Pariisin ilmastosopimus
Pariisissa järjestettiin vuoden 2015 lopulla ilmastokokous, jossa solmittiin oikeudellisesti sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Sopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa.
Pariisin sopimus astui voimaan marraskuussa 2016. Se on toistaiseksi voimassa ja koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Ilmastosopimuksen tavoite on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan. Sopimuksen osapuolta on pyrittävä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Päästövähennystavoitteiden lisäksi sopimuksessa asetetaan pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja tavoite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä kehitystä.
Sopimuksen osapuolet sitoutuvat päästöjen vähentämiseen ja toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Maat määrittelevät itse päästövähennystavoitteensa ja laativat politiikkatoimet niiden saavuttamiseksi. Viiden vuoden välein osapuolten edistymistä tarkastellaan maailmanlaajuisissa kokonaistarkasteluissa. Ensimmäinen arviointi on vuonna 2023. Katowicen ilmastokokous hyväksyi sääntökirjan Pariisin sopimuksen toimeenpanolle joulukuussa 2018.
Lapissa elävien naalien tulevaisuutta uhkaa etelästä saapuva ei-toivottu sukulainen – kettu. Ilmastonmuutoksen myötä naali joutuu kilpailemaan ketun kanssa ravinnosta ja pesimäpaikoista. Suurikokoisempi kettu vie yleensä voiton, eikä Suomessa ole havaittu naalin pesintää yli vuosikymmeneen.
Lumi ja jää ovat elintärkeitä saimaannorpan selviytymiselle, sillä se synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään. Pesäkinokset uhkaavat kuitenkin sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena.
Afrikannorsu on maailman suurin maalla vaeltava eläin. Se juo päivittäin kymmeniä litroja vettä eikä selviä ilman vettä kahta vuorokautta pidempään. Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuus lisääntyy Afrikassa, mikä voi vähentää makean veden määrää. Norsuille vesivarojen hupeneminen on kohtalokasta.
Ilmastonmuutos vaikuttaa liemikilpikonnien selviytymismahdollisuuksiin. Kilpikonnien sukupuoli määräytyy sen mukaan, kuinka lämpimässä hiekassa munat kehittyvät. Korkeampi lämpötila tuottaa naaraskonnia, viileämpi koiraita. Pienikin muutos haudontalämpötilassa voi vinouttaa kilpikonnien sukupuolijakaumaa.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n lokakuussa 2018 julkaisema Global Warming of 1,5°C -raportti toteaa, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava, mikäli valtiot haluavat pyrkiä kohti 1,5 asteen tavoitetta Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Tähän mennessä annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä. Maiden odotetaan päivittävän Pariisin sopimuksen päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä.
Suomen Ilmastopaneelin mukaan Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuonna 2030 pysyäkseen 1,5 asteen tavoitteessa. Tuolloin ilmakehään saisi päästää hiilidioksidia vain saman verran kuin sitä saadaan ilmakehästä pois esimerkiksi metsiin tai maaperään sitomalla. Tämän jälkeen Suomi tarvitsee negatiivisia päästöjä rajoittaakseen päästönsä globaalisti reilulle tasolle.
Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomi tarvitsee vahvoja kansallisia toimia sekä kasvihuonekaasupäästöjen nopeaksi vähentämiseksi että hiilinieluina toimivien metsien vahvistamiseksi. WWF vaatii, että Suomen kansallinen päästövähennystavoite vuodelle 2030 tulisi nostaa vähintään 65 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. EU:n tasolla hiilineutraalius tulisi saavuttaa vuoteen 2040 mennessä ja IPCC:n raportin mukaan maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä.