä paremmasta kierrätyksestä”, Soirinsuo muistuttaa.

WWF kerää parhaillaan allekirjoituksia kansainväliseen muovivetoomukseen, joka tähtää kansainväliseen muoviroskasopimukseen. Vetoomuksen on tähän mennessä allekirjoittanut yli 660 000 henkilöä.

Lisätiedot:

Lue raportti No Plastic in Nature: Assessing Plastic Ingestion from Nature to People, WWF, 2019 (tuotettu yhteistyössä Dalbergin kanssa)

Meriasiantuntija Anna Soirinsuo, WWF Suomi, [email protected], 050 322 6728