Ilveksille kaavaillaan jälleen satoja tappolupia ontuvilla perusteilla

Maa- ja metsätalousministeriö esittää 307 poikkeuslupaa ilveksen metsästykseen poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa. Keskeisenä perusteluna tälle esitetään tarvetta lisätä tai ylläpitää ihmisten sietokykyä ilvestä kohtaan. Perustelu on kuitenkin mielipidemittausten mukaan hataralla pohjalla.

Tällä hetkellä Suomessa elää noin 2100 aikuista ilvestä. Pidemmällä aikajänteellä Suomen ilveskanta on kasvanut suotuisasti ja laji luokitellaan Suomessa jo elinvoimaiseksi. Viimeisten kuuden vuoden aikana ilveskanta on kuitenkin taantunut metsästyksen takia noin neljänneksen. Ilves on rauhoitettu metsästyslain nojalla koko maassa ympäri vuoden, mutta sitä voidaan metsästää poikkeusluvilla.

Maa- ja metsätalousministeriön esittämällä 307 kannanhoidollisella poikkeusluvalla voitaisiin verottaa noin 15 prosenttia poronhoitoalueen eteläpuolisen Suomen ilveskannasta. Näiden lupien lisäksi Riistakeskuksen on mahdollista myöntää myös vahinkoperusteisia poikkeuslupia. Esitetty kiintiö olisi 67 yksilöä suurempi kuin edellisellä metsästyskaudella.

”Ilvesten määrä on jo pienentynyt viimeisten kuuden vuoden aikana. Poikkeuslupia tulee myöntää vain sellainen määrä, joka mahdollistaa kannan kasvun. Huomattavasti nykyistä suuremmankaan ilveskannan siedossa ei mielipidemittausten mukaan ole ongelmia”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen perustelee.

Maa- ja metsätalousministeriö on perustellut hyvin suuria poikkeuslupakiintiöitä sillä, että ihmisten sietokykyä ilvestä kohtaan olisi tarpeen lisätä ja ylläpitää. WWF:n vuonna 2018 teettämän mielipidemittauksen mukaan suomalaiset kuitenkin sietävät ilveksiä hyvin. Selvä enemmistö, 64 prosenttia, suomalaisista oli sitä mieltä, että ilveksiä ei ole liikaa eikä heidän sietokykynsä ilvestä kohtaan ole ylittynyt. Vain alle 5 prosenttia vastaajista ilmoitti kannakseen, että heidän sietokykynsä ilvestä kohtaan on ylittynyt.

”Ilveksen aiheuttamat vahingot kotieläintaloudelle ovat maltillisia poronhoitoalueen etäpuolella. Se ei myöskään ole vaaraksi ihmiselle. Sen sijaan ilves on upea ja arvokas osa luontaista lajistoamme. Julkisuudessa puhutaan myös entistä enemmän valkohäntäpeurojen aiheuttamista tuhoista pihoissa ja puutarhoissa. Ilveshän pitäisi kyseisen vieraslajin kantaa ilmaiseksi aisoissa”, Tolvanen huomauttaa.

Ilveksellä on merkitystä myös pienpetojen kuten ketun ja supikoiran kantojen säätelijänä, mikä puolestaan vaikuttaa suotuisasti metsäkanalintujen ja metsäjäniksen kantoihin.

Poronhoitoalueen osalta ministeriö ehdottaa, että suurinta sallittua saalismäärää ei asettaisi lainkaan. Poronhoitoalueella elää vain kolmisen prosenttia Suomen ilveskannasta, runsaat 70 ilvestä. WWF esittää, että poronhoitoalueelle tulisi asettaa riittävän alhainen kiintiö varmistamaan, ettei ilveksen levinneisyysalue pienene.

Lisätietoja:

ohjelmapäällikkö, Petteri Tolvanen, 0400 168 939, [email protected]

WWF:n Kantar TNS:llä vuonna 2018 teettämä mielipidemittaus

WWF:n lausunto maa- ja metsätalousministeriölle