Onko mökkirannassasi sinilevää? Tästä se johtuu
Aurinko paahtaa mutta uimaan ei pääse, sillä rantavesi on täynnä myrkyllistä leväpuuroa. Sinilevää eli syanobakteeria on vesissämme luonnostaan, mutta sen määrä on kasvanut ihmisen aiheuttaman rehevöitymisen takia. Hyvä uutinen on, että sinilevää voidaan torjua.
Sinilevän massaesiintymät ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet, sillä ihmistoiminnan seurauksena vesissä on liikaa ravinteita. Ylimääräisten ravinteiden aiheuttamasta rehevöitymisestä kärsivät niin Itämeri kuin joet ja järvet. Jokiin ja järviin päätyneet ravinteet kulkeutuvat lopulta Itämereen asti.
Mikä sinilevää aiheuttaa?
- Sinilevän lisääntyminen johtuu siitä, että vesissä on liikaa ravinteita. Fosfori ja typpi ovat tärkeimmät rehevöittävät ravinteet. Niitä päätyy vesistöihin esimerkiksi maa- ja metsätaloudesta, jätevesistä ja liikenteestä. Maatalouden kuormitus tulee pääasiassa peltojen lannoitteista ja eläinten lannasta.
- Sää vaikuttaa siihen, millaiseksi kesän levätilanne yltyy. Ravinteiden lisäksi sinilevä tarvitsee kasvuunsa valoa ja lämpöä. Myös tuulisuus vaikuttaa: tyynellä säällä levämassat nousevat helpommin pintaan isoiksi lautoiksi. Tuulen suunta määrää sen, kulkeutuvatko avomerellä muodostuneet levämassat rannikolle.
- Ilmastonmuutos auttaa sinilevää menestymään. Yleistyvät helleaallot ja nopeammin lämpenevät vedet ovat sinilevän mieleen. Kuivuuskausien yleistyminen ja toisaalta sateisuuden lisääntyminen johtavat myös siihen, että pelloilta ja hakkuualueilta valuu vesiin enemmän ravinteita sinilevän käyttöön.
- Itämeressä sinilevällä on erityisen hyvät edellytykset lisääntyä. Itämeren vesi on kerrostunutta ja vaihtuu hitaasti valtameriveden kanssa, mikä kiihdyttää rehevöitymistä entisestään. Kun vedessä on enemmän levää, happea kuluu enemmän, jolloin pohjaan vuosien varrella varastoituneet ylimääräiset ravinteet vapautuvat veteen levää ruokkimaan. Noidankehä on valmis.
Hyvä uutinen: sinilevää voidaan torjua
- Jokainen voi auttaa vähentämällä lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Niiden tuottaminen rehevöittää vesiä huomattavasti enemmän kuin kasvisruoan viljeleminen ja kiihdyttää myös ilmastonmuutosta. Puhtaiden uimavesien ystävän kannattaa siis täyttää lautasensa kasviksilla ja lähivesien kestävästi pyydetyllä kalalla, kuten muikulla, silakalla, hauella ja ahvenella. Luonnonkalan syömisellä on tuplahyöty, sillä esimerkiksi silakan kalastus poistaa rehevöittävää fosforia Itämerestä.
- Maa- ja metsätaloudesta vesiin valuvia ravinteita voidaan vähentää. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustaminen. Myös esimerkiksi jatkuvaan kasvatukseen perustuva metsänhoito ja peltojen pitäminen kasvipeitteisinä vuoden ympäri auttavat. Lue lisää siitä, miten tätä työtä parhaillaan tehdään.
- Politiikassa voidaan tehdä päätöksiä, jotka tukevat rehevöitymisen vastaisia toimia. Voidaan esimerkiksi ohjata maataloustukia niin, että kasviproteiinien viljeleminen olisi houkuttelevampaa kuin lihan tai maidon tuottaminen. Lisäksi erityisen herkille alueille voitaisiin kohdentaa tukia, jotka mahdollistaisivat tehostettuja vesiensuojelutoimia, kuten suojavyöhykkeitä ja kerääjäkasveja.
- Työ rehevöitymisen torjumiseksi tuottaa tulosta. Esimerkiksi maatalouden ravinnekuormitus on lähtenyt laskuun, teollisuuden päästöt pienentyneet ja jätevesien käsittely on Suomessa pääosin tehokasta. Työtä kuitenkin riittää. Jo luontoon varastoituneet ravinteet eivät kuitenkaan katoa hetkessä. Siksi sinilevä on vielä toistaiseksi lämpimän kesäsään varjopuoli.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.