Mediatiedotteet | 11/05/2021

Uusi DNA-menetelmä voi paljastaa, pesiikö äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi Suomessa

Oulun yliopiston tutkijat, Metsähallitus ja WWF selvittävät ympäristöstä otettavien DNA-näytteiden avulla, pesiikö äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi Suomessa. Lajin viimeisin varmistettu pesintä todettiin Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Pohjolan kiljuhanhikanta on kasvussa, joten lajin pesintä Suomessa on aiempaa todennäköisempää.

Kiljuhanhi on Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja. Sen ainoat tunnetut pesimäalueet Pohjoismaissa ovat tällä hetkellä Norjassa. Suomessa kiljuhanhia on kuitenkin säännöllisesti levähtänyt keväisillä muuttomatkoillaan. Parhaillaan Siikajoella on ainakin 77 kiljuhanhea tankkaamassa ennen kevätmuuton viimeistä pitkää etappia Pohjois-Norjaan.

”Vaikka koko Pohjolan kanta käsittää vain noin sata yksilöä, ollaan menossa parempaan suuntaan. Kannan aallonpohjassa 2000-luvun alkuvuosina Suomessa havaittiin useana keväänä alle kymmenen yksilöä. Pitkään jatkuneen kansainvälisen suojeluyhteistyön tulokset alkavat näkyä, mutta edelleen laji on erittäin suuressa vaarassa kadota Pohjolasta”, WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.

Viime lokakuussa käynnistyneen kansainvälisen kiljuhanhi LIFE -hankkeen tavoite on turvata jo sukupuuton partaalla käyneen Pohjolan kiljuhanhikannan orastava kasvu. Hankkeessa toteutetaan Suomessa ennen näkemätön kiljuhanhen pesimäalueiden kartoitus ympäristöstä otettavien DNA-näytteiden avulla.

”Menetelmän avulla etsimme vesistöistä kiljuhanhen DNA:ta. DNA:n avulla voidaan siis tunnistaa lajeja, vaikkei niistä olisi näköhavaintoa. Tästä on suuri hyöty, varsinkin kun tunnistetaan kiljuhanhen tyyppisiä arkoja ja harvinaisia lajeja”, Oulun yliopiston tutkija Johanna Honka sanoo.

Kiljuhanhelle on Tunturi-Lapissa niin paljon sopivaa elinympäristöä, että kaikkia alueita ei ole mahdollista inventoida perinteisillä menetelmillä eli maastokartoituksilla.

“Kiljuhanhi on yksi Metsähallituksen erityisvastuulajeista, ja meille sopii luontevasti hankkeessa vesinäytteiden keruu ympäristö-DNA:n analysointia varten. Näytteidenotto kohdistetaan alueille, joissa kiljuhanhi on viimeksi Suomessa pesinyt sekä kiljuhanhelle sopiviin biotooppeihin”, sanoo erikoissuunnittelija Stefan Siivonen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Pohjoismaiden kiljuhanhet talvehtivat Kreikassa. Niiden suurimmat uhat ovat metsästys, häirintä ja elinympäristöjen hävittäminen niiden muuttomatkalla ja talvehtimisalueilla.

Viisi vuotta kestävä EU LIFE Luonto -rahaston tukeman hanke toteuttaa suojelutoimia Kreikassa, Unkarissa, Liettuassa, Virossa ja Suomessa. Hanketta vetää Liettuan BirdLife (LOD). Suomesta mukana ovat Metsähallituksen Luontopalvelut, Oulun yliopisto sekä WWF.

Lisätiedot

https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/lajien-ja-luontotyyppien-suojelu/lajien-suojelu/kiljuhanhi/

https://wwf.fi/elainlajit/kiljuhanhi/

Petteri Tolvanen, ohjelmajohtaja WWF Suomi, 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi

Jouni Aspi, professori Oulun yliopisto, 0294 481214, jouni.aspi@oulu.fi

Stefan Siivonen, erikoissuunnittelija Metsähallitus Luontopalvelut, 0206397096, Stefan.Siivonen@metsa.fi

 

 

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 03/04/2024

WWF:n Luontoliven kevätkausi alkaa – en­sim­mäi­se­nä kur­kis­te­taan sääk­sen­pe­säl­le

WWF:n suosittu livekamera sääksien pesältä aukeaa tänään jo kahdeksatta kertaa. Viime vuonna 3,8 miljoonaa katselukertaa keränneessä sääksikamerassa nähtiin poikasten varttumisen lisäksi kilpakosija ja tuntematon poikanen ruokavieraana.
Lue lisää
Uutiset 15/04/2024

Sai­maan­nor­pan suojelun kannalta tärkeä verk­ko­ka­las­tus­ra­joi­tus astuu tänään voimaan – “Nor­pa­nys­tä­vä jättää verkot kuivalle maalle ympäri vuoden”

Verkkokalastus on kielletty Saimaan norppa-alueilla kesäkuun loppuun saakka, mutta verkot ovat saimaannorpalle vaarallisia ympäri vuoden. Norpanystävä kalastaa norppaturvallisilla pyydyksillä.
Lue lisää
Uutiset 27/12/2023

Uteliaat naa­lin­poi­ka­set, ko­ti­kon­nuil­leen palannut järvilohi ja pinnan alla lymyilevä kaskelotti – kokosimme 10 vaikuttavaa luontokuvaa vuodelta 2023

WWF:n arkisto täydentyy joka vuosi valokuvilla luonnosta ja sen suojelusta ympäri maailmaa. Kokosimme vuodelta 2023 kymmenen vaikuttavaa otosta, jotka muistuttavat arvokkaasta luonnonsuojelutyöstä ja monimuotoisen luonnon arvosta.
Lue lisää