Kiljuhanhi

Anser erythropus
Pohjoismaiden pesimäkanta noin 30-35 pesivää paria
Suomessa äärimmäisen uhanalainen laji

Kiljuhanhi, tuttavallisemmin kiljukas, on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimmista pesimälinnuista. Vielä ennen toista maailmansotaa kiljuhanhi oli Lapissa yleinen näky pesimäaikaan, mutta nykyään sen voi nähdä Suomessa vain muuttomatkoilla.

Tietoa lajista

Pieni ja tummanruskea kiljuhanhi muistuttaa suuresti lähisukulaistaan tundrahanhea: molemmilla lajeilla on aikuisena valkoinen otsakilpi ja vatsassa mustia laikkuja. Kiljuhanhen erottaa helpoiten tundrahanhesta kirkkaankeltaisesta silmärenkaasta ja pienemmästä koosta.

Kiljuhanhi pesii tunturialueilla ja on varsinkin pesimäaikaan hyvin arka. Nykyään lajin pesimäpaikkoja tunnetaan Pohjoismaissa vain Norjasta. Pohjolan kiljuhanhet talvehtivat Pohjois-Kreikassa. Suomessa kiljuhanhen pesintä on varmistettu edellisen kerran vuonna 1995.

 

Tiesitkö, että...

Maailmanlaajuisesti kiljuhanhia arvioidaan olevan noin 28 000–33 000.

Kiljuhanhi on uhanalainen koko levinneisyysalueellaan, joka ulottuu Pohjoismaista Itä-Siperiaan saakka. Kiireisimmin suojelun tarpeessa on kuitenkin sen omaleimainen ja pahasti romahtanut pohjoismainen kanta. 1910-luvulla arvioitiin, että Oulun kautta muutti keväällä noin 10 000 yksilöä kohti Tunturi-Lapin pesimäalueita. Mikään ei näyttänyt uhkaavan lajia, joka oli sopeutunut erinomaisesti pohjoisiin olosuhteisiin. Metsästys kuitenkin romahdutti kannan, ja huonoimpina vuosina 2000-luvun alussa Oulun seudulla havaittiin keväisin vain muutamia yksilöitä.

Viime vuosina uutiset ovat olleet pitkästä aikaa ilahduttavia: kiljuhanhia on laskettu Oulun seudulla jo useana vuotena peräkkäin noin sata. Jos kannan voimistuminen jatkuu, kiljuhanhen pesintä saatetaan varmistaa lähiaikoina taas myös Suomessa.

Voit oppia lisää kiljuhanhen ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Uhat

Liiallinen metsästys etenkin talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varrella sijaitsevilla levähdyspaikoilla on suurin syy kiljuhanhikannan taantumiseen. Niinpä näiden alueiden paikantamisella ja suojelulla on kiire.

Kiljuhanhi on useimmista muista hanhilajeista poiketen riippuvainen matalakasvuisista, usein suolaisista luonnonniityistä. Maankäytön muutokset ja umpeenkasvu uhkaavat tällaisia niittyjä ja sitä kautta kiljuhanhia.

Mitä WWF tekee?

WWF:n kiljuhanhityöryhmä perustettiin vuonna 1984. Työryhmä toimii edelleen ja tekee tiivistä yhteistyötä Norjan lintutieteellisen yhdistyksen kiljuhanhityöryhmän kanssa. Olemme mukana kansainvälisessä Kiljuhanhi EU LIFE-hankkeessa, joka suojelee kiljuhanhia koko niiden Euroopan muuttoreitin matkalla.

 

  • Seuraamme kevätmuutolla levähtäviä kiljuhanhia Perämeren rannikolla

    Vuonna 1985 aloittamamme kiljuhanhien kevätseuranta Oulun seudulla on maailman pisin seuranta-aineisto lajista.

  • Koulutamme uusia ihmisiä kiljuhanhien inventointiin ja suojeluun

    Koulutuksemme tuloksena uusia kansallisia työryhmiä on perustettu viime vuosina muun muassa Viroon, Liettuaan, Puolaan, Unkariin, Serbiaan ja Turkkiin.

  • Tutkimme kiljuhanhia satelliittilähettimien avulla

    Tutkimme kiljuhanhen pesimä-, muuttolevähdys- ja talvehtimisalueita ja edistämme näin löydettyjen alueiden suojelua. Vuonna 2019 työryhmämme jäsenet löysivät uuden levähdysalueen Virosta.

  • Inventoimme lajin potentiaalisia pesimäalueita Pohjois-Lapissa
  • Torjumme kiljuhanhen metsästystä ja valistamme lajin suojelun tärkeydestä
Kiljuhanhien muuttoreitti

Kiljuhanhien muuttoreitit selvisivät satelliittiseurannassa. Pesimättömät yksilöt suuntaavat seurannan mukaan Uralin yli Taimyrin niemimaalle, kun taas pesineet valitsevat suoran reitin talvehtimisseuduille Kreikkaan.

Kiljuhanhen kanta

Kiljuhanhen kannankehitys vuosina 1985 – 2020.

Jos epäilet havainneesi kiljuhanhen, pyydämme viipymättä raportoimaan havainnosta kiljuhanhityöryhmälle:

puheenjohtaja Riikka Kaartinen, [email protected]

sihteeri Ossi Tahvonen, [email protected]

WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, [email protected]

Haluatko auttaa?

Yhdessä muutamme maailmaa

60 vuoden aikana olemme saaneet aikaan suurenmoisia luonnonsuojelun onnistumisia, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman tukijoitamme. Yhdessä olemme päässeet pitkälle, mutta emme ole vielä perillä. WWF-kummina sinulla on tärkeä rooli tulevissa onnistumistarinoissa.

Liity kummiksi tänään

Yhdessä muutamme maailmaa

60 vuoden aikana olemme saaneet aikaan suurenmoisia luonnonsuojelun onnistumisia, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman tukijoitamme. Yhdessä olemme päässeet pitkälle, mutta emme ole vielä perillä. WWF-kummina sinulla on tärkeä rooli tulevissa onnistumistarinoissa.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Sinua saattaa kiinnostaa