Pariisin ilmastosopimus

Pariisissa solmittiin vuonna 2015 oikeudellisesti sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Siinä valtiot sitoutuivat rajamaan maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahden asteen, pyrkien korkeintaan puolentoista asteen tasoon. Sopimuksen toimeenpanosta neuvotellaan vuosittain järjestettävissä kansainvälisissä ilmastokokouksissa (Conference of the parties eli COP).

Pariisin sopimus astui voimaan marraskuussa 2016. Se on toistaiseksi voimassa ja koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Ilmastosopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Sopimuksen osapuolten on pyrittävä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa käsitellään ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä rahoitusvirtojen suuntaamista kohti vähähiilistä kehitystä.

Suomi, kuten muutkin sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen ja toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Maat määrittelevät itse päästövähennystavoitteensa ja laativat politiikkatoimet niiden saavuttamiseksi. Ilmastotieteen selvästä viestistä ja vaikuttavien toimien kiireellisestä tarpeesta huolimatta vieläkään ei ole yhteisesti sovittu esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön takarajasta. Viiden vuoden välein osapuolten edistymistä tarkastellaan maailmanlaajuisissa kokonaistarkasteluissa. Ensimmäinen arviointi tehdään vuoden 2023 COP-kokouksessa.

Ilmastosopimuksen osapuolikokouksissa seurataan sovittujen asioiden toteutumista sekä sovitaan niiden yksityiskohtaisesta toimeenpanosta. Esimerkiksi vuoden 2022 kokouksessa sovittiin uuden rahoitusmekanismin perustamisesta, jolla rahoitetaan ilmastonmuutoksesta johtuvien vahinkojen korvaamista.

WWF seuraa ilmastosopimuksen osapuolikokousten neuvotteluja tarkkailijan roolissa ja kykenee tuomaan neuvottelijoiden tietoon ilmaston ja luonnon kannalta tärkeitä asioita ja näkemyksiä. Varsinaisten neuvottelujen lisäksi COP-kokousten yhteydessä järjestetään valtava määrä tapahtumia. COP-kokouksista onkin muodostunut ilmastojulistusten tärkein areena.

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 10/05/2023

Äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia jälleen Suomessa – linnuilla edessään kriittisen tärkeä pesintäkesä

WWF:n kiljuhanhityöryhmä on havainnut viimeisen viikon aikana Suomessa 62 äärimmäisen uhanalaista kiljuhanhea. Kiljuhanhet pysähtyvät joka kevät Pohjois-Pohjanmaan Siikajoella matkalla Norjassa sijaitseville pesimäalueilleen. Kiljuhanhilla on takanaan useampi huono pesintävuosi, minkä vuoksi tämänvuotinen pesintämenestys on hyvin tärkeä kiljuhanhikannan selviytymisen kannalta.
Lue lisää
Uutiset 22/03/2023

Tuhannet ihmiset vaativat Luon­to­mars­sil­la päättäjiltä toimia luontokadon py­säyt­tä­mi­sek­si ja il­mas­tok­rii­sin hil­lit­se­mi­sek­si – katso kuvat marssilta!

Luontomarssi keräsi ympäristön tilasta huolestuneet ihmiset yhteen yli 17 suomalaiskaupungissa lauantaina 18. maaliskuuta. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder toivoo, että päättäjät kuulevat kansalaisten huolen ja toimivat. 
Lue lisää
Uutiset 02/05/2023

Hal­li­tus­neu­vot­te­lut alkoivat Sää­ty­ta­lol­la – nämä kolme asiaa neu­vot­te­li­joi­den tulee muistaa

Seuraavat neljä vuotta ovat ratkaisevassa asemassa luontokadon pysäyttämisessä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Lue lisää