Aurinkopaneelit katolle ja hukkahöyry talteen – Ruokaviraston panostus energiatehokkuuteen näkyy säästetyissä euroissa
Ruokaviraston toimitilat kuluttavat paljon sähköä, joten kiinteistössä on otettu käyttöön tehokkaita tapoja tuottaa energiaa.
Ruokaviraston (ent. Eviran) suurimman toimipaikan energiankulutus on erityisen korkea. Kiinteistön toiminnan luonteen takia sitä on käytännössä vaikea verrata mihinkään muuhun kuin itseensä.
”Tämä talo on tehty Eviralle ja se on kiinteistönä hyvin poikkeuksellinen”, sanoo käyttäjäpalvelujen yksikön johtaja Ben Rydman. ”Talon energiankulutus on huonointa mahdollista luokkaa, koska laboratoriotoiminnan vaatima talotekniikka vie paljon sähköä. Täällä on esimerkiksi Suomen suurin laboratorio, jossa tutkitaan monia elintarvikkeiden turvallisuuteen sekä kasvien ja eläinten terveyteen liittyviä asioita”, hän kertoo.
Energian kulutuksen seuraaminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat olleet pitkään osana viraston ympäristöjärjestelmää. Virasto on kuulunut WWF Green Office -verkostoon vuodesta 2008.
”Green Officen mittaristo on ollut yksi tapa seurata energiankulutustamme. Sen avulla olen pystynyt miettimään, voisiko kiinteistömme energiatehokkuutta parantaa”, Rydman kertoo.
Kiinteistössä onkin tehty kaikki nykypäivänä mahdolliset energiatehokkuustoimenpiteet, jotta viraston suurta, mutta välttämätöntä energiankulutusta saadaan suitsittua. Energiatehokkuusparannuksista kaksi tärkeintä nousee ylitse muiden: taloon on rakennettu oma aurinkovoimala sekä järjestelmä hukkahöyryn talteenotolle.
Auringosta sähköä
Ruokaviraston aurinkovoimala otettiin käyttöön vuoden 2018 keväällä. Nyt kiinteistön katolle osuvia auringonsäteitä muuntaa sähköksi 330 paneelia. Rakennuksen laajaa kattoalaa on hyödynnetty niin paljon kuin on järkevää – varjoisiin kohtiin paneeleja ei tietenkään kannattanut asentaa. Tuottavinta aikaa on maalis-syyskuun välinen ajanjakso.
Rydman kertoo, että parhaimmillaan voimala voi kattaa tuntitasolla 15 prosenttia Ruokaviraston energiankulutuksesta. Tämä on merkittävä osuus, kun ottaa huomioon, että virasto kuluttaa lähtökohtaisesti enemmän energiaa kuin mikään normaali toimistorakennus.
Ensimmäisenä vuotenaan voimala tuotti noin 70 megawattituntia energiaa. Samalla energiamäärällä käyttäisi pari miljoonaa tuntia kannettavaa tietokonetta, ajaisi noin 400 000 kilometriä sähköautolla tai saunoisi 500 vuorokautta sähkökiukaalla.
Ruokaviraston käyttäjäpalvelujen yksikön johtaja Ben Rydman vinkkaa, että kerralla kannattaa rakentaa tarpeeksi iso aurinkovoimala, koska tuolloin investoinnista saa mittakaavaedut. Yhden tai muutaman paneelin osto on suhteessa kalliimpaa.
Aurinkovoimala maksaa itsensä nopeasti takaisin
”Alusta asti henkilökohtaisena missionani on ollut saada ajettua aurinkovoimala läpi”, sanoo Rydman, joka on hoitanut Eviran kiinteistöjä 12 vuoden ajan, jatkaen työtään Ruokavirastolla.
Miksi juuri oman voimalan rakentaminen oli niin tärkeää?
”Ei se ollut mikään pellepeloton-juttu, että haluan hauskan värkin tuonne katolle. Ajattelin vain, että se olisi kauhean fiksua, koska aurinko osuu tähän taloon todella hyvin.”
Kun Evira muutti kiinteistöön vuonna 2006, investointi ei ollut vielä taloudellisesti kannattava.
”Laskin kannattavuuden aina muutaman vuoden välein. Nyt viimein oli ikkuna, jolloin se piti tehdä, sillä hyötysuhde on parantunut ja paranee koko ajan. Aurinkopaneelit tuottavat enemmän ja enemmän. Ne ovat ihan standarditekniikkaa nykypäivänä, eli sen kun latoo paneeleja katolle”, Rydman sanoo.
Viraston johtoa ei tarvinnut juurikaan suostutella Rydmanin ehdotukseen oman voimalan rakentamisesta, vaan päättäjätaho ymmärsi aurinkoenergian hyödyt heti.
”Teimme investoinnin taloudellinen kärki edellä. Perustelin ylimmälle johdolle voimalan kannattavuuden puhtaasti eurolaskelmilla. Positiivista imagohyötyä ei tarvinnut edes selittää, koska se oli niin itsestään selvää. Aurinkovoimala kustansi noin satatuhatta euroa, josta suurimman osan maksoi silloinen Evira ja osan Senaattikiinteistöt. Ensimmäinen vuosi osoittaa, että investointi oli kannattava: se maksaa itsensä takaisin vain 7–8 vuodessa.”
Hukkahöyry talteen
Toinen merkittävä investointi kiinteistön energiatehokkuuteen ajoittui samoihin aikoihin aurinkovoimahankkeen kanssa. Ruokavirastolla on oma höyryvoimalaitos, jonka putkissa kulkee 120–130-asteista höyryä. Sen yhteyteen rakennettiin höyryn talteenottojärjestelmä, jonka avulla laitoksen tuottama ylimääräinen mutta hyödyntämiskelpoinen lämpöenergia ei mene hukkaan.
”Voit ajatella sitä niin, että kun olet jo lämmittänyt sisätilan, olisiko järkevämpää puhaltaa loput lämmöt höyrystä ulos taivaalle vai ottaisitko ne mieluummin talteen? Puhumme huomattavasta määrästä kierrätettyä lämpöenergiaa. Ruokavirastolla höyryn talteenotto on säästänyt ensimmäisenä vuonna arviolta 90 megawattituntia energiaa”, Rydman selittää.
Myös tätä energiatehokkuusinvestointia harkittiin hartaasti ja suunniteltiin tarkkaan vuosien ajan.
”Investointi hukkahöyryn talteenottoon tulee vain muutamassa vuodessa kannattavaksi. Lisäksi kaukolämmön tarve vähenee viidellä prosentilla.”
Toimitilojen energiatehokkuus hillitsee ilmastonmuutosta
Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja näin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Rakennuksissa tapahtuva energiankulutus, lämmitys ja sähkön kulutus vastaa noin 40:tä prosenttia kaikesta Suomen energiankulutuksesta.
”Panostus energiatehokkuuteen on järkevää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta, kuten Ruokaviraston esimerkit osoittavat”, sanoo WWF Green Officen asiakkuuspäällikkö Mikko Kuiri.
Life EconomisE -hanke arvioi, että Suomessa rakennusten hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos nykyisten rakennusten energiatehokkuutta parannetaan ja uudisrakennuksiin toteutetaan vähähiilisiä ratkaisuja.
Teksti: Emmi Karhiaho
Kiinteistössä on mahdollista tehdä lukuisia yksittäisiä energiatehokkuustoimenpiteitä. WWF Green Officen avulla löydät toimitiloihisi sopivat toimenpiteet. Ota yhteyttä!