Maailman ylikulutuspäivä siirtyy koronakriisin vuoksi yli kolme viikkoa viime vuodesta – uusiutuvat luonnonvarat on käytetty tältä vuodelta loppuun elokuun 22. päivänä

COVID-19-pandemia on pienentänyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Koronakriisi osoittaa, että kulutuksen muuttaminen on mahdollista hyvinkin lyhyessä ajassa. Ylikulutuksen väheneminen kriisin kautta ei ole toivottavaa, vaan kestäviin tuloksiin tarvitaan johdonmukaisia politiikkatoimia.

Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana. Tänä vuonna kansainvälinen ylikulutuspäivä on ennakkolaskelmien mukaan 22. elokuuta, yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna.

Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin tekemään laskelmaan tuoreimpien YK:n tilastotietojen perusteella. Tänä vuonna YK:n tilastoja on täydennetty uusilla tiedoilla liittyen hiilidioksidipäästöihin, puutuotteiden kulutukseen ja ruokajärjestelmään. Saatavilla olevien tietojen mukaan ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen ennakoidaan pienentyvän koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi noin 9 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Laskelmien mukaan ihmiskunta tarvitsisi tänä vuonna 1,6 maapalloa kattaakseen kulutuksensa.

”Yhtäkkiset kriisit ovat ajoittain pienentäneet luonnonvarojen kulutusta, mutta kulutus on tyypillisesti palautunut entiselle uralleen kriisin jälkeen. Tarvitsisimme reipasta tiputusta luonnonvarojen kulutuksessa joka vuosi, kunnes kulutuksemme on kestävällä tasolla. Vähennykset tulisi toteuttaa kriisiytymisen sijaan hallitusti ja oikeudenmukaisesti”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Maailman ylikulutuspäivän siirtyminen johtuu etenkin hiilidioksidipäästöjen ja puutuotteiden kulutuksen vähentymisestä. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet muun muassa liikenteessä, teollisuudessa sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Koronakriisin aikainen ekologisen jalanjäljen pienentyminen antaa mittakaavaa toimille, joita tarvitsemme ilmasto- ja monimuotoisuuskriisien ratkaisemiseen sekä ylikulutuksen purkamiseen.

“Kulutusvalinnat ovat tärkeitä, mutta aina kansalaisille ei ole luonnon ja ilmaston kannalta kestävää vaihtoehtoa tarjolla, vaikka haluaisimme sellaisen valita. Yksilöiden toimet eivät yksin riitä, vaan ratkaisevan tärkeää on kokonaisvaltainen rakennemuutos. Muutoksen ytimessä on fossiilisista polttoaineista luopuminen ja luonnonvarojen kulutuksen rajoittaminen”, Nikula sanoo.

Maailman ylikulutuspäivä tarjoaakin oivan mahdollisuuden tarkastella ihmiskunnan tulevaisuutta. Tällä hetkellä päättäjät ympäri maailmaan kehittävät toimia, joilla koronakriisistä noustaan myös taloudellisesti.

”Miksi palata kestämättömään tilanteeseen? Kaikkiin elvytystoimiin on liitettävä kestävyyskriteerit: elvytys ei saa pahentaa ympäristön ja ilmaston tilaa, heikentää luonnon monimuotoisuutta tai lisätä luonnonvarojen käyttöä. Ihmisten hyvinvointi voi jatkua ja parantua vain, jos emme riko elämää ylläpitäviä luonnonjärjestelmiä”, Nikula toteaa.

Tiedoksi toimituksille: Global Footprint Network on tehnyt ennakkolaskelman maailman ylikulutuspäivästä täydentämällä viimeisimpiä YK:n tilastotietoja tuoreilla arvioilla koronakriisin vaikutuksista globaaliin kulutukseen ja tuotantoon. Kansalliset ylikulutuspäivät Global Footprint Network laskee aina YK:n tilastotietojen perusteella ilman täydennettyjä tietoja. Kansallisissa ylikulutuspäivissä koronakriisin vaikutukset näkyvät viiveellä. Maailman ylikulutuspäivä ja kansalliset ylikulutuspäivät eivät siten ole suoraan vertailukelpoisia. Global Footprint Network on määrittänyt tämän vuoden kansalliset ylikulutuspäivät vuoden 2019 laskennan perusteella, jonka mukaan Suomen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 5. huhtikuuta, samaan aikaan kuin viime vuonna. Lisää kansallisista ylikulutuspäivistä täältä!

Lisätietoja

Ohjelmapäällikkö
Jussi Nikula